KAUPPAKAMARIN PUKSUPOIKA

Aluksi ajattelin, että kaupunginjohtaja Pajunen syöttää pajunköyttä vaatiessaan lisää autoja Helsingin keskustaan. Tä! Arkisinhan niitä on kaikkialla jalkakäytäviä myöten. Käytännössä ydinkeskusta romahtaisi richterin asteikolla seitsemän, koska maanalaisia parkkihalleja on jo nyt runsaasti puolityhjinä ja lisää on rakenteilla mm. Stockmannille (650 paikkaa). Onneksi voimakkaita maanjäristyksiä ei Suomessa esiinny.

Risto Larjavaara

Julkaistu Metro-lehdessä 22.11.

Samasta aiheesta Kansan Uutisten Viikkolehti julkaisi 23.11. kokoaukeaman jutun "Ympäristöväki ei hyväksy puheita yksityisautoilun lisäämisestä". Artikkelissa Enemmistön puheenjohtaja ja Uudenmaan Ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja Leo Stranius suomivat voimakkaasti Pajusen, Helsingin kauppakamarin ja ns. Vetovoimatyöryhmän esityksiä.

LAHTI - PIETARI KULTTUURIRATA

Komea kulttuuriteko Lahden kaupungilta. Värikkäässä kuvateoksessa paneudutaan otsikon mukaisesti tähän rataväliin monipuolisesti. Lisäksi mukana on mm. Hannu Niklanderin "Kirjallisuutta raiteilla" ja Markku Kosken "Elokuva ja rautatie - rakkautta ensi silmäyksellä" -esseet.
Kustantaja: Lahden kaupunginmuseo ja Lahden kulttuuripääkaupunkihanke.
Toimittaja: Heini Moisio
Lahti 2006

Vesi, rauta, kumi, ilma, tyhjyys.

Ratahallintokeskus kertoi raiteista 12.11.07 Enemmistö ry:n syyskokouksessa


Liikkuminen ja kuljettaminen on ekologian ja energian kannalta nykyajan oleellisin ongelmakenttä. Raiteilla raskaskin lasti kulkee kevyesti. Vain avaruudessa pikät matkat ovat ekologisempia kunhan sinne on ensin päästy. Siellä ei ole juurikaan kitkaa eikä painovoimaa. Raiteet eivät ole saaneet asemaa, joka niille kuuluisi ainakin pitkillä matkoilla. Kumia kuluu liikaa. Periaatteessa henkilöraideliikenne on kilpailukykyistä jopa välillä Helsinki -Oulu.

Enemmistö ry:n syyskokouksessa esitelmöi Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko. Aluksi kannattaa muistaa, että Suomen rataverkosta on lähes 95% yksiraiteista. Myös Ratahallintokeskuksen yli-insinööri Juha-Heikki Pasanen oli paikalla vastaamassa yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Ehkä arvaat, että puhuttiin paljon rahasta. Se tulee raiteisiin tipoittain mm. lisäbudjeteilla. Pitkäjänteinen rahoitus olisi tehokkaampaa. Niemimuukko totesi, että alhaisella rahoituksella huonokuntoisimpia rataosuuksia joudutaan sulkemaan turvallisuussyistä. Vain junaturvallisuuden vaarantuminen herättää päättäjät.

Ville Komsi kysyi, miten harvat ja erikoistuneet urakoitsijat pärjäävät silloin, kun rahat tai kelit ovat lopussa. Ratahallintokeskus on ns. tilaajalaitos. Kuitenkin se on päässyt tilanteeseen, jossa alihankkijat on voitu pitää toimivan yhteistyön piirissä.

Matti Kosola esitti mielipiteenään, että kaikki olevat radat on pidettävä välttävässä kunnossa. Malmi- ja ainakin luonnonkiviesiintymiä voi löytyä lisää mistä vain. Olemassaoleva rata voi alentaa kynnystä ottaa esiintymä käyttöön. Pian aloittavan Talvivaaran kaivoksen tarvitsema uusi rataosuus on vain vain 25 km pitkä.

Yleiskeskustelu painottui vahvasti junaliikenteen lisäämisen puoleen koko maassa. Lapin turismia tulisi hoitaa enemmän ja pidemmälle junilla. Nopeutta ja matkustusmukavuutta voidaan lisätä. Onko ravintolatoiminnan verotusta junissa mahdollista keventää?

Ratahallintokeskus saa valtiolta vuosittain 345 miljonaa euroa, mutta esittää siihen 80 miljoonan euron lisäystä. Pahimmat pullonkaulat ovat Pohjanmaan rata (yksi raide) ja Kaakkois-Suomessa rataosa välillä Luumäki-Imatra. Tasoristeykset on huutava ongelma, mutta puomikaan ei näytä auttavan, koska niitä ajetaan rikki nyt jopa 250 kpl vuodessa. Tornion ja Kolarin välisellä radalla on kilometrin matkalla jopa yli kymmenen tasoristeystä.

Rahoitusnäkymien mukaan junaliikenteen kilpailukyky huononisi ja markkinaosuus laskisi. Enemmistö ry haluaa päinvastaista kehitystä. Ratatyöt työllistävät koko maassa ja varsinkin taantuman aikana ne ovat edullisia teettää. Lähivuosina siis pitäisi ratoihin ja junalikenteeseen satsata, kun ylikuumentunut talouskehitys jäähtyy. Henkilöautoja myydään nytkin halpuuden harhalla samalla, kun auton rahoitus kallistuu. Kansantalous menettää ”ruostumisella” kuudessa vuodessa näiden uusien auton arvon. Ratoihin tehty investointi vaikuttaa keskimäärin 30 vuotta, sillat elävät yli sata vuotta.


Matti Kosola

YKSITYISAUTOILUN KASVULLE LOPULLINEN SINETTI?

Toivottavasti olen täysin väärässä otsikon suhteen. Miksi epäilen? Miksi autoala ja moottoritoimittajat hihkuvat onnesta valtavien veroalennuksien johdosta. Ovatko he aidosti onnellisia, että päästöt mahdollisesti vähenevät kokonaisuudessaan ja ympäristön kuormitus vähenee? Seuraavassa pessimistiset epäilykseni:

Autoverotuksen suuri alennus houkuttelee ostamaan yhä uusia autoja. Perheisiin hankitaan kakkosauto, joka aiheuttaa sen, että puolisokin (käytännössä nainen) helpommin siirtyy joukkoliikenteestä yksityisautoiluun työmatkoillakin. Tämä on todella ison luokan kuolinisku joukkoliikenteelle!

Rivointa loppusyksyn iltapäivälehtien ym. "ilmaisessa uutismarkkinoinnissa" on suora houkuttelu ostamaan vuoden loppuun mennessä jättikokoisia Land-Rovereita ja vastaavia möhkäleitä. Isot Porschetkin peesiin. Voiko iljettävämpää markkinointia olla! Näin säästät tuhansia ja tuhansia euroja, jotta voit sitten tulevina vuosina machoilla ja kaupunkimaastureiden massoilla pelotella jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Järkevät vähän kuluttavat pikkuautot saavat pelätä samoin tavoin. Miten itsekästä ja lapsellista voikaan tyhmimpien miesten ja naistenkin moottorimaailma olla!

Ymmärrettävästi veromuutoksen takia myös käytettyjen autojen hinnat laskevat olennaisesti. Näin uuteen vaihtaja ei suuremmin hyödy veroalennuksesta. Kuka hyötyy? Halvemmat uusien ja käytettyjen autojen hinnat houkuttelevat autottoman hankkimaan peltilehmän. Kuka tästä eniten kärsii? Tietysti joukkoliikenne ja ympäristö.

Minua on jo vuosikymmeniä ärsyttänyt tämä "luontoystävällisyys"-näkökulma. Katalysaattorit ym. ratkaisevat muka kaiken. Nyt ei autoilijaa voi omatunto enää soimata. Autokannan kasvu kuitenkin kasvattaa kasvihuonekaasuja mutta ennenkaikkea pienhiukkasia. Hesarin autoliitteessä "Tallirenki"- kolumnisti sanoo 10.11: "Pienhiukkaset aiheuttavat (Kansanterveyslaitoksen arvion mukaan) 1300 ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa, dieselautot ovat liikennepölyn, kotoisen teollisuutemme ja kaukokulkeuman ohella syypäitä siihen. Eli pienhiukkasista aiheutuu kolme kertaa enemmän kuolemia kuin liikenneonnettomuuksista!"
Onneksi on nyt kostea marraskuu. Kevättalven nastarenkaat tekevät taasen ikävän tehtävänsä ennenkaikkea astmaatikoille!

Lopuksi optimismia. Toivon hartaasti, että EU:n 120 gramman päästötavoiteraja toteutuisi nopeasti. Nyt tuo Suomessa verotuksen taitepisteeksi asetettu 180 gramman hiilidioksidipäästö ajeltulta kilometriltä ei todellakaan ohjaa hankkimaan vähäpäästöisempiä autoa. Keskikokoiset kaupunkimaasturitkin jäänevät suurimmalta osin raja-arvon alle.

Risto Larjavaara

RADAT KUNTOON

Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko selvittää rautateittemme nykykuntoa ja ratojen tulevaisuutta maanantaina 12.11 klo 18.00 ravintola Elielin kabinetissa Helsingin rautatieasemalla (ison salin perimmäisessä kulmassa) 17.30 Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry:n sääntömääräinen syyskokous Postitimme viime viikolla Enemmistö 2/07 -lehtykäisen säästösyistä vain viime vuosina maksaneille jäsenille. Satsaamme ensi kevääseen, jolloin lähetämme tuhdimman juhlanumeron 40 vuoden taipaleen kunniaksi. Lopuksi kaunis kiitos taasen salaperäiselle Joulupukille, joka on tukenut meitä reilusti. Rahaa tarvitaankin nimenomaan laadukkaamman kevätlehden painatuskuluihin.