Taasen se valitus alkaa

Kesä on aivan edessä. Taasen alkaa tuo ikuisesti toistuva medianäytelmä, jonka kaikkien tv-kanavien uutistoimittajat osaavat ulkoa. Mennään haastattelemaan lähimmälle huoltoasemalle autoilijoita bensapumpun viereen. "Meneekö tämä 5 sentin korotus viimeisen kipurajan ylitse?" Autoilijoiden vuorosanat ovat suoraan samasta käsikirjoituksesta. "P***le, kyllä menee!!
Miksi ilman muuta hyväksytään, että asuntojen hinnat nousevat muutaman prosentin vuodessa kuten muutkin maksut hillityn inflaation mukaisesti. Nyt taasen toimittajat jankuttavat, että ollaan lähestymässä viime vuoden kesän alun tasoa. Haloooo! Eikö bensan hinta saa nousta samalla tavalla kuin muutkin hinnat. Tosiasiassa esim. 1960-luvun alussa ja 1970-luvun öljykriisin aikaan bensan hinta oli ansioihin nähden olennaisesti kalliimpaa kuin nykyään.
Tulkaapa toimittajat vaihteeksi kysymään periaatteelliselta jalankulkijalta, joukkoliikenteen käyttäjältä tai työmatkapyöräilijältä, voisiko bensan hinta nousta samaa tahtia kuin muutkin kustannukset. Todennäköisesti saisitte toisenlaisen vastauksen kuin tarkoituksenhakuisesti valituilta yksityisautoilijoilta.

Risto "tiukkapipo" Larjavaara

ONKO JOUKKOLIIKENNE SYNTI?

Liikennetoimittaja Ilpo Mattila muotoili nasevan ajatuskuvion otsikolla ”Raitis bussimatkustaja on riistäjä” (HS 12.5.07). Bussimatkustaja on nimittäin vain riesa kunnalle, koska yksityisautoilijat tuottavat ihka oikeata rahaa. Kaukaa viinaa noutava autoilija on pyhimys surkean joukkoliikenneköröttäjän rinnalla. Kiitos erinomaisesta analyysistä!

Pohdin seuraavaksi asiaa osin samasta ja osin toisesta näkökulmasta. Ensinnäkään kaikilla ei ole autoa eikä edes ajokorttia. Ja vaikka olisikin ei ole halua tai rahaa tehdä työmatkaa omalla autolla. Pitäisikö siis pakottaa kaikki ostamaan auto ja ajamaan sitä? Entä lapset?

Toiseksi on pohdittava, mitä mikin maksaa. Joukkoliikenteen kulut tunnetaan tarkkaan ja niiden aiheuttamat ilmasto, melu ja muut haitat on jo alunperin pystytty minimoimaan. Autoilu toisaalta on kieltämättä kallista, mutta tietääkseni kerättyjä veroja ei käytetä ympäristön hyväksi eikä edes teiden tekoon tai parannukseen.

Kolmanneksi on puhuttava vaaran tunteesta, mikä stressaa ihmisiä. Ylinopeuksista on tullut yleinen tapa eikä nopeuksia juurikaan valvota. Luulisi, että polttoainavero riittäisi edes liikenteen valvontaan, mutta sekin kai menee virkamiesten palkkoihin ja pääministerin lentoihin yksityissuihkarilla.

Neljäntenä voi ihmetellä, miten halukkaasti uusia teitä tehdään. Kunnan isät manaavat samalla, kuinka kalliita ovat nämä kevyen liikenteen väylät. Ali- ja ylikulkurakennelmat pannaankin kevyen liikenteen kuluiksi ja ne saavat jäädä odottamaan parempia aikoja.

Viidenneksi voidaan ottaa tuhlaus tien rakentamisessa. Moottoritie on turvallinen, kun autot menevät samaan suuntaan ja ohitus on turvallista. Mutta miksi moottoritie on tehty niin ”turvalliseksi”, että sillä halutaan ajaa ainakin 200:aa ja ajetaankin lähes sitä. Monikaistaisista kaduista (kehätiet, kaupungin osien päätiet) tulee samaan syssyyn köyhän miehen moottoriteitä. Voi lapsiparkoja suojateillä.

Niin, miten kevyen tai joukkoliikenteen matkustaja voi olla iloksi yhteiskunnan rahan tarpeen kannalta. Pyöräilijä voi olla avuksi ostamalla ketjuja ja renkaita yms., mutta kun usein ketju vain käännetään ja renkaissa on paikka paikan päällä. Pyöräilijän ja kävelijän on juotava paljon viinaa, että valtio saa verotuloja ja lääketeollisuus ym. hoitosysteemit rikastuvat.

Matti Kosola

KAIVOPUISTON MOOTTORITERRORISMI

Kaivopuisto rantoineen pitäisi olla nimensäkin mukaisesti jalankulkijoiden paratiisi. Eräs kaivopuistolainen jäsenemme lähetti postia viestittäen suunnitelmista tehdä Ehrenströmintielle Mutteri-kioskin viereen "moottoripyöräkulttuurin kohtauspaikka". Valtakunnallinen MotOrg ry:n hakemuksessa toivotaan, että pysäköintialueesta tulisi "ikään kuin jatkuva moottoripyöränäyttely kaupunkilaisten iloksi, jonne tullaan moottoripyöräilemään ja katsomaan pidemmänkin matkan päästä". Kaivopuistotyöryhmä esittää Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle, että moottoripyörien erityinen pysäköintialue Ehrenströmintiellä Kaivopuiston rannassa Mutteri-kioskin kohdalla ei ole asianmukaisesti perusteltavissa. Sen vuoksi he vaativat, että puistovyöhykkeen sijasta moottoripyörien kohtaamispaikka sopisi häiritsemättä esim. telakan läheisyyteen.
Viimeisen tiedon mukaan Kaivopuistotyöryhmän kirjelmä on sittenkin lähetetty erilaisten venkoilujen jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunnalle valmisteltavaksi.
Enemmistö ry on viimeiset 39 vuotta ihmetellyt, miten vuodesta toiseen puistorauha ja jalankulkijoiden viihtyisyys on vähentynyt yhä lisääntyneen "cruisailu-kulttuurin" takia. Rantatiestä on muodostunut lapsellinen kerska-autojen ja Harrikka-nappuloiden diivailupaikka.
Kukaan ei tarvitse kaunista rantatietä välttämättömiin läpiajoihin. Siksi ainakin kesäkaudet se voisi olla puistomainen kevyen liikenteen paratiisi!

Risto Larjavaara

Helsingissä tapahtuu ym.

MAAILMAN SUURIN JOUKKOLIIKENNEALAN TAPAHTUMA HELSINGISSÄ Toukokuussa Helsingissä kuhisee. Alkupuolella on Euroviisut ja 21- 24.5 Kansainvälisen joukkoliikenneliiton UITP:n maailmankongressi. Paikalle odotetaan yli 2000 edustajaa 60 eri maasta. HKL ja YTV vastaavat järjestelyistä. Joukkoliikennenäyttely on kaikille avoinna torstaina 24.5. Lisää tietoa löytyy osoitteista www.uitp. com/Helsinki2007/ ja www.hkl.fi/uitp KOIVISTO HALUAA POTKIA AUTOJA Seuravassa esimerkki, millä menetelmällä mediassa usein saatetaan muuttaa totuutta irrallisin lausein asiakokonaisuudesta. Jörn Donnerin teoksessa "Uusi maammekirja" (1967) kirjailija haastattelee Mauno Koivistoa: Hän asettuu ikkunan ääreen, katselee Senaatintorilla olevia autoja ja sanoo haluavansa potkaista niitä. En uskalla kysyä, tahtoisiko hän tilalle hevospelejä. Jos lainaus lopetetaan tähän, otsikko vastaisi totuutta, mutta jatketaan lainausta: Koivisto näyttää tuijottaneen itsensä muiden talousmiesten lailla sokeaksi autojen tuonnin valtiontaloudellisiin aspekteihin. Hyvinvointiaspekti tuntuu toissijaiselta. Hän näkee vain sen länsivaluuttamäärän, jonka autot maksavat. KRIITTISIÄ PYÖRÄRETKIÄ Pyöräillään niillä Helsingin tieosuuksilla, joissa liikennejärjestelyt pyöräilijöiden kannalta ovat kaikkein huonoimmat. Samalla näytetään, että pyöräilijät muodostavat kriittisen massan, joka tulee huomioida liikennesuunnittelussa ja kaupungin rakenteessa. Pyöräretkia järjestetään Helsingissä 8.5, 12.6, 10.7, 14.8, 22.9 (Autoton päivä) ja 9.10. Lisätietoa: www.kulma.net/liikennekampanja AUTOSIVUT YHÄ TYPERÄMPIÄ Ei voi välttyä huomaamatta, miten autosivustojen määrät ovat vuodesta vuoteen lisääntyneet. Elämme jälleen aikoja, jolloin avoimesti palvotaan kiihtyvyyksiä, suuria nopeuksia ja moottoritehoja. Otetaan esimerkki Helsingin Uutisista (23.3): Suuri osa nuoresta autonostajaryhmästä arvostaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Sporttiset autot ovatkin heidän mieleensä.