keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Päästiin sentään Kampin vaihdoista

http://www.liikennevalot.info/historia/images/ruoholahti-RuuhkaPysakilla.jpg (31.1.2018)

Kuka muistaa Kampin vaihdot ja Ruoholahden ruuhkat?

Oli arvattavissa, että länsimetron liityntäliikenteen alkaessa arvostelu kiihtyy. Näin kävi aikoinaan idässäkin. Nykyään siellä ollaan pääasiassa tyytyväisiä. Kaikissa maailman metrokaupungeissa on ymmärretty, että ei ole järkevää ajattaa metron rinnalla valtavaa bussiliikennettä ahtaisiin keskustoihin.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että monilla oli ennen Kampissa vaihto Hakaniemeen, Sörnäisiin ja itäisiin kaupunginosiin. Lisäksi kannattaa muistaa se rasittava hidastelu ruuhka-aikoina ennenkuin Ruoholahdessa autojonot hajaantuivat silloille.

(Julkaistu Hesarissa 14.1.18)

Risto Larjavaara

tiistai 2. tammikuuta 2018

HISTORIALLINEN PUOLIVUOTISSATAONNITTELU!

Hyvää uutta vuotta 2018!

Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry - Trafitpolitiska föreningen Majoritet rf perustettiin 50 vuotta sitten 1968. Olemme harvoja niinsanottuja "yhdenasianliikkeitä", jotka ovat eläneet näin pitkään. Miksi? Jokainen voi mennä itseensä ja miettiä miksi? Olemme rakentamassa juhlalehteä ja kevätnäyttelystä on jo aikaisemmin viestitetty. Siis loputtoman sähköisen mediamaailman aikana lyhyesti: Tavataan Juhlanäyttelyn avajaisissa huhtikuun alussa Laiturilla ja tietenkin tarkempaa tietoa nettisivullamme ja kevätlehdessä.

Iloisiin tapaamisiin äskettäin 70 vuotta täyttänyt Risto

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Nykyajan silkkitie

https://im.mtv.fi/image/4752170/landscape16_9/1024/576/3a034b58de78ac4d710c2b55dd5a4e17/cx/rataverkko-espanja-kiina.png (6.12.2017)

Enemmistössähän on aina tykätty raideliikenteestä sekä ihmisten että tavaran kannalta. Siksi uutiset kiinalaisten jättiprojektista ovat mieluisia.

Uusi silkkitie kulkee raiteitse Kiinasta Kazakstanin, Venäjän, Valko-Venäjän, Puolan, Saksan ja Ranskan kautta Espanjaan. Ensimmäinen tällainen 82 konttia kuljettanut juna lähti Madridiin 18.11.2014. Perille se saapui 9.12. eli kolmessa viikossa. Matkan pituus on yli 13 000 kilometriä eli noin 40 prosenttia pidempi kuin Trans-Siperian rata. Tulevaisuudessa reitille tulee luotijunia, jolloin matka-aika lyhenee muutamaan päivään. Tähän mennessä Kiina on investoinut hankkeeseen todella isoja summia (2013-2016 yli 50 miljardia dollaria).

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Suomi jää jälkeen rautatiehankkeissa


https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c5/Orivesi-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4_railway_in_Muurame2.jpg/240px-Orivesi-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4_railway_in_Muurame2.jpg (12.11.2017) 


Demokraatti -lehdessä (nro 45, 9.11.) oli mielenkiintoinen artikkeli "Suomi pipertää liikennehankkeissa". Kansanedustaja Ville Skinnarin mukaan Tanskan, Norjan ja Ruotsin muodostamaan kolmioon on syntymässä yksi Euroopan kilpailukykyisimmistä alueista, jota edesauttaa rautateiden kehittäminen. Äskettäin ruotsalaiset ja norjalaiset esittelivät Pohjoismaiden neuvostossa uudet luotijunayhteydet Tukholman ja Oslon välille kuten myös Oslon ja Göteborgin välille.

Ruotsi vei lähes 20 miljardin paketin suoraan Brysseliin, jolloin se oli Ruotsin hallituksen kanta. Suomessa pitkäjänteinen suunnittelu on jähmeää, kun eletään neljän vuoden hallitussykleissä.

Jokainen Suomessa junilla paljon matkustava joutuu toteamaan, että rautateiden suurin ongelma on yksiraiteisuus. Tsaarinaikainen Turku-Helsinki rata on vieläkin suurimmalta osaltaan yksiraiteinen. Orivesi-Jyväskylä välille pitäisi välittömästi alkaa rakentaa toista raideparia. Nythän sinne on vielä tullut kaksi Äänekoskelta Vuosaareen selluloosaa kuljettavaa tavarajunaa vuorokausittain. Näiden keskeisten yksiraiteisten osuuksien perusongelma on se, että jos yksikin juna myöhästyy, niin se heijastuu pahimmassa tapauksessa melkein koko Suomen rataverkkoon.


ENEMMISTÖN SYYSKOKOUS 1.11.

Kokous pidettiin hiljaisemmissa merkeissä ilman perinteistä alustajaa.

Hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla.

Ensi keväänä lähetämme vielä paperisen juhlanumeron Enemmistön täyttäessä kerrassaan 50 vuotta. Se tulee jäsenille maaliskuussa.

Rakennamme juhlanäyttelyn Helsingin kaupungin Laiturille (ent. Linja-autoasema). Se on avoinna huhtikuun (3-28.4). Pyrimme saamaan avajaiset heti näyttelyn alkuun.


p.s. kaikenlainen materiaali ja ennenkaikkea valokuvat Enemmistön taipaleen varrelta ovat tervetullutta lehteä ja näyttelyä varten. Niitä voi lähettää minulle tai johtokunnan muille jäsenille.


Risto Larjavaara

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Tuhannet pyöräilisivät ali Linnunlaulun

https://scontent.cdninstagram.com/t51.2885-15/s640x640/sh0.08/e35/21371664_1462895827138511_5994034896346021888_n.jpg (8.10.2017)

Kävin katsastamassa uuden Pasilan ja Käpylän välisen tasaisen pyöräilyn sekä kävelyn kevyenliikenteen väylän. Entinen "vuoristorata" metsän sisällä on korvattu radanvarren maisemaan sopivalla baanalla.

Linnunlaulun sillalla unelmoin vielä viimeisestä silauksesta sujuvalle pyöräilylle. Radan itäpuolelle pystyttäisiin helposti joko kovertamaan kallion reunasta tai rakentamalla noin 300 metriä pitkä kevyenliikenteen tunneli ja sepelit siirrettäisiin sujuvasti ratatyömaille. Näin ydinkeskustasta olisi uusi kevyenliikenteen "Vapaudenkatu"  aina Vantaalle saakka. Johan Tanskasta ja Hollannista saakka tultaisiin ihailemaan "tasaisen" Helsingin suursaavutusta!

Tuo 1,6 km hieno baana avattiin juhlallisesti viime viikon torstaina. Hesari julkaisi juttuni seuraavana päivänä ja onneksi vaihtoi "käenpesä-nokkeluuden" paremmaksi otsikoksi: "Väylää voisi jatkaa ydinkeskustaan asti"

Risto Larjavaara


sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Sopu sijaa antaa

http://www.vastavalo.net/albums/userpics/14015/normal__DSC2795.jpg (3.9.2017)

Kuvassa Kauppakeskus Columbus ja Suomen korkein kerrostalo Cirrus

Columbuksen edustan jalkakäytävä on risteävine ihmisvirtoineen ja pysäkkiodotteluineen todella vilkas paikka. Se on myös laillinen ja keskeinen pyöräväylä. Eteläpäästä puuttuu kokonaan sitä osoittava liikennemerkki ja pohjoispäässä merkki on väärin asetettu ajoväylän suuntaisesti. Vuotalon suunnalta tuleva ei siten huomaa ollenkaan merkkiä. Itsestäänselvää pitäisi olla, että molemmat osapuolet eli jalankulkijat ja pyöräilijät huomioisivat toisensa asiallisesti, jolloin turhaa suukopua ei synny. Ennenkaikkea pyöräilijöiden tulisi ajaa ennakoiden ja riittävän varovaisesti. Aikoinaan radiohupailussa "Kankkulan kaivolla" ollut matkustajakoti Sopu mainosti, että kyllä sopu sijaa antaa.

Risto Larjavaara

Julkaistu Vuosaari-lehdessä 30.8.2017



lauantai 22. heinäkuuta 2017

Pärinäpojat muuttuneet mörinämiehiksi

https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-6315172.jpg (22.7.2017)

Tulipa lomamatkalla jälleen kärsittyä infernaalisesta prätkämökästä varsinkin pienemmissä kaupungeissa. Eräänkin hotellin vastaanotosta kysymättäkin suositeltiin sisäpihan huonetta, koska iltaisin ravintolarivistön ohitsee jyrää moottoripyöräpataljoona. Suurin osa pyöristä ei menisi katsastuksesta läpi lisättyjen desibelien takia. Miksiköhän nämä keski-ikäistyvät miehet kokevat matalapaukahdusmörinöillään olevansa miehekkäitä maanteiden ritareita, vaikka valtaosa taajamien asukkaista sulkisi heidät hiljenemään linnan tyrmään.

Risto Larjavaara



Ylläoleva juttu julkaistiin 12.7 Hesarin mielipidesivulla. Viikonloppuna 21-23.7 poliisi suorittaa Helsigissä tehotarkkailua desibelimittareilla. Taustalla on kansalaisten antama kielteinen palaute kovasta metelistä. Meluhaittoja aiheuttavat nimenomaan moottoripyörät, joissa pakoputkia on muunneltu tai vaihdettu toisenlaisiksi, jotta niistä saadaan lähtemään enemmän ääniä kuin säännökset sallivat. Uusissa pyörissä sallitut enimmäisvoimakkuudet on merkitty tyyppikilpiin.

Sanoma Median Hesari ja erityisesti HS Metro julkaisi näyttävästi 21.7 etusivullaan pääuutisena "Moottoripyörien melu tarkkailussa". Ehkäpä minunkin juttuni oli osaltaan edesauttamassa, että kesäiseen meluterroriin puututaan!

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Tarkennus Väinö Puoshaka -sarjakuvaan

Puut Mechelininkadulta talvella 2017

Iso-Roban kävelykadun parturointi

Kävelyroballa on käynnissä mittava kunnostustyö. Kaupungin ilmoituskyltin mukaan samalla kaadetaan ”huonokuntoiset” puut.

Lopputulos on se, että pitkältä kävelykadulta kaadettiin kaikki isot jalot lehtipuut kolmea kadun päihin jätettyä puuta lukuun ottamatta. Kantojen perusteella kaadetut puut vaikuttivat olevan aivan kunnossa.

Kävelykadun perusparannus on toki hyvä asia, mutta tämä puiden ylimitoitettu kaatohysteria vaikuttaa hämmästyttävältä. Eikö puisto-osaston pitäisi suojella komeita isoja puita eikä kaataa niitä summamutikassa. Uusien istutettavien puiden kasvaminen vie taas vuosikymmeniä.

Tuomas Mänttäri

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Kävely- ja pyöräilykeskustaa myös maan alle

The London Underline concept from design firm Gensler seeks to transform the city's disused rail tunnels into a network of underground pathways for cyclists and pedestrians beneath the streets of the British capital.
http://edition.cnn.com/2015/02/11/travel/london-underground-cycle-tunnels/

Tukholman Sergelstorget on hyvä esimerkki siitä, miten katottoman tilan alempi kerros voi huomaamatta muuttua maan alaiseksi maailmaksi. Sinne houkuttaa usein kylmyys ja sade. Maalämpöä kannattaakin hyödyntää meillä Pohjolassa.

Lisääntynyt pyöräily on tuonut stressiä ihmisille, kävelevetpä he missä vaan. Keskuspuistojen ja puistojen ulkoilutiet ovat baanoja, joissa lapsia saa koko ajan varoittaa mutkan tai mäen takaa tulevasta trikoosalamasta.

Kadun reunan jalkakäytävällä oppii varomaan sinne tunkevia pyöräilijöitä ja ympäristö on melun takia muutenkin stressaava. Voi vain haaveilla huolettomasta koko perheen pyöräretkestä, koska aina joutuu pelkäämään äänettömiä ja nopeita pyöräilijöitä.

Luvallista pyöräilyä puistoissa on syytä rajoittaa. On myös tehtävä alueita, joissa huoleton pyöräily perheen kanssa on mahdollista. Sellainen, suojaisempi  alue on tarpeen myös talvella, jolloin myös kaupunkipyöristä saadaan ympärivuotista iloa.

Autoteillä on tehty paljon kalliita kokeiluja. On aika kokeilla myös erilaisia ratkaisuja, jotka lisäävät kevyen liikenteen suosiota. Sulana pidettävät kävelyalueet ovat tuoneet viihtyisyyttä. Samoin katetut alueet.

Kaupunkia halkovista moottoriväylistä päästäneen bulevardien muodossa eroon. Silti jää hankala pääaseman alue. Siihen ehdotan maanalaista perhepyöräilyverkostoa Kaisaniemen puiston ja kansalaistorin väliin. Siinä voi olla eri suuntiin nopeita pyöräilyväyliä, mutta ne on erotettava huolella. Uusi ja keskeisellä paikalla oleva liikenneväylästö tuo luksusta kevyelle liikenteelle.  Valitettavasti siellä tarvitaan valvontaa, vaikka alueiden vilkkaus on paras lääke turvattomuutta vastaan.

Maanalainen maailma on houkuttava, kunhan siellä on riittävästi valoa ja viihtyisyyttä ja vaikkapa keinolampia puutarhoineen! Kevyellä liikenteelläkin on oikeus luksukseen.

Talvipyöräilyä voi myös edistää katetuilla kevyen liikenteen väylillä. Siihen on itsekantavia rakenteita, joten reittisuunnitelma voi olla hankalakin. Esim. Kalasatamasta Hakaniemeen kannattaa suunnitella katettu yhteys. Se on  helpoin ja tulevaisuudessa yhä vilkkaampi reitti. Myös tuulisille silloille tarvitaan suojarakenteita.

Matti Kosola


P.S.
Totta tosiaan! Oheinen kuva on Lontoon suunnitelmista.
http://edition.cnn.com/2015/02/11/travel/london-underground-cycle-tunnels/
Saataisiin edes se Hesan ydinkeskustan tärkein yhteys idän ja lännen välillä eli Kaisaniemestä Kansalaistorille ja edelleen baanalle. Tämä voitaisiin toteuttaa nopeasti jakamalla se nykyinen junalaitureita alittava leveä jalankulkuväylä korokkeella ja rakentamalla tulevan Keskustakirjaston läheltä nouseva pyöräilyramppi.
Lisäsi Risto Matin teksteihin.

torstai 6. huhtikuuta 2017

Kenen Aleksi, sen Helsinki

http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Aukioloajat (6.4.2017)
Fil.tri Janne Viitamies on kaupunkikeskustojen kehittämisen asiantuntija ja entinen SDP:n kansanedustaja. Hänen väitöskirjansa "Kenen Aleksi, sen Helsinki: Kluuvin kävelykatutaistelut 1968 -2003" ilmestyi viime vuonna. Lähes 300-sivuinen väitöskirja tutkii, miten ja minkälaisten vaiheiden ja taistelujen kautta nykyinen kävelykeskusta on syntynyt ja muotoutunut.
Ymmärrettävästi Enemmistökin tulee väitöskirjassa useasti esille.

Enemmistö ry:n kevätkokous pidetään Rikhardinkadun kirjaston tyylikkäässä kokoushuoneessa (eka krs) to 4.5.2017 klo 17-19.

Ennen alustusta sääntömääräiset asiat 17.15.

17.30 fil.tri Janne Viitamies esittelee väitöskirjansa "Kenen Aleksi, sen Helsinki" . Alustus laajenee toivottavasti keskusteluun, minkälaiset kävelykadut olisivat esimerkillisiä. Minkälaisia kokemuksia läsnäolijoilla on toimivista kävelykeskustoista maailmalla.

Kirjasto sijaitsee 100 metrin päässä Etelä-Espalta Korkeavuoren- ja Rikhardinkadun kulmassa.
Lämpimästi tervetuloa!

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Aivopesua ja autonpesua

https://www.stara.fi/wp-content/uploads/2013/07/quadski13072013b.jpg
https://www.stara.fi/2013/07/13/quadski-yhdisti-vesijetin-ja-monkijan/ (12.2.2017)

Räpläsin eilen lauantai-iltana ajankulukseni televisiossani olevaa kuuttatoista maksutonta kanavaa. Kutosella Etelä-Afrikan Sowetossa spinnattiin loputtomasti eli poltettiin kumia autojen ympyräajossa. Foxilla Top Gearissa Ferrarit ja Corvetet kaahaavat loputtomasti kilpaa. Tämä ohjelmahan vuodesta toiseen palvoo loistoautoja ja ivailee joukkoliikennettä. Alfa TV:ssä haastatellaan kiihdytyskuljettaja Anita Mäkelää.

Siis samaan aikaan kolmella kanavalla kuudestatoista ihannoidaan kaikenlaista kaahaamista. Kaupan päälle suuri osa mainoksista on yhtä vauhtisirkusta, jossa perheautoilla paahdetaan tuhatta ja sataa maita ja mantuja! Tällä kertaa ei ollut jenkkiautojen tuunaamista, vahaamista ja "autonpesua".

Poliittisella rintamalla populistisutkauttelija Timo Soinillakin tapahtui kömmähdys. Hän oli vaatimassa viime syksynä pientä veroa "juppikoottereille". Moottoripyöräväkihän siitä suuttui. Ministeri joutui myöhemmin tarkentamaan eli hän tarkoitti vesiskoottereita. Totta tosiaan aikoinaan vuoden turhakkeeksi nimetty vesiskootteri on laite, jolla ei ole juuri mitään hyötykäyttöä. Se on samanlainen näyttäytymisvehje kuin tarkoituksella valtavia pärinä-ääniä tuottavat moottoripyörät. Nyt samaan pakettiin suunniteltu moottoripyörävero ollaan perumassa. Eikö edes niitä isoja prätkiä, jotka tahallaan säädetään ärsyttävän kovaäänisiksi, voitaisi mätkäistä pienellä verolla?

Rauhallinen ja linnunlauluinen kesä on ihanaa verrattuna mökäpärinäkaahaussuveen!

Risto Larjavaara

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Hyvää Uutta Vuotta 2017

http://laituri.hel.fi/laituri/sites/juliet-132.srv.hosting.fi.laituri/files/laituri_julkisivu_info.jpg
http://laituri.hel.fi/laituri/sites/juliet-132.srv.hosting.fi.laituri/files/laituri_julkisivu_info.jpg 28.12.2016



Osallistuimme Liikenneturvan kokoukseen 15.12. Huomautimme ennen äänestyksiä, että kuluvana vuonna hallituksessa ei ole ollut lainkaan leimallisesti kevyen liikenteen edustusta. Esitin pj. Mika Välipirttiä siksi sinne. Suoritetuissa äänestyksissä kävi kuitenkin niin, että Mika ei päässyt varsinaiseksi jäseneksi eikä varajäseneksikään. Olemme kuitenkin yrittäneet!

Teemme keväällä perinteisen paperilehden ja sitten keväällä 2018 juhlanumeron 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Saamme silloin Laiturista näyttelytilan. Paikka sijaitsee siis entisellä Linja-autoasemalla Narinkka-torin reunalla. Näyttelyyn tulemme mm. tekemään isoja valokuvasuurennoksia. Siksi jäsenmaksuja kaivataan ja rakkaat tukimaksajat tukekaa ainakin kevääseen 2018 saakka.

Tulemme pohtimaan, kannattaako nykymaailmassa enää tehdä paperisia lehtiä ja maksaa kalliita postimaksuja. Mahdollisesti kevään 2018 jälkeen yhdistys siirtyy kokonaan sähköiseen maailmaan?

Paras joululahja joukkoliikenteen ystäville oli varmaankin Tampereen päätös rakentaa raitiotieverkosto. Suuri ilonaihe on tietenkin se, että laadukkaat Transtechin kotimaiset vaunut tulevat Manseen. Hesassa Raide-Jokeriin ja Hakaniemen ja Laajasalon välille tullee myös Transtechin ratikat. Tulevaisuudessa tämä vaunumalli voi olla vientituote. Norjassa tiettävästi Trondheimiin tuodaan helsinkiläinen Artic-vaunu koeajettavaksi.

Kävin joulukuun alussa moikkaamassa tytärtäni Sannia Freibergin pikkukaupungin joulutorilla. Hän on jo kolmena vuonna myynyt joulutoreilla Saksassa suomalaista hunajaa. Samalla matkalla yllätti, miten monet kaupungit ovat modernisoineet raitiotieverkostonsa. Läheisissä Chemnitzin, Dresdenin ja Prahan kaupungeissa on todella panostettu ratikoihin. Voi siis sanoa, että tulevaisuus niin Suomessa kuin Euroopassakin on todella suosiollinen ratikkaraideliikenteelle.


Risto Larjavaara


perjantai 4. marraskuuta 2016

Vierailu Liikenneturvassa

Heijastinliiviä ja valoja käyttävä pyöräilijä näkyy helposti. Miten kaukaa erottaisit, että hänen takanaan ajaa pimeä pyöräilijä?
http://www.uutisvuoksi.fi/Online/2015/12/22/Vuoden%20pimeimp%C3%A4n%C3%A4%20p%C3%A4iv%C3%A4n%C3%A4%20syyt%C3%A4%20muistaa%20heijastin%20%E2%80%94%20Liikenneturva%20havainnollistaa%20kuvalla/2015520055223/16 (4.11.2016)


Vierailimme keskiviikkona 2.11 Liikenneturvan pääkonttorissa Kannelmäessä. Sinne pääsy osoittautui yllättävän hankalaksi joukkoliikenteen ystäville. Iltapäivällä nimittäin tuli ensilumi pääkaupunkiseudulle. Vantaan Kivistössä hajosi kehäradan ajolanka ja lähijunaliikenteen kaaos oli valmis. Yksi lähti keskustasta Tikkurilan ja lentoaseman kautta, toinen pysähtyi Huopalahteen ja jatkoi bussi 41:llä jne. Ystävällisesti Kannelmäessä kuitenkin odottivat lämpimät pullakahvit ja toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen ja järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen.

Liikenneturva (https://www.liikenneturva.fi/fi/) nimensä mukaisesti ajaa liikenneturvallisuutta kaikille. Sen edeltäjä TALJA toimi vuosina 1938 -1971. Nykyään siihen kuuluu kerrassaan 58 jäsenjärjestöä. Enemmistö on ollut mukana vuosikymmeniä ja välillä sen hallituksessakin. Tällä hetkellä hallituksessa ei ole lainkaan leimallisesti kevyttä liikennettä edustavia tahoja. Siinä olikin yksi syy tapaamiseemme. Toivomme saavamme edustuksen ensi vuodeksi. Ymmärrettävästi hallitukseen on tunkua.

Kävimme myös Liikenneturvan kirjastossa. Suureksi iloksemme löysimme kotelon, jossa olivat lähes kaikki Enemmistön lehdet aina vuodesta 1971. Kirjasto ja sen arkistot ovat kaikkien tavoitettavissa. Itsekin olen vuosien saatossa saanut sieltä erinomaista palvelua.

Pidimme Liikenneturvan tiloissa myös sääntömääräisen kokouksemme. Johtokunnassa jatkavat samat henkilöt. Ensi keväänä julkaisermme taasen paperisen lehden jäsenillemme. Alamme valmistautua kevääseen 2018, jolloin yhdistys täyttää kerrassaan 50 vuotta. Sitä varten alamme rakentaa juhlanäyttelyä. Kaikenlainen aineisto vuosikymmenten varrelta on tervetullutta. Erityisesti alkuaikojen valokuvia tarvittaisiin. Ottakaatte yhteyttä johtokunnan jäseniin!

   Risto Larjavaara