HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2009

40-vuotisjuhlavuotemme on takana. Saimme paljon julkisuutta ja jatkamme kohti 50-vuotisjuhlia. Minkähänlainen Suomi ja maailma tulevat olemaan silloin? Toivottavasti tämä ikuinen kasvuajattelu kuten autoistuminenkin on lopahtanut.
Lämmin kiitos teille sivuillamme kävijöille. Marras- ja joulukuussa on kumpanakin ollut noin 3500 sivukäyntiä eli selvää kasvua. Vierestä näette, että blogijuttuja on ollut kuluneena vuonna enemmän kuin kerran viikossa. Pyrimme jatkamaan yhtä innokkaasti ensi vuonnakin.

Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry.n puolesta
pj. Risto Larjavaara

MAINOSTERRORIA JALKAKÄYTÄVILLÄ

Helsingin Hämeentien alkupäässä on kadulle rakennettu isoja valaistuja mainostauluja. Ne ovat noin 2 metriä leveitä, 3 metriä korkeita ja ne on laitettu jalkakäytävälle poikittain. Mainostaulut
haittaavat ja estävät jalankulkijoiden ja myös pyöräilijöiden kulkua.

Jakeluautot tuovat kauppoihin tavaraa. Se on välttämätöntä. Hämeentiellä on niin vilkas liikenne, että niiden on pakko pysähtyä jalkakäytävällä ja purkaa tavaraa. Se suotakoon heille, eivät ne kuitenkaan kovin kauaa tavaroita pura. Mainostaulut häiritsevät jakeluautojenkin liikkumista.

Tämä yletön mainostus on sitä yhä lisääntyvää kulutushysteriaa. Moni ihminen tulisi toimeen paljon vähemmällä ostamisella. Kaikki mainokset myös maksavat ja niiden kulut peritään kansalta kalliimpina hintoina.

Jopa Suomen suurin sanomalehti Helsingin Sanomat on viime vuosina muuttunut pääosiltaam mainoslehdeksi. Lehteä lukiessa mainossivut voi kääntää pois, mutta Hämeentiellä olevat mainostaulut ovat joka päivä kaikkien kulkijoiden tiellä ja harmina.

Voitto Tähtivuori

VIELÄKIN LISÄÄ FREIBURGISTA

Tällä viikolla ilmestyneessä Arkkitehti (6/08) -lehdessä on artikkeli "Voiko kunta olla hiilineutraali?" Freiburg on siinä esimerkkinä. Kahden uuden asuinalueen Vaubanin ja Rieselfeldtin kaavoituksen lähtökohtana on ollut mahdollisimman alhainen energiankulutus ja pienet hiilidioksidipäästöt. Ensitavoite on yksityisautojen käytön tarpeen minimointi. Raitiotieverkko on selkäranka. Jokaisesta asunnosta on korkeintaan 300 metriä lähimmälle ratikkapysäkille, jonka tuntumassa on myös lähikauppa. Molemmat alueet aloitettiin raitiotiestä eli ensimmäisetkin asukkaat pääsivät heti nauttimaan julkisesta liikenteestä.

Vaubanissa autoille ei ole lainkaan pysäköintipaikkoja. Harvat autot jätetään alueen reunoille. Koillisnurkassa sijaitsee parkkitalo, josta voi vuokrata auton. Autoilijat joutuvat maksamaan
parkkipaikastaan todellisten kustannusten mukaan. Autottomien ei tarvitse osallistua säilytyskuluihin kuten suomessa. Jutun kirjoittaja Pekka Hänninen kysyy, mitä mahtaa kuulua Jätkäsaaren autottoman alueen suunnitelmille?

Freiburgissa aina etuajo-oikeutettu ratikka on omaa autoa nopeampi ja kilpailukykyisempi vaihtoehto. Siellä jokainen kuukausilipun haltija saa viedä perheensä ilmaiseksi sunnuntaiajelulle. Piknikretket ovatkin suosittuja lähiluontoon. Taajama-alueen ulkopuolelle sijoittuvat marketit kiellettiin yleiskaavassa jo 1980-luvulla. Siksi Freiburg on täynnä kivijalkakauppoja.

LISÄÄ FREIBURGISTA

Muutama blogi sitten mainitsimme Freiburgista ja kuvassa oli ratikka nurmikolla! Ympäristö -lehdessä (7/08) on monisivuinen juttu "Freiburgin malli kiinnostaa maailmalla".
Tilastojen mukaan siellä 28 prosenttia kaikista matkoista tehdään polkupyörillä. Aseman lähellä on aurinkoenergiaa hyödyntävä tuhannen pyörän varikkorakennus, josta löytyy myös kahvila ja matkatoimisto. Asemalta löytyy ilmaisia parkkipaikkoja autoille vain 20 minuutiksi
kerrallaan "kiss and rail" -tyyliin eli matkustajien jättämistä ja noutamista varten.
Nurmikoilla liikkuvat ratikat vähentävät melua jopa 30-40 prosenttia. Freiburg tunnetaan erityisesti aurinkoenergiakaupunkina. Rivitaloperhe saattaa tuottaa kolme kertaa enemmän sähköä kuin se tarvitsee, joten investointi maksaa itsensä runsaassa 10 vuodessa. Tästä eteläsaksalaisesta kaupungista omaksutaan ideoita Suomeenkin. Sitra käynnistää Porvooseen kokeiluhankkeen. Tuhannen uuden asunnon alue rakennetaan Skaftkärriin. Alueen talot, asuinympäristö, liikennejärjestelyt ym. suunnitellaan mahdollisimman vähän energiaa kuluttaviksi ja hiilidioksidipäästöt minimoiden.

YLIMITOITETTU HIEKOITUSVIMMA

Lähetin tämän 8.12. Hesariin. Tuskin julkaisevat, koska aikaisemmin oli jo samasta aiheesta asiallinen kirjoitus.

Viime vuonna pääkaupunkiseudulla viides joulukuuta tuli ja meni lumimyräkkä. Jäljelle jäi lumettomaksi talveksi kaikille kevyenliikenteen väylille Hesarin nimeämä tappajasepeli (7.12.08). Tänä talvena homma taitaa taasen toistua. Marraskuun lumimyrskyn jäljiltä teräväreunaiset kivensirut ovat taasen puhkomassa pyöränrenkaita. Nyt pitää taasen etsiä hiekkapohjaisia väyliä, jotta kumit säilyisivät ehjinä. Absurdia! Talvipyöräilijät olisivat tosionnellisia, jos harjakoneet välittömästi harjaisivat toisen puolen pääväylistä (Itä- ja Länsiväylä, Viikinsuora jne) tappajasepelittömiksi.

Risto Larjavaara

IKUISIA SELITYKSIÄ SUOJATIEONNETTOMUUKSIIN

Salossa mies kuoli jäätyään auton alle suojatiellä. Poliisi epäilee, että kuljettaja olisi häikäistynyt auringon valosta eikä huomannut jalankulkijaa (HS 23.11). Vuosaaressa 10-vuotias poika raahautui suojatieltä auton mukana muutamia metrejä. Illun havainto: Olen asiasta tietoinen. Onnettomuus johtui lähinnä siitä, että kuljettaja oli skrapannu vain oman puolensa ikkunoista, ei muita. Sen takia ei nähnyt poikaa (Metro 25.11) Ikuistuttu selityshän on vuodesta toiseen tummat vaatteet. Muistakaa kansalaiset aina pimeällä käyttää vaaleita vaatteita, mieluimmin aivan valkoisia!

LIHAVILLA TANDEMPYÖRÄILIJÖILLÄ PAREMPI LIIKENNETURVA

Volvo mainostaa uutta citymaasturiaan City safety - järjestelmällä, joka auttaa kuljettajaa välttymästä kaupungeissa onnettomuuksilta alhaisilla alle 30 km/h nopeuksilla, joilla suurin osa törmäyksistä tapahtuu.

Hesarin autoliitteessä (22.11) todetaan City Safetyn heikoksi kohdaksi sen, että järjestelmä tunnistaa vain auton: "Jalankulkija tai pyöräilijä ovat liian pieniä järjestelmän näkökenttään".

Tämä ei ole oikeudenmukaista. Tuollaisilla nopeuksilla autonkuljettajalta ei edes rillit ole pudonneet tähänkään asti päästä tyypillisissä peräänajokolareissa. Jalankulkijan on syytä pukeutua Michelin-ukoksi ja pyöräilijöiden tandempyöräillä nirrinsä säilyttämiseksi.

SÄHKÖAUTOT EIVÄT RATKAISE RUUHKIA

Helsingin Uutiset julkaisi eilen yleisönosastossaan tämän enemmistöläisen mielipiteen:


Emeritus professori Martti Tiuri jaksaa julistaa, miten sähköautot ratkaisevat kaikki ongelmat. "Pääkaupunkiseudulla ei tarvita pikaraitiotietä" -jutussaan (16.11) hän vastustaa uusia raideliikennejärjestelmiä ja ruuhkamaksuja.

Ei autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä ratkaista itse autoistumisen ongelmia. Yksityisautoilun haitat lisääntyvät edelleen autokannan kasvaessa. Kyllä ne sähköautotkin vaativat samat parkkikentät, jatkuvasti lisääntyvän tiestön ja niiden nastarenkaat nakertavat asvaltista entiseen tapaan hengenvaarallisia pienhiukkasia.

Risto Larjavaara

ENEMMISTÖ PUOLUSTAA ParkComia

Tänään oli Metro-lehdessä Timo Harakan "Autoilevat vauvat" -kolumni. Siinä hän kysyy, miksi kukaan ei puolusta ParkComia. Lainataanpa Harakkaa:

Tämän kaiken todistaa keskustelupalstoilla ParkComiin vuodatettu valtava kauna. Yhtiölle on jopa omistettu sivustoja, joilla sakotetut vatvovat kohtaloaan... Tietysti nämä pyyteettömät oikeussoturit ovat kannelleet kaikkialle ja tehneet poliisille tutkintapyyntöjä. Ja nyt myös hovioikeus tukee heitä, meitä koukkaantuneita vauvoja. Jos laki estää oikeuden - ja järjen - niin se on suomalaisesta hyvä laki. ...ParkComin vastustaminen on yhtä älyllistä kuin HKL:n
lipuntarkastajien halveksunta.

Enemmistön mielestä on itsestäänselvää, että kiinteistön omistaja määrää pysäköinnin ehdot. Otan esimerkiksi Vuosaaren Columbuksen. Siellä on muutama parkkiruutu Alkon ja S-marketin oven edessä invalidipaikoille. Ennen ne olivat täynnä riskejä "aivoinvalidimiehiä". ParkCom teki sopimuksen kiinteistön kanssa ja paikalle ilmaantui asiallinen kyltti. Senjälkeen oikeiille invalideille on löytynyt parkkipaikka!

Toivottavasti korkein oikeus peruu hovioikeuden omituisen päätöksen. On nopeutettava lainsäädäntöä, jotta yksityisillä parkkialan yrityksillä on selkeät lait puolellaan. Naapurimaamme Ruotsin lakikirjat voisivat olla avuksi.

Risto Larjavaara

ORAS TYNKKYSEN ALUSTUS ENEMMISTÖN SYYSKOKOUKSESSA

Kansanedustaja ja hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen aloitti mukavalla uutisella. Tampereella on kaikkien valtuustoryhmien osalta hyväksytty suunnitelmat raitiovaunuliikenteen aloittamisesta 2010-luvulla. Matkassa on vielä monta mutkaa, mutta
tahtotila on vahva. Tampere päihittää pahasti Turun, joka typeryyksissään lopetti raitiovaununsa (1890-1972). Tänä syksynä on ilmestynyt Mikko Laaksosen komea historiikki "Turun raitiotiet".

Yleiset faktat ilmastonmuutoksesta tiedetään. Kahden asteen lämpötilan nousu olisi juuri ja juuri siedettävää, mutta selvästi suuremmat muutokset aiheuttaisivat peruuttamattomia tuhoja esim. Grönlannin ja Amazonin osalta.

Tärkeimmät toimet autoliikenteen osalta ovat:

• Liikennetarpeiden vähentäminen
  
• Joukko- ja kevyenliikenteen kehittäminen
• Autojen tehokkaampi käyttö (kimppakyydit, yhteiskäyttö jne)
• Autojen energiatehokkuuden parantaminen
• Vähäpäästöisten energianlähteiden edistäminen
  

Uusien autojen päästöt ja polttoaineen kulutukset ovat alentuneet, mutta hyödyn syövät paljolti autojen kokojen kasvu ja tekniset lisälaitteet kuten ilmastointi jne.

Millä keinoilla ja missä on onnistuttu merkittävämmin vähentämään päästöjä?

Saksan Freiburg on ehkä merkittävin esimerkki laajamittaisesta suunnittelusta. Siellä on tehokkaalla joukkoliikenteellä ja järkevällä kaupunkisuunnittelulla vähennetty yksityisautoilua 25 prosenttia ja pyöräilyn osuus on kasvanut puolella. Tukholmassa ruuhkamaksut ovat vähentäneret autoilua 20 prosenttia.

Viime kesänä nähtiin jälleen, ettei korkeampi bensan hinta juurikaan vaikuta muutoksiin. Ruotsissa on laskettu, että 2,4 euron litrahinta saattaisi vähentää päästöjä 20 %. Nopeuksien lasku sadasta 80 kilometriin vähentäisi päästöjä 15-20 %.

Lopuksi todettakoon, että maailman pisin työmatka on tuumasta toimeen. Toivottavasti Tampereella todella nähdään moderni raitiovaunuverkosto lähivuosina.

OTTAKAAMME MALLIA TUKHOLMAN HAMMARBYSTA

Tukholmassa on valmistunut upea uusi kaupunginosa Hammarby Sjöstad viiden kilometrin päähän ydinkeskustasta. Mikä siinä on ihmeellistä?

Suuri osa alueesta on kokonaan autotonta. Parkkipaikat ovat maan alla. Ilmaisella lautalla pääsee Södermalmille. Jo rakennusvaiheessa alueelle vedettiin raitiolinja Tvärbana. Rannoista on osa jätetty luonnontilaisiksi. Oleskelulaitureita riittää ja kanavakin "vesittää" kaupunginosaa.

www.hammarbysjostad.se . Googlesta löytyy kuvahaulla paljon kuvia alueesta.

Helsingissä Laajasalon uuden jättialueen rakentaminen lähestyy. Pitäisi olla itsestäänselvää, että entiseltä öljysäiliöalueelta olisi nopeat lauttayhteydet suoraan Kauppatorille!

ILMASTONMUUTOS JA ERI LIIKENNEMUODOT

Kansanedustaja ja hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen tulee otsikon mukaisesti alustamaan Enemmistön syyskokoukseen.

Aika on tiistaina 18.11 klo 18.00 ja paikkana Rautatieaseman Eliel-ravintolan kabinetti (siis sen ison salin peräseinän upean maisemaseinämaalauksen alla oleva ovi).

Sääntömääräinen syyskokouksemme puoli tuntia aikaisemmin eli 17.30.

Lämpimästi tervetuloa kaikki tämän lukijat!

Lähetimme lehtykäisen (2/08) viime viikolla. Säästösyistä emme lähettäneet noin 70 jäsenelle, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksua enää vuosiin. Samoin lehtisen ominaislaadun vuoksi emme lähettäneet sitä kymmenille kirjastoille, jotka ovat rekisterissämme. Olemme uusineet jäsenrekisterin. Ensi keväänä pitäisi olla asialliset tarrat

JUTTUA JUUTINRAUMAN RANNOILTA

HKL:n Liikennepeili (3/08) -tiedotuslehdessä oli mielenkiintoinen juttu Juutinrauman sillan molemmilta puolilta. Tuolla kahdeksan kilometrin pituisella sillalla tehtiin vuonna 2006 päivittäin 14 000 työmatkaa, joista yli puolet junalla. Kööpenhaminassa otettiin vuonna 2002 automaattimetro käyttöön. Metrolinjastoa täydennetään kehäradalla, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Kaupunki on tunnettu siitä, ettei siellä ole yhdistettyjä pyörä- ja jalkakäytäviä kuten Helsingissä. Siellä pyöräilijöillä on omat kaistansa, joilla ajetaan autokaistojen suuntaisesti. Kööpenhaminassa tehdään parhaillaan ruuhkamaksuselvitystä. Ruotsin puolella Lundin yliopistokaupungissa yli 100 000 asukkaasta 45 prosenttia liikkuu pyörällä tai jalkaisin. Kaupungin liikennejärjestelyt on järjestetty niin, ettei keskustan halki pääse ajamaan henkilöautolla. Malmössa rakennetaan parhaillaan uutta rautatietunnelia keskustan halki. Siihen sisältyy 6 kilometria tunnelia ja 11 km uutta yhdysrataa. Tunneli nopeuttaa Malmön ja Kööpenhaminan välistä junaliikennettä tuntuvasti.

Huom! Tätä numeroa ei vielä löytynyt netistä.

LÄNSIMETRON TAIDEHANKINNAT

Kaisaniemen metroasemalla Annikki Luukelan valoteos Verkosto

Harmistuin Metro-lehden yltiöpopulistiseen juttuun "Länsimetron asemille isolla rahalla taidetta". Jutussa laskettiin, miten kolmen aseman 1,5 miljoonan eurolla saisi Eero Nelimarkan keskihinnaltaan 2000 euroa maksavia maalauksia 750 maalausta. Jos maalausten sijaan asemille
haluttaisiin Tapio Wirkkalan taotusta hopeasta valmistettuja kulhoja, niin Hagelstamin huutokaupan 380 euron hinnalla niitä voitaisiin hankkia kullekin kolmelle asemalle 1315 kappaletta.

Populistiseen tapaan kysymykseen laitettiin sanamuoto "elävöittää miljoonien taidehankinnoilla". Miljoona monikossa on pelottavan suuri summa monelle, mutta kannattaa mielessään vertailla summia moniin jopa miljardihankintoihin (esim. torjuntahävittäjien aseuusinta maksanee 1,6 miljardia). Asiallisesti yleisönosastokirjoitukseni julkaistiin välittömästi. Olen pyöristänyt summan yli kahdeksi miljoonaksi olettaen, että pikkuasemillekin toivottavasti jotain tulee, ettei harmaa betoni ankeuta matkustajia.

-----------------------

Päivän kysymys oli 14.10, pitäisikö uusia metroasemia elävöittää miljoonien taidehankinnoilla. Seuraavan päivän tulos oli musertava 87 prosentin ei! Olisikohan itse jutussa kannattanut mainita, että nuo ehkä yhteensä runsaan parin miljoonan taideteokset tulevat olemaan iloksi kymmeniä ja kymmeniä vuosia tuhansille päivittäisille ohikulkijoille. Asemilla taide on erityisen paikallaan, koska metroasemat jäänevät kokonaan maan alle. Sinnikäs toive vielä suunnitteluvaiheessa on, että metrolinja Lauttasaaren ja Keilalahden välissä kulkisi Länsiväylän vieressä, jotta joukkoliikenteen käyttäjät saisivat autoilijoiden lailla nauttia komeista saaristomaisemista eri vuodenaikoina.


Risto Larjavaara

NYT ON SITTEN KAIKKI NÄHTY

Näin totesi Kuopion Väinölänniemen juhannuksessa eräs kylpijä. Vexi Poutiainen on rakentanut fillarisaunansa kiinalaisen polkupyörän tarakalle. Hänen pitää sitä hyvin ekologisena, koska sauna lämpiää kävyillä. Saunaa voi luonnollisesti käyttää myös matka-ajossa, kunhan tie on tarpeeksi tasainen eikä ole jyrkkiä ylämäkiä. Niissähän voi tippua lauteilta ellei ole turvavyötä! Juttu löytyy uusimmasta Sauna-lehdestä (3/2008). www.sauna.fi

p.s. Kiitos jälleen kerran Joulupukille, joka syksyn alkaessa antoi yhdistykselle rahalahjoja. Saamme postitettua syyslehtisen marraskuun alussa. Tiistaina 18.11. kello 18.00 kokoukseemme ravintola Elielin kabinettiin tulee kansanedustaja Oras Tynkkynen alustamaan, Tarkempaa tietoa lähitulevaisuudessa.

OTTAKAAMME OPPIA TUKHOLMAN PYSÄKÖINNINVALVONNASTA

Juttelin Autottomana päivänä Espan teltoilla Helsingin pysäköinninvalvojien kanssa. Ihmettelin, miten röyhkeimmistä parkkeerauksista saa korkeintaan 50 euron maksun, kun esim. kiireessä
unohtuneesta joukkoliikenteen "kuukausikortin" jatkamisesta saa 80 euron maksun. He kertoivat, että Ruotsissa Tukholmassa lappuliisojen sakkomaksut on porrastettu kolmeen osaan. Suurempia summia joutuu maksamaan tilanteista, joissa haitataan ihmisten turvallisuutta (esim. suojatien tukkiminen).Invapaikoille laittomasti tunkeminen aiheuttaa myös kovemman sakon. Tällainen järjestelmä pitäisi saada Suomeenkin. Pienempi sakko pysäköintimittarin ajan ylittämisestä. Eihän se estä tai vaaranna jalankulkijan elämää. Suurempi sakko törkeistä jalkakäytävien ja kevyen liikenteen tukkimisista jne.

Ruotsissa laki oikeuttaa yksityiset valvontayhtiöt hoitamaan myös suurimpien kaupunkien pysäköinninvalvontaa. Käykääpä Tukholmassa. Ette näe juuri missään jalkakäytävillä ja kävelykaduilla lepäileviä peltilehmiä.

Risto Larjavaara

KOLUMBIAN BOGOTA

Viime lauantaina ympäristöjärjestö Dodon järjestämässä Megapolis seminaarissa Kolumbian Bogotan entinen pormestari Enrique Penalosa kertoi pääkaupunkinsa liikennepolitiikasta. Hän tuli
maailmanlaajuisesti tunnetuksi kaudellaan vahvoista satsauksista joukkoliikenteeseen ja erityisesti kevyen liikenteen väyliin. Etelä-Amerikan suurkaupunkeja ei voi kehua juurikaan tällaisista hankkeista. Yli kuuden miljoonan asukkaan Bogotassa on yritetty rakentaa jalkakäytäviä niin viihtyisiksi, että niillä mielellään tapaillaan ja seurustellaan. Jättikauppakeskukset eivät saa muodostua päätapaamispaikoiksi.

Googlesta "penalosa" -haulla löytyy paljonkin tietoa hänen pyrkimyksistään luoda ihmisystävällisempi kaupunki. Esim: enrique penalosa/project for public spaces.

27.9.1968 PERUSTETTIIN ENEMMISTÖ

Päivälleen 40 vuotta sitten perustettiin Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. Sen kunniaksi laitetaan kutsukirje sanasta sanaan.

Kutsumme teidät jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja joukkokuljetusvälineiden käyttäjien etuja ajavan yhdistyksen perustavaan kokoukseen perjantaina syyskuun 27 p.nä klo 19.00 Insinööritalon kerhohuoneistossa Ratakatu 9, 2.kerros. Oheisena seuraa liikennemanifesti, joka esitetään hyväksyttäväksi perustettavan yhdistyksen ensi vaiheen ohjelmaksi. Jos ette voi saapua kokoukseen, pyydämme ilmoittamaan ennen kokousta saako nimenne panna manifestin alle puh 664778 (Asko Salokorpi, klo 17-).
Kutsukaa mukaan tuttavia, joiden uskotte kannattavan manifestissa esitettyjä vaatimuksia.

Liikennepoliittisen yhdistyksen tarkoituksena on toimia painostusryhmänä, joka
- tutkii jalankulkijan oikeusturvaa ja ehdottaa toimenpiteitä sen parantamiseksi
- tekee ehdotuksia joukkokuljetusliikenteen parantamiseksi nykyisissä olosuhteissa
- harjoittaa propagandaa kollektiiviliikenteen arvostuksen lisäämiseksi
- tutkii yksityisautoa kansantaloudellisena tekijänä
- tutkii niitä haittavaikutuksia, joita yksityisauton käyttö aiheuttaa ihmisille
- tutkii yksityisauton vaikutusta yhdyskuntasuunnitteluun
- tekee ehdotuksia yksityisauton käytön rajoittamiseksi silloin kun se on ristiriidassa yhteisön tarpeiden ja oikeuksien kanssa
- kerää tietoja vaihtoehtoisista liikennejärjestelmistä ja ehdottaa virallisia lisätutkimuksia
-----------------------------------------------------------------------------
Tämä kutsu on lähetetty seuraaville henkilöille

Alla on yhteensä 118 nimeä, joista noukittakoon muutama esimerkkeinä
(kuolleita):
Johan von Bonsdorff, Risto Hannula, Ola Hansson, Ywe Jalander, Risto
Jarva, Pekka Lounela, Reima Pietilä, Max Rand, Ilpo Saunio, Kalevi
Seilonen, Juha Virkkunen

AURINKOINEN AUTOTON PÄIVÄ

Ainakin Helsingissä sää oli syksyn kaunein. Espalla infotelttojen luona oli hyväntuulisia ihmisiä. Rento orkesteri kierteli autottomia katuja. Iltapäivällä Mantalta lähteneessä Pyöräkulkueessa oli
läsnäolevan tarkkailijan mukaan 261 pyöräilijää. Espalla näkyi vossikkaa, poneja ja Enemmistön johtokunnan pr-koira Vihtori. Ekassa kuvassa Vihtori emäntänsä kanssa.

TURUSTA LÄHILIIKENNEYHTEYDET SALOON, LOIMAALLE JA UUTEENKAUPUNKIIN

Turun suunnalta puhaltaa uusia tuulahduksia. Varsinais-Suomen liitto on liikenneministeriön kanssa laatinut selvityksen, jossa rautateille saataisiin lähiliikenneyhteydet ennenkaikkea Saloon mutta myös Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Suuri ongelma on yksiraiteisuus. Viime päivinä uutisista on saatu jälleen kuulla, miten koko entisen ja nykyisen pääkaupungin välinen rata on poikki ties mistä syystä. Jos rata olisi kaksiraiteinen, niin ohitusmahdollisuus olisi olemassa. Nyt
jonkun ratatyökoneen rikkoutuminen katkaisee kaiken liikenteen. Turusta näihin kolmeen kaupunkiin päästäisiin lähiliikennejunalla reilusti alle tunnissa. Ylivoimaisesti tärkein yhteys on Turun ja Salon välinen yhteys. Tälläkin hetkellä tuhannet tekevät työmatkoja kaupunkien välillä. Koskahan kauniit puheet raideliikenteen kehittämisestä ilmastomuutoksen myötä alkavat muuttua teoiksi?

Surullinen viesti tulee Etelä-Savosta. Maakuntahallitus on päättänyt poista aluevarauksen Mikkelin ja Heinolan välisestä oikoradasta. Se tarkoittaa 500 metriä leveän maakaistaleen vapauttamista muuhun käyttöön ja hankkeen hautaamista vuosikymmeniksi.

p.s. Autoton päivä on ensi maanantaina eli 22.9. Enemmistö jakaa kevään "juhlanumerolehteään" Espan teltoilla perinteiseen tapaan.
Klo 17,00 järjestetään KRIITTINEN PYÖRÄRETKI Havis Amandan patsaalta.

YHTEENVETO "KENEN KAUPUNKI?" -SEMINAARISTA

Viime lauantaina Vanhan Musiikkisali oli täynnä innostunutta yleisöä. Aluksi todella pitkän linjan liikenneasiantuntija Pentti Murole veti laajoja raideliikenteen kaaria alkaen Snellmannista. Tässä hajahuomioita:

Miksi 1980-luvulla valittiin metro Ruoholahden suuntaan eikä Töölön ja Munkkiniemen kautta Otaniemeen? Silloin oli senverran vahva "ratikkalobby", joka pelkäsi mm. linja 4:n lopettamista. Aika on osoittanut, ettei metro ole hävittänyt lyhyen pysäkkivälin ratikkalinjoja esim. Hämeentieltä.

Suuria suunnitelmia on päällekkäisistä Kamppi-Pasila -metrosta ja Pisara-lenkistä. Pisarassa on järkeä, mutta miksi ihmeessä aivan Päärautatieaseman eteläpuolella olisi Pisaralle toinen asema?

Murole korosti pienten askeleiden suunnittelua. Murto-osalla satojen miljoonien hankkeista voitaisiin tehdä järkeviä ja nopeasti toteutettavia ratkaisuja. Esim. Ykköslinja jatkaminen Käpylästä Oulunkylän asemalle, Kympin jatkaminen Huopalahden asemalle ja valmiin raidelinjan käyttämistä Pasilasta itään (käytöstä poistuva satamarata).

Helsingin Polkupyöräilijöiden pj. Petri Sipilä toi ajankohtaisen huolen kiertoliittymistä (ennen sanottiin liikenneympyröiksi). Autoilijat eivät kertakaikkiaan tiedä, että heillä on väistämisvelvollisuus poistuttaessa liittymästä. Tilanne on usein hyvin vaarallinen, kun autoilijalle aukeaa lähes suora kiihdytys ja pyöräilijälle kääntyminen yhdistetylle suoja- ja pyörätielle. Sipilä näytti tuoreita kuvia Lontoosta, joissa bussi- ja taksikaistalle on maalattu myös polkupyörän kuva. Hesassa Hämeentie on kaikkien pyöräilijöiden helvetti. Jos erehdyt bussikaistalle Hakaniemen ja Sörkän välissä, niin seuraava laite saattaa olla pyörätuoli. Hyvä idea olisi maalata auton mittainen ruutu monikaistaisissa liikennvaloissa pyöräilijöille. Näin heidän ryhmittymisensä ja kääntymisensä olisi helpompaa ja jalankulkijoiden näkyvyydet paranisivat.

Liikennepolitiikan veteraanimoniottelija Kalle Sorainen unelmoi Suomeen Al Goren tai vähintäänkin Lontoon entisen pormestari Livingstonen (ruuhkamaksusysteemin uranuurtaja) kaltaisista palavasieluisista maailmanparantajista. Muuten - NewYorkin uusi pormestari ajaa sinnekin voimallisesti ruuhkamaksuja. Henkilön pitäisi olla Suomessa todella tunnettu ja tunnustettu. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen olisi kaiken a ja o. Järkevä liikennepolitiikka olisi luonnollisesti keskeinen asia. Kalle ei esittänyt nimiä. Allekirjoittanut heittää kehiin Tarja Halosen. Hänellä on viimeinen kausi meneillään eikä "mitään menetettävää". Presidentti on kausiensa aikana osoittanut mielenkiintoa ympäristöasioihin.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän linjaukset olivat järkeviä ja sopusoinnussa tilaisuuden ilmapiirin kanssa: Investointeja lisättävä joukkoliikenteelle, maankäytössä ennakoitava raideliikenne ja yleensäkin joukkoliikenne, kävely ja pyöräily kunniaan, yksityisautoliikenteen käyttökustannukset ym. läpinäkyvämmiksi, haja-asutusta ruokkivat veroedut pois.

Suurkiitos ennenkaikkea pääjärjestäjälle eli Helsingin Yliopiston Maan Ystäville (HYMY). Harmitti, kun mediaa ei tainnut paikalla juurikaan olla!

Risto Larjavaara

KENEN KAUPUNKI - KAUPUNKILIIKKUJIEN PUHEENVUOROJA

Lauantaina 6.9. kello 13-16 Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa. Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Siellä etsitään konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia keinoja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantamiseksi.

Seminaarin ohjelma:
13 Avaus
13.10 Ehdotus pääkaupunkiseudun raidejärjestelmäksi DI Pentti Murole
13.30 Monien eri järjestöjen puheenvuoroja
14.30 Tauko
14.45 Helsingin liikenneinvestoinnit ja rahoitus. Joukkoliikennettä ja ruuhkamaksuja? Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, Helsingin kaupunki
15.15 Keskustelu
16.00 Seminaarin päättäminen

Järjestää: Helsingin yliopiston Maan ystävät (HYMY).
Seminaaria tukevat:

Enemmistö ry
Helsingin kaupunginosayhdistykset ry, Helka
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys
Helsíngin polkupyöräilijät
HYY:n ympäristövaliokunta
Kenkää keskustatunnelille -liike
Otaniemi ympäristöseura
SLL:n Uudenmaan piiri

Lisätietoja: www.kaupunkiliikkujat.fi

P.S. Se Enemmistön 40-vuotisjuttu kiersi ainakin 6.8. Kainuun Sanomissa ja 7.8. kotkalaisessa Eteenpäin -viikkolehdessä.

SVEITSISTÄ KUULUU VIELÄ KUMMEMPIA!

Kolme blogia aikaisemmin otsikko oli Yhdysvalloista kuuluu kummia, jossa kerrottiin kehnosta hummerikaupasta.

Sveitsissä järjestettäneen kansanäänestys lakialoitteesta, joka kieltäisi bensasyöpöt autot. Tavoitteena on kieltää mm. isot kaupunkimaasturit ja suurikokoiset ylellisyysautot. Uusien autojen enimmäispäästöraja olisi 250 g hiilidioksidia kilometrillä. Jo rekisterissä oleville tuon rajan ylittäville määrättäisiin kattonopeudeksi 100 km/h.

Tavoite on osa ilmastonmuutoksen vastaista kampanjaa. Lisäksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus paranisi.

ONKO SEGWAY SEKOLAITE?

Olli Orkoneva kirjoitti ison jutun Segwaysta Enemmistö-lehteen 1/02. Kritiikkiäkin löytyi:

"Ajoneuvot tulevat jalkakäytäville, mutta niiden nopeusrajoitinta opitaan hakkeroimaan tehottomaksi - onnettomin seurauksin... Autoväyliä ei vähennetä, tila otetaan jalankulkijoilta ja nyt kaikki paitsi autoilijat taistelevat toisiaan vastaan verissäpäin."

Mikä ihmeen Segway. Tallinnan vanhaankaupunkiin on avattu Segway-toimipiste. Se on lähes äänetön kaupunkiliikkuri. Akku kestää 6 tuntia ja nopeus nousee tarvittaessa 20 km/h. Tallinnassa niitä todella näkee katukuvassa.

Onkohan tällaisella vempaimella suurempaa tulevaisuutta vai jääkö se Pelle Pelottoman keksinnöksi?

Ei muuta kuin kulmille kumia polttamaan

Tämänniminen kolumni löytyi Talouselämä -lehdestä (15/2008). Siinä Terho Puustinen sivaltelee räväkästi autolehtien hurmahenkisyyttä.

"Autojen moottoreista kuuluu alkukantaista, röyhkeää tai äijämäistä murinaa."
"He räjäyttävät koneen käyntiin, hymyilevät toistuvasti pakoputkista kumpuaville bassoille ja nauravat hysteerisesti nopeimpien autojen suorituskyvylle."

Toimittajan mielestä aggressiivisen autokulttuurin muuttaminen on vaikea asia.

"Suomalaiset jatkavat öykkäröintiä liikenteessä niin kuin muutkin vastikään köyhyydestä vapautuneet kansat. Auton pitää olla hyökkäysvaunun näköinen. Renkaan pitää olla leveä ja pakoputken ämpärin kokoinen. Muuli potkaisee selkään ja takanatulijat saavat nokimyrkytyksen. Sen miehet vielä kestävät, että heille v****illaan, mutta sitä he eivät kestä, että heidän autoilleen v****illaan."

YHDYSVALLOISTA KUULUU KUMMIA

Autoilun kultamaassa kuohuu. Käsittämättömän halpa bensa on noussut rutkasti. Edelleen se on tosin halpaa Eurooppaan verrattuna.

Jättikaupunkimaasturit ja jättipickupit (=avolavat) eivät enää käy niin hyvin kaupaksi. Tämän vuoden alkupuolella myynti on laskenut neljänneksellä. Suunnitellaan jopa Hummerien kaltaisten ökybensasyöppöjen linjojen lopettamisia.

Isojen kaupunkien keskustoihin on alkanut muuttovirta. Nehän ovat olleet pelottavia paikkoja öisin. Keskustoja kohennetaan ja parannetaan joukkoliikennettä. Ihmiset huomaavat, ettei ole pakko tuhlata 2-3 tuntia päivässä työmatkoihin, vaan voi pyöräillä tai kävellä työpaikoille ja kauppoihin.

P.s. Torstaina 31.7. oli Kansan Uutisissa keskiaukeaman juttu 40-vuotiaasta Enemmistöstä. Juttu tullee muutamiin muihinkin lehtiin.

VAPAAMATKUSTAJAT JA VAPAA AUTOETU

Edellisen blogin "vapaamatkustajalinnut" tunnistettiin nopeasti harmaasiepoiksi. Kävin äskettäin katsastamassa fillarin pakkarin. Onnellisesti kaikki poikaset ovat lentäneet vapauteen.

Viime päivinä on laajemmin väitelty vapaasta autoedusta. Asia lähti liikkeelle hallitusrintaman taholta. Vapaalla autoedulla tarkoitetaan sitä, että työnantaja maksaa työntekijänsä auton ja kaikki sen kulut kulut. Viime vuonna tämä etu oli n. 60 000 henkilöllä. Suurin osa tämän edun nauttijoista löytyy suurimpien kaupunkien firmoista. Se on yritysten houkutin ja palkanlisä, jolla kierretään korkeampia veroja korkeammista palkoista. Ilman muuta se houkuttelee yleensä isommilla ja enemmän kuluttavilla autoilla runsaisiin "turha-ajeluihin" ympäri vuoden. Varmaan on myös niitä, jotka välttämättä tarvitsevat autoa erilaisiin työmatkoihin, mutta heidän osaltaan on olemassa matkakorvaukset. Matkakorvausjärjestelmää voitaisiin kehittää vapaan autoedun
kustannuksella.

Enemmistö ry on aina vaatinut vapaan autoedun poistamista jo ympäristöseikkojenkin vuoksi. Verorahoilla tuettakoon mieluummin niitä syrjäseutujen asukkaita, joilta puuttuvat joukkoliikennepalvelut.

Risto Larjavaara

KESÄISIÄ VAPAAMATKUSTAJIA

Olin ystäväni kanssa istahtamassa kuohuviinipullon ja lasien kera autiotalon puurappusille Vuosaaressa, kun äkkäsimme verannalla 60-luvun norjalaisen Ogland-naistenpyörän pakkarilla linnunpesän. Poistuimme heti läheisen suon viereen nauttimaan lasillisia. Kuka tuntee lintulajin?

Risto Lurjusvaara

KESKIKESÄN SEKAMETELISOPPA

Aloitetaan siitä, että Enemmistö on aina edellä ja oikeassa. Toissablogimme aihe oli Euroopan junaistuminen. Tämän päivän Hesarissa kerrotaan tämän kevään junankuljettajakurssille hakeneen 2500 ihmistä ja vajaat 50 valittiin. Henkilöstöjohtaja Timo Koskinen: "Koko rautatiemaailma elää aikamoista nostetta ihan globaalisti."

Enemmistö mediassa
Heinäkuun alussa (1.7) oli useammassa lehdessä (mm. Länsi-Savo, Kansan Uutiset, Uutispäivä Demari) Sama juttu: "Työsuhdefillari voi korvata pilatestunnin". Siinä haastateltiin mm. Enemmistö ry:n puheenjohtajaa.

Jatketaan pyöräilyllä. Kyseinen pj. keksi fillaroida Helsingistä Porvooseen. Aluksi suututti valtavan Kehä III:n ja Itäväylän risteyksen kevyen liikenteen reitistöt. Lännestä itään väylä nousee ylös tunneleiden ja siltojen kautta, vaikka suorin ja tasaisin reitti olisi Itäväylän eteläpuolelta suoraan yhden rakentamatta jääneen alikulun kautta. Idästä tultaessa jokainen uusi pyöräilijä ohjautuu viitan puuttuessa umpikujaan satamakehän reunalle. Suurimmalla osalla Hesan ja Porvoon välillä on oma pyöräväylä. Söderkullan jälkeen kevyenliikenteen väylää puuttuu vajaat 10 km. Se on pantava kuntoon. Sitten koko väli olisi jo matkailuvaltti tyyliin fillarilla Porvooseen ja Runebergilla tai lättähatulla takaisin.
p.s. Vanha Porvoontie eli Kuninkaantie Hinthaaran ja Nikkilän kautta on mukava fillarireitti.

Kenen kaupunki - kaupunkiliikkujien puheenvuoroja la 6.9 klo 13-16 Vanhan ylioppilastalon Musiikkisali
Tavoite: Löytää konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia keinoja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantamiseksi. Alustajina alustavasti mm. apulaiskaupunginjoht. Hannu Penttilä, DI Pentti Murole ja useiden järjestöjen edustajia.
Lisätietoa jarmokalanti@hotmail.com

MITEN ON LASKETTAVA AUTOILUN KUORMITUS YHTEISKUNNILLE?

On alkanut ärsyttää automaailman tekopyhä korskeilu, miten pakoputkista tulee nykyään vähemmän saasteita ja autot kuluttavat vähemmän polttoaineita. Tietoisesti unohdetaan ne kaikki muut saasteet, jotka tunkeutuvat keuhkoihin (erilaiset pienhiukkaset ja mm. nastarenkaiden irroittama saasta).

Uuden autoverotuksen myötä valinta kyllä suuntautuu vähäpäästöisempiin autoihin, mutta samalla halvempien hintojen vuoksi autoja myydään ennätysmääriä Suomessa. Yhä useammin perheissä on jo kaksi autoa. Se tarkoittaa kaupungeissa paljolti sitä, että se toinen osapuoli eli nainen alkaa siirtyä joukkoliikenteestä yksityisautoon. Näin ruuhkautuminen lisääntyy ja joukkoliikenne menettää asemiaan.

Mitenkä pystytään maailmanlaajuisesti laskemaan se valtava energiankulutus, joka menee öljynä asvalttiin ja hidastetöyssyihin, betonina siltoihin, ramppeihin, parkkitaloihin, meluaitoihin ja Suomessa betoniporsaisiin.

Onneksi polttoaineiden noustessa pienenpieni osa turhasta autoilusta vähenee. Superhalvan bensiinin Yhdysvalloissakin brontosauruskaupunkimaasturit menttävät vauhdilla suosiotaan.
Jokatapauksessa me olemme niitä sukupolvia, jotka joutuivat näkemään yksityisautojen ehdoilla rakennetun totaalisen väärän kaupunki- ja yhdyskunta-suunnittelun. Varmasti sadan vuoden kuluttua ihmetellään tätä "pimeää keskiaikaa", jolloin polttomoottorifilosofia tuhosi inhimillisiä kaupunkeja ja tylsistytti ihmiset istumaan tuntikausia päivässä peltikopperoissaan.

Risto Larjavaara

EUROOPPA ALKAA JUNAISTUA

1900-luvun loppupuolella luultiin lentoliikenteen syrjäyttävän raideliikenteen, mutta toisin on käymässä. Seuraavassa esimerkkejä uusista nopeista yhteyksistä:
-Espanjassa Madridista Sevillaan ja Tarragonaan junat kulkevat jopa 300 km. tunnissa.
-TGV-verkosto (=suurnopeusjunat) kattaa melkein koko Ranskan. Uusin lisä LGV-verkosto yhdistää Pariisin nopeilla yhteyksillä mm. Frankfurtiin, Muncheniin ja Zurichiin. Tällä hetkellä Euroopassa on jo yli 5000 km. luotijunille sopivia ratoja. Useiden valtioiden Railteam-järjestö tulee avaamaan tulevaisuudessa niin paljon uusia yhteyksiä, että vuonna 2020 olisi 15000 km. luotijunaratoja.
-Euroopan unionissa päätettiin rakentaa lähes Euroopan laajuinen rautatieliikenteen ohjaus-, hallinta- ja merkinántojärjestelmä ERTMS.

Miksi intoilla junien puolesta. Tutkimusten mukaan junat kuluttavat matkustajaa kohden olennaisesti vähemmän energiaa ja päästöjä kuin autot puhumattakaan lentoliikenteestä. On paljon miellyttävämpää matkustaa keskustasta keskustaan esim. Pariisin ja Brysselin välillä
tunnissa ja 22 minuutissa. Vielä tänä vuonna pitäisi valmistua jatkoyhteys Brysselistä Amsterdamiin. Lentoliikenne lyhyemmillä matkoilla on yhä järjettömämpää. Pitkät matkat kentille, kaikenlaiset turvatarkastukset, lähtöselvitykset ja toistuvat myöhästelyt tulevat siirtämään matkustajia junaliikenteeseen. Eurooppa junaistuu!

KESÄ ALKAA KEVYESTI

Anteeksi, että jokaviikkoinen blogi on jäänyt väliin. 40-vuotisjuhlamme vaati leponsa ja arvoisa pj. oli laivamatkalla Moskovasta Pietariin.

Tässäpä kesäinen lomamatkakertomus. Siis yöjunalla Moskovaan ja ihmettelemistä riiitti kaupungin valtavissa ruuhkissa. N. 12-miljoonaisessa kaupungissa lienee jo 3 miljonaa autoa. Ruuhkat ovat valtavia. Sanotaan, ettei välttämättä samana päivänä pääse jatkamaan lentoa toiselta kentältä ruuhkien takia. Kaupungissa on onneksi yhä laajeneva metroverkosto ja mm. aivan juuri avattu nopea junayhteys yhdelle lentokentistä. Moskovasta on n. 130 km. kanavayhteys Volgalle. Laiva kulki näitä reittejä Ääniselle ja Syvärin kahden sulun kautta
Laatokalle. Nevajoessa ei ole sulkuja, koska Laatokan ja Suomenlahden ero on vain 4 metriä. Tunnettu tosiasaia on, että vesikuljetukset ovat ekologisesti erinomaisia. Venäjällä näitä vesireittejä on valtavasti ja rahtilaivoja kulkee myös paljon. Mm. Stalinin aikana vankityövoimalla rakennettiin tärkeitä yhteyksiä.

Pietarissa suru nousi puseroon. Euroopan laajinta raitiovaunuverkostoa ollaan aktiivisesti ajamassa alas. 1990-luvulla olisi pitänyt olla visio nähdä, että erinomainen verkosto olisi saanut kehittyä omina kiskokaistoinaan, mutta valtava yksityisautoistuminen on vienyt vallan. Jälkeenpäin on vaikea palauttaa toimiva raitiotieliikenne kunniaan. Onneksi on taasen laaja ja toimiva metro.

Suomi-asemalta lähtevässä junassa taitaa olla aina "tullaus-kondarivaunu". Keksin kävellessäni ravintolavaunuun, että juku, täysin tyhjä suomalainen vaunu istuimineen. Istuin yksinäni läpi
Karjalankannaksen aina Viipuriin asti kokonaisessa vaunussa ja konduktööri tarjosi ilmaiseksi vielä vettäkin. Tässä vinkki junaharrastajille!

Pj. Risto Larjavaara

KLIKKAAMALLA KUVA SUURENEE!

ENEMMISTÖN 40-VUOTISJUHLAT

Edellisessä jutussa mainittiin, ettei ikävä kyllä toimittajia tullut paikalle 40-vuotisjuhliimme. Nyt korjataan asia. Alla on ammattitoimittajan ja Enemmistön johtokunnan jäsenen Olli Orkonevan raportti tilaisuudesta. Mainittakoon sitä ennen, että paikalle saapui klo 15-20 välillä lähes 50 ihmistä ja yksi koira. Ulkona oli upea näyttely lähes kaikista Enemmistö-lehtien kansista alkaen vuodesta 1971. Lisäksi oli kirjanäyttely. Olli unohti mainita ammattitaikuri Heikki Harhan mestarilliset kortti- ja köysitemput.

Kuvan kauniit kukkaset saatiin edullisesti tutulta kukkakauppiaalta. Koristeellisuuden lisäksi ne olivat "kukkaiseste" laittomille puistoparkkeerauksille. Viereisen Sinebrycoffin taidemuseon henkilökunta oli ystävällisesti lupautunut olemaan käyttämättä paria parkkiruutuaan lauantaina Näin koko kaunis puistomaisema oli todella täysin autoton! Illalla lähtijät saivat ottaa kukkaruukkuja mukaansa muistoksi onnistuneesta tilaisuudesta.

Enemmistö 40 vuotta!

Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö vietti riemukkaan nelikymmenvuotisjuhlan 17.5.2008 ravintola Fannyssa Helsingin Bulevardilla. Tilaisuuden paino oli kevyellä puolella, mutta paikalla olleet perustajajäsenet tekivät siitä mielenkiintoisen historiakatsauksen jopa meille pitkään mukana olleille.

Vanhaa kaartia oli paikalla ainakin Lauri Nordberg, Asko Salokorpi, Jyrki Hari ja Mirja Kahilainen. Nordberg ja Salokorpi valaisivat elävästi Enemmistön syntyä vuoden 1968 tietämillä, jolloin Smith & Polvisen suuri liikennesuunnitelma polkaisi liikkeelle vastarintaliikkeen jo valmiiksi melko lailla autojen ehdoilla toimivaa liikennejärjestelmää vastaan.

Keskustelu poiki historiatietoa tavalla, joka herätti ajatuksen Enemmistön historiikin kirjoittamisesta opiskelijavoimin. Kevyemmästä päästä Nordberg ja Salokorpi kertoivat Ilkka Taipaleen tempauksen, joka nostatti kokemattomilta Enemmistön vetäjiltä tukan pystyyn: Taipale ilmoitti, että Enemmistön on nyt järjestettävä mielenosoitus, jossa vaaditaan Aleksanterinkadun tekemistä kävelykaduksi. Taipaleella oli erikoinen tapa saada vaatimuksensa läpi:

”Minä olen jo ilmoittanut tiedotusvälineille, joten se mielenosoitus on järjestettävä, muuten se on valtava arvovaltatappio Enemmistölle!” Mielenosoitus myös järjestettiin, ja se oli menestys.

Asko Salokorpi uskaltautui luotaamaan tulevaisuutta pohdinnallaan, jonka mukaan jokainen sukupolvi toimii omalla tavallaan. Enemmistö oli massaliike omana aikanaan, ja sen mantteli peri 1990-luvun alkupuolella toiminut Jalkaliitto, joka oli paljon vapaamuotoisempi. Tulevaisuus tuo varmasti tullessaan jotain uutta, mutta sitä on vaikea ennakoida – sen idut näkyvät kenties jo vapaamuotoisesti organisoiduissa liikennetempauksissa.

Iltaan kuului muutakin kuin liikennekulttuuria. Vieraat toivotettiin tervetulleiksi Olli Orkonevan laulamalla Bellmanin keväisellä ”Vila vid denna källa” -laululla ja Tuomas Mänttärin ja Orkonevan lausumilla runoilla, joita siroteltiin pöydillä notkuvien tapaksien ja ja tiskiltä haettujen juomien sekä vapaamuotoisen keskustelun sekaan.

Olli Orkoneva

ENEMMISTÖ MEDIASSA

Todella onnistuneet 40-vuotisjuhlat lauantaina 17.5 ovat ohitse. Niistä lähiaikoina tarkemmin runsaan kuvakokoelman kera. Valitettavasti toimittajia ei tullut paikalle.

Juhlia ennen Enemmistö ry sai sitäkin enemmän huomiota Uutispäivä Demarissa keskiviikkona 14.5. Etusivusta puolet täytti juttu "Enemmistö ry taistelee autovaltaa vastaan": Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry on 40 vuotta taistellut järkevämmän kaupunkisuunnittelun puolesta. Se on laatinut seuraavalle kunnallisvaalikaudelle teesinsä, joissa kannatetaan muun muassa ruuhkamaksuja, vastustetaan parkkihalleja ja toivotaan metro- ja muun raideliikenteen laajentamista. Sisäsivuilla esitellään Enemmistön mielipiteitä lähes aukeaman verran otsikolla "Autojen pakkovalta syö kaikkien viihtyisyyttä". Alaotsikot "Kävelykadut eivät nimensä veroisia". "Ydinkeskustassa sydän kurkussa" ja "Liikennettä pitää saada raiteille" puhuvat puolestaan.

Vihreä lanka valitettavasti unohti edes mainita tilaisuudestamme, vaikka asia oli sovittu. Hesarissa oli pieni menovinkki. Tiedonantaja kunnostautui kahtena viikkona. Tosin "Enemmistö 40 vuotta juhlat" saattoi ihmetyttää vanhan ajan SKP:n vähemmistöläistä. Hän todennäköisesti yhdistää Enemmistön ilman r.y. -lisäystä SKP:n enemmistöön.

NELIKYMMENVUOTISJUHLAT LÄHESTYVÄT

Moi kaikki nettiystävät -tuttavat ja tuntemattomat! Saimme vapuksi juhlalehtemme postitettua ja sen takakannessahan oli juttua juhlistamme.

Kevätkohtaaminen tapahtuu siis lauantaina 17.5 klo 15-20 kauniin Sinebrykoffin puiston maisemissa ravintola Fannyssa, jossa on iso ulkoterassi. Ravintola sijaitsee tarkemmin Bulevardi 40:ssä, korkean tiilimuurin sisäpuolella (ennenvanhaan ravintola Bulevardia oli sivukadun toisella puolella).

Ohjelmassa on mm.taikuri Heikki Harha stand-up ohjelmineen. Runonlausuntaa löytyy ja kaikki voivat pitää juhlapuheita vuonna 1968 syntyneelle Enemmistölle tai vaikkapa keväälle. Uusi lehtemme on tasan sadas. Sen kunniaksi rakennamme aikaisempien numeroiden kansista kuvakavalkaadin. Minua huvitti alkuvuosien kansista eräs Kaivopuiston rannassa otettu lähikuva henkilöauton nokasta. Rekisterikilvessä luki AAS-I.

Esillä on myös pieni kirjanäyttely liikennepolitiikan ja kaupunkisuunnittelun tiimoilta. Erikoisuutena muhkeat kirjat tulevaisuuden Helsingistä, joka olisi täyttynyt uljaista moottoriteiden spaghettikiemuroista. Mm. Tervasaaren kohdalla suunnitelmissa on täydellisen kaunis neliapila neljältä suunnalta tulevista väylistä. Kyseessähän ovat ne surullisenkuuluisat Smith-Polvisen hahmotelmat.

Lämpimästi tervetuloa toivottaa pj. Risto Larjavaara

AUTOTONTA ELÄMÄÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

AUTOTONTA ELÄMÄÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA?
Alustaa Liikennesuunnittelun Seuran PJ Pekka Rytilä
To 8.5.2008 klo 17.05, Mannerheimintie 5 A, 5 krs. Mannerheim-sali (ei hissiä)

Nostakaamme kaupunkiliikenne kunnallisvaaliteemaksi!

Järjestäjinä: HYY/Ympäristövaliokunta, HYMY, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Enemmistö, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Helsingin polkupyöräilijät, Otaniemen ympäristöseura, Dodo

ESPANJAN BUSSITURMA

Traagisessa tapauksessa ihmetyttää, miten yksi Kia-kaupunkimaasturi pystyy kaatamaan ison turistibussin. Tällaiset pakettiauton kokoiset maasturit ovat hyvin nopeita. Pakettiautot eivät ajele 150 km/h nopeuksilla kuten tämä rattijuoppo. Tavalliset perheautot ovat säilykepurkin asemassa näiden suurimpien "kaupunkipanssarivaunujen" suhteen.

Sanon täysin subjektiivisesti, että minua on alkanut ärsyttää jalankulkijana näiden suurimpien kaupunkimaastureiden kuljettajien ylimielinen asenne. Jostain syystä melkein kaikki tällaiset autot ovat mustia. Leveytensä takia ne ovat usein puoliksi jalkakäytävillä. Viimeksi huomautettuani tyhjäkäynnistä kävelykadulla sain pahanhajuiset haistattelut. Näköjään nämä korkeammalla istuvat miehet kokevat lapsellista ylemmyyttä. Ehkä asia on kuitenkin vain niin, että nämä isot mustat möykyt pistävät silmään helpommin.

Nimimerkillä ÄRSYTETTY

MIELENKIINTOINEN ARKKITEHTI 2/08

Täytyypä taasen kehua kyseistä lehteä. Jo pääkirjoitus " Egoismi on huono tyylilaji" alkaa tyylikkäästi:

"Ilmastokaaosta torjuttiin aivan liian pitkään kiistämällä koko ilmiö. Siitä kertoo osaltaan sekin, että Helsingissä rakennetaan edelleen liian alaville, myrskytulville alttiille rannoille. Suomen on
tulevina vuosina vähennettävä merkittävästi kasvihuonekaasuja ja energiankulutusta. Kuitenkin vielä tälläkin hetkellä valtio tukee yksityisautoilua suuntaamalla valtaosan liikenneinvestoinneista tiehankkeisiin, samalla kun raide- ja bussiverkostot on päästetty
näivettymään. Liikennekulttuuria tulisi ohjata siirtämällä painopistettä yksityisautoilusta joukko- ja kevytliikenteeseen. Ruuhkamaksujen suunnittelu pääkaupungin sisääntuloväylille on askel kestävään yhdyskuntarakenteeseen. Lainsäädännöllä pitäisi myös estää suurten, jopa 15 hehtaarin suuruisten kauppa- ja viihdekeskusten rakentaminen taajamien ulkopuolelle, sillä ne hävittävät lähipalvelut ja kasvattavat entisestään yksityisautojen ja teiden määrää." - Olen täsmälleen samaa mieltä päätoimittaja Harri Hautajärven kanssa. Hulluista hulluin on Vihtiin suunnitteilla oleva Toivo Sukarin jättimäinen Idiootti, anteeksi "Ideapark", jonne 101 prosenttisesti tultaisiin yksityisautoilla. Lähimmät kiskotkin ovat kymmenien kilometrien päässä.

Mielenkiintoisia artikkeleita lehdessä riittää:

-Aija Staffansin "Ilmastonmuutos ratkaistaan kaupungeissa
-Kari Silfverbergin " Tulviiko meri olohuoneisiin? Ilmastonmuutos
uhkaa Helsingin ranta-alueita"
-Kimmo Lapintien "Vieö metro pääkaupunkia länteen?"
-Anssi Joutsiniemen "Löytyykö kaupunkia talojen väleistä?"

Risto Larjavaara

YHDISTYSASIAA

Koko euroajan jäsenmaksumme on pysynyt samana 10/5 euroa. Nyt nostimme sen 15/10 euroon. Ei ole kysymys ainoastaan harvoin ilmestyvän lehden tekemisestä, painattamisesta ja postittamisesta. Me elämme yksinomaan jäsentuloilla ja lahjoituksilla. Ehkä olemme tyhmänylpeitä, kun emme ole edes pyytäneet yhteiskunnalta latinkiakaan. Olemme ainakin täysin vapaita. Toki yhdistys tekee muutakin kuin vain lehtiä. Toivottavasti kaikki käyvät nettisivuillamme. Viimeisen vuoden aikana keskimäärin joka viikko blogiimme on tullut uusi juttu. Annamme lausuntoja. Viime syksynä Enemmistön mielipiteet olivat näyttävästi esillä Hesarissa ja parissa Ylen radio-ohjelmassa. Tänä vuonna Liikenneturvan hallituksessa "Suojaton Liikenneliitto" -ryhmän varajäsen edustaa Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistöä.

Kaikki jäsenet ja tuttavantuttavat tulkaa nauttimaan kevään kauneimmista hetkistä ravintola Fannyyn Bulevardille Sinebrykoffin puistoon ja sen autottomalle terassille lauantaina 17.5 alkaen klo 15.00. Erityisesti "veteraanit", muistakaa muisteloita vastaan pyytää ilmainen drinkki! Vietämme siellä siis 40-vuotisjuhliamme. Tarkemmat tiedot ohjelmasta jne. vappua ennen ilmestyvästä lehdestämme ja täältä blogilta.

AVAA PYÖRÄILYKAUSI KRIITTISELLÄ PYÖRÄRETKELLÄ!

Kokoontuminen tiistaina 8.4.2008 klo 17 Havis Amandan patsaalla Helsingissä.

Kriittinen pyöräretki kulkee niillä Helsingin tieosuuksilla, joissa pyöräilijät on unohdettu. Kulkue näyttää, missä autokaistojen sijaan tulisi olla pyöräkaistoja. Kriittinen pyöräretki tekee pyöräilystä varteenotettavan liikennemuodon. Pääkaupunkimme pyörätiet ovat huonosti suunniteltuja ja huonokuntoisia.

Lisää aiheesta: http://www.hepo.fi/index.php?sivu=ongelmapaikat

Helsingin kantakaupunkiin tulee toteuttaa laadukas pyöräkaistavekosto. Ainoastaan siten Helsinki voi saavuttaa tavoitteen kaksinkertaistaa pyöräily. Suurin este laadukkaille pyöräilyolosuhteille on poliittisen tahdon puute. Pyöräilijät voidaan huomioida tasavertaisesti kaupunkisuunnittelussa, jos kaupunkilaiset vain tätä haluavat.

Kriittisellä pyöräretkellä näytämme, että pyöräilijät ovat kriittinen massa eivätkä vain satunnaisia sunnuntaiharrastelijoita. Vaadimme autoilta tilaa pyöräilijöiden käyttöön. On kohtuutonta, että kaupunkia suunnitellaan yksinomaan saastuttavien ja tilaa vievien yksityisautojen ehdoilla.

Vuonna 2008 Kriittisiä pyöräretkiä järjestetään Hesassa myös 13.5, 10.6, 8.7, 12.8, 22.9 ja 14.10.


P.S Enemmistön kevätkokous ja 40-vuotisjuhla lähestyy. Alustavasti päivämäärä olisi la 17.5.
Tarkemmat tiedot lähiaikoina. Kevätlehteä rakennetaan jo kiivaasti!

PYÖRÄILYASIAA

Helsingin Rastilan avantosaunan lauteilla syttyi ihmettely, miksi joulukuussa kumit puhkeilivat poikkeuksellisen useasti. Pääsyynä pidettiin hiekoitusta. Pienet teräväkulmaiset kivensirut olivat useimpien mielestä syyllisiä. Joku väitti Tampereella käytettävän hiekkamaisempaa ainesta. Helsingissä satoi vain joulukuun viides päivä reilusti lunta ja sen seurauksena kevyenliikenteen väylille jäi runsas hiekoitus. Yksimielisesti toivottiin, että pääpyöräilyreiteillä
harjakone olisi yhden kerran ajanut ne läpi ja harjannut toisen puolen hiekattomaksi.

Haluan laajentaa asian valtakunnalliseksi. Onko hiekoitusmateriaaleissa eroa eri kaupunkien välillä? Saataisiinko koko Suomeen suositus käyttää mahdollisimman "vähäsärmäistä soraa" kevyenliikenteen väylillä.

Risto Larjavaara

Tämä juttu ilmestyi Poljin -lehdessä helmikuun alussa. Lehteä ylläpitää Pyöräilykuntien verkosto ry. ( info@poljin.fi ). Lehti tekikin koko aukeaman artikkelin hiekoituskäytännöistä eri puolella Suomea (Jyväskylä, Joensuu, Kouvola, Pori, Helsinki jne.) Uudessa kakkosnumerossa jatketaan asian tiimoilta.


PYÖRÄILYPOLITIIKKASEMINAARI

Liikuntatieteellinen seura ja Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura järjestävät yhteistyössä yllämainitun Pyöräilykuntien verkoston kanssa keskustelutilaisuuden 1. huhtikuuta kello 13-17 Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6, huone 505) Katso tarkemmin osoitteesta www.lts.fi

ENEMMISTÖ RIEMUITSEE

Enemmistöhän tunnetusti pitää raideliikenteestä. Nyt hallituksen listaukset lähivuosille ovat todella ilahduttavia.

Länsimetrosta on jahkailtu vuosikymmeniä. Erityisesti viime viikkoina taasen kerran metron vastustajat villiintyivät. Nyt varmistuu, että valtio tukee länsimetroa vastuullisesti 215 miljoonalla eurolla. Lisäksi se sitoutuu kuluvan vuoden maarakkennusindeksin mukaiseen kustannusten nousuun. Kannattaa muistaa, että alkukustannusten jälkeen metro on tehokkaasti käytössä vuosikymmenestä toiseen. Hallitus lupaili noin vaan 500 miljoonaa monen kyseenalaistamalle innovaatioyliopistolle, jos yksityiset markkinat keräävät sille 200 miljoonaa euroa. Rahaa siis tuntuu löytyvän helpostikin riippuen kohteesta.

Vantaan kehärataa lentokentän kautta päästään rakentamaan jo ensi vuonna!

Seinäjoen ja Vaasan rataväli sähköistetään!
Rovaniemi-Kemijärvi sähköistetään!
Pohjanmaan radalla 100 kilometrin matka välillä Kokkola-Ylivieska
muutetaan kaksiraiteiseksi!

Suomessa on vihdoinkin havahduttu EU:n asettamiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin.

KROATIN RATIKKA RATKAISU ONNELLISEEN MATKUSTAMISEEN?

Kansalaiset - Medborgare!. Stig framåt! Vuosikymmeniä ratikoilla, lähijunilla ja metrolla päivittäin matkustaneena voin asiantuntemuksella sanoa, että olen tyytyväinen joukkoliikenteen käyttäjä. Aikaa on säästynyt tuhansia tunteja lukemiseen sensijaan että olisin ratin ääressä joutunut keskittymään ohjaamiseen. Lisäksi olen kohdannut satoja tuttuja ja seurannut värikästä elämää. Kuinka hyvän mielen olen saanut useinkin vauvojen jokelluksista, pikkupoikien innokkuudesta tai vanhusten uurteisesta rauhallisuudesta. No toki on ärsyttäviä mökäjuoppojakin tullut viereen, mutta heiltäkin kuulee ja voi oppia jotain lisää elämästä.

Yksi asia on kuitenkin ärsyttänyt jo vuosia pikkuneuroottisuuteen asti. Yhä useammin ihmiset esim. metrossa valtaavat koko penkin laukullaan. Metrossa normaalikokoinen reppu sopii mainiosti ikkunan viereiseen koloon tarttumakaiteen viereen. Näin reppu on turvassa ja viereen sopii toinen istuja. Miksi laukun avulla vallataan koko penkkireviiri? Pääasiassa täysin itsekkäistä syistä. Suomalainen ei ole kovin sosiaalinen luonteeltaan. Verrataampa vaikka puheeensorinan täyttämiin ratikoihin lämpimämmissä maissa. Ymmärtämystä kyllä löytyy pelokkaalle naiselle myöhäisiltana. Tosin laukulla vallattu vierusta houkuttelee kännikäistä äkäilemään.

Ja sitten asiaan. Helsinkiin on tullut koekäytölle kuvassa oleva ratikka. Upean kuoren sisältä löytyy lähes yksinomaan yhden istuttavia paikkoja. Tuo miellyttää! Ratikoilla ajetaan lyhyempiä matkoja ja monien pysäkkien ansiosta matkustajien vaihtuvuus on suurta. Veikkaan, että matkustajat ovat tyytyväisempiä tällaiseen konseptiin. Ei tule viereen kukaan istumaan, ei ärsytä laukunvaltaajat ja seisomapaikkoja riittää!

Risto Larjavaara

ENEMMISTÖ TOIVOO MERIMAISEMIA

Tätä ei Helsingin Sanomat julkaissut. Laitetaan sitten tähän blogiin!

40 vuotta tänä vuonna täyttävä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. uskaltaa toivoa, että julkaisisitte juhlavuoden kunniaksi seuraavan juttumme yhdistyksen nimissä. Emme ole tällä vuosituhannella yrittäneetkään lähettää Enemmistön nimellä mielipiteitä yleisönosastoihin. Siis:

ENEMMISTÖ TOIVOO MERIMAISEMIA


Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. iloitsee raideliikenteen kehitysnäkymistä pääkaupunkiseudulla. Kehärata lentokentän kautta on mainio asia kuten länsimetrokin. Mutta länsimetrossa on yksi harmittava mutta!

Itämetron upeutta korostaa Kulosaaren ja Vuosaaren metrosillat. Länsiväylää tultaessa autoilijat saavat vastaavasti nauttia upeista merimaisemista kaikkina vuodenaikoina. Länsimetro on päätetty upottaa kokonaan maan ja meren alle. Siis Matinkylästä Sörnaisiin asti olet tunnelissa. Jos sittenkin päättäjät pystyisivät tajuamaan, että länsimetron imagoarvo nousisi merkittävästi, jos Lauttasaaresta tultaessa junat kulkisivat pintametrona Länsiväylän vieressä ja sukeltaisivat ennen Keilaniemeä tunneliin. Kaavassa ei pitäisi olla ongelmia ja kustannuksissa tuskin suuria eroja tulisi olemaan?

Toivottavasti tulevista metroasemista järjestetään kunnianhimoiset arkkitehtuurikilpailut. Ainakin Koivusaaren asema voisi olla luonnonvaloa suosiva. Esimerkiksi idässä Puotilan maanalaiseen asemaan tulee viistokattoikkunoista luonnollinen valo.

Enemmistö r.y. 1968-2008

RAUTAA JA RAUTATIETÄ RAJALTA

Lapista luuluu kummia. Rautatiestä Kolarista Perämeren satamiin tullee Suomen vilkkaimmin liikennöity tavaraliikenteen rataosuus. Länsirajan pinnassa olevilta Pajalan ja Kolarin rautakaivoksilta kulkenee vuodesta 2014 36 junaa päivässä ja samat junat takaisin eli
keskimäärin parinkymmenen minuutin välein tavarajuna jompaan kumpaan suuntaan. Vuodesradalla kulkisi 13 miljoonaa tonnia rautapellettiä, mikä on puolet Suomen nykyisestä rahtiliikenteestä. Kolarin radan tulevan peruskorjauksen yhteydessä harkitaan myös sen sähköistämistä ja radan jatkamista Ylläkselle matkailun merkeissä.

Itärajan Soklista esitetään rataa Kemijärvelle. Vaihtoehtona olisi myös rata Soklista Kevitsan kaivosten kautta Sodankylään ja sieltä Rovaniemen ja Kemijärven väliselle rataosuudelle. Soklista Muurmanskin radalle olisi vain noin 70 kilometrin matka. Soklin fosfaatti- ja rautakaivoksilta kuljetusmäärät tulevat olemaan niin suuria, että kumipyöräliikennettä ei pidetä järkevänä.

Enemmistöhän on suuri rautateiden ystävä paitsi joukkoliikenteen kannalta niin myös ekologisemman tavarankuljetustavan vuoksi. Hulluinta on tällä hetkellä kuljettaa satojatuhansia autoja rekoilla lännen Hangosta Venäjälle kun vieressä kulkee rautatie, joka pystyisi ottamaan kymmenien autonkuljetusrekkojen peltilehmät yhteen junayksikköön.

Unelmoidaan siis tulevaisuudessa junamatkoista Sodankylään ja aina Murmanskiin saakka Soklin kautta (ks. google -> SOKLI -> liikenne).

Risto Larjavaara

Meno kuin vanhassa Leningradissa!

Kyllä Suomella on pitkä matka sivistysmaaksi. Ainakin, jos sitä mitataan liikennekulttuurilla.

Olin 30.tammikuuta iltapäiväruuhkassa Mannerheimintiellä. Liikenne mateli nykäyksittäin muutamia metrejä kerrallaan.

Maalta päin vähän ennen Topeliuksenkadun risteystä, tarkkaan sanoen Mannerheimintie 126:n kohdalla, on suojatie ilman valo-ohjausta. Jouduin pysähtymään sen eteen. Minuutin sisällä toistakymmentä pikkuautoa ajoi viereistä oikeanpuoleista kaistaa ohitseni yli suojatien - pysähtymättä. Taisi joukossa olla pari bussiakin.

Uskaltaako täällä enää pysähtyä suojatien eteen, kun suhtautuminen on näin piittaamatonta? Sillähän aiheuttaa varsinaisen vaaran jalankulkijoille, jotka luottavat siihen, että suojatien edessä seisovaa autoa ei näin ohiteta. Inssiajossakin tällaisesta perusvirheestä sai armotta reput.

Moista menoa en ole nähnyt kuin aikoinaan vanhassa Leningradissa.

Mitä muuten bussikaistalla tekivät ne pikkuautot? Samaa kaistaa ne huristelivat vielä Eduskuntatalon kohdallakin, josta käännyin Elielin parkkiin päin.

Otto Favén

TAMPEREELLE PERUSTETTU PYÖRÄILY-YHDISTYS

Tapo eli Tampereen polkupyöräilijät ry perustettiin viime keväänä. Yhdistys on aloittanut reippaasti. 7.2 Aamulehden Moro-liitteessä oli näyttävä juttu kaupungin pääkadun eli Hämeenkadun surkeasta pyörätilanteesta. Sinnehän on jo vuosia toivottu omia pyöräkaistoja pysyvästi.

Tampere on siitä omituinen kaupunki, että se muuttaa osan keskustan kevyen liikenteen väylistä talvikaudella jalkakäytäviksi. Pyöräilijöiden pitää ahtautua bussien sekaan marraskuun alusta huhtikuun puoliväliin saakka.

Enemmistö toivottaa kaikkea menestystä uudelle yhdistykselle. Helsingissähän jo 1980 luvun alussa perustettiin HePo eli Helsingin Polkupyöräilijät Enemmistön aloitteesta ja enemmistöläisin alkuvoimin.

Kurkistakaapa www.tarakka.fi tai googlesta Tampereen polkupyöräilijät niin tuhtia tavaraa löytyy.

KESÄISIÄ MUISTOJA TALVEN KESKELLÄ

VIHONVIIMEINEN VIRON VILLAROINTI

Enemmistö-lehden palstoilla olen kertonut Viron ”villariretkistä” (1/2000 Peipsijärvelle, 1/03 suuret saaret ja 1/04 Tarto-Vöry-Otepää-Viljandi) .

Viime kesänä tein retken Suomenlahden rannikkoa pitkin Tallinnasta Sillamäkeen. Maan paras pyörätie löytyy heti mentäessä rantaviivaa pitkin Piritttaan. Laaja Lahemaa rahvis park eli valtava kansallispuisto oli kymmenien kilometrien matkalta suurta iloa silmille. En muista Suomesta löytäneeni yhtä hyvinvoipia metsiä. Viinistusta löytyi mukava hotelli ja viini maistui Suomenlahtea ihaillessa. Samaan aikaan saattoi nähdä satojakin joutsenia. Helteisinä heinäkuun päivinä tuli vastaan vain muutamia pyörämatkailijoita. Sitä yllättävämpää oli uidessani Vihulassa kauniissa järvessä kuulla lähestyvän ilmiön ääniä. Hetkessä ohitti vajaan 50 pyöräilijän letka sellaisella vauhdilla, että järven viehättävyys kyllä jäi näkemättä. Viimeisen pyörän tarakalla hulmusi iso Suomen lippu.

Ontikasta alkoi korkea rannikko. Korkeimmillaan äkkijyrkät rantatörmät ovat yli 50 metriä korkeita. Päätepisteeni Sillamäen kaupungin keskusta on Virossa ainutlaatuinen näyte 1950-luvun ns. stalinistisesta arkkitehtuurista. Koristeellisessa mahtipontisuudessaan se on huomattavasti kauniimpaa kuin seuraavien vuosikymmenien elementtityyli.

Kuuden tunnin autolauttamatka Kotkaan ohitti Suursaaren. Korkein kohta on kerrassaan 176 metriä tässä 11 km. pitkässä saaressa. Lokakuun loppupuolella tämä laivayhteys lopetettiin. Tuleekohan uutta yrittäjää? Minulle tämä Helsinki-Tallinna-Sillamäe-Kotka-Hki oli antoisa matka. Viro on nyt nähty pyörän satulasta laidasta laitaan. Parasta ovat rannikot ja suuret saaret sekä jättijärvi Peipsi. Pyöräteitä ei vielä ole nimeksikään. Toivottavasti autojen ylivalta liikennesuunnittelussa rauhoittuu alkuinnostuksen jälkeen.

Risto Larjavaara

RUUHKAA RUUHKAMAKSUIHIN

On se ihmeellistä seurata, miten nopeasti asenteet ovat puolueissa muuttumassa myönteisiksi ruuhkamaksuille. Nyt jo liikenneministeri Vehviläinenkin suitsutti asialle ja vielä ihan oikeaoppisesti eli tulot sijoitettaisiin joukkoliikenteen kehittämiseen. Tukholmassa satsataan ensi syksyksi taasen suuriin kalustohankintoihin varsinkin liityntäliikenteen osalta.

On myös ihmeellistä, etteivät täyttä autoetua saavat kiireiset liikemiehet Westendistä ja muualta ole vielä osanneet vaatia ruuhkamaksuja. Aika on rahaa! Rahalla saa melkein kaikkea, muttei sillä ei kuitenkaan pysty ohittamaan kehillä ja muissa ruuhkissa kymmeniätuhansia yksin ajavia perusjuntteja kotteroissaan. Firmalle vuosittaiset ruuhkamaksut tulevat olemaan pikkurahaa verrattuna koko autoetuun ja itse edustusauton hintaan.

Liike-elämäkään ei ole havahtunut kannattamaan, vaikka Tukholmasta saisi helpolla tietoa. Kaikenlainen jakelu- ja tavaraliikenne on nopeutunut vähentyneiden ruuhkien ansiosta.

Tulevaisuudessa ruuhkamaksujen myötä on todella satsattava liityntäliikenteeseen ja toimiviin parkkisyystemeihin raideliikenteen asemilla. Matkalippua vastaan parkkioikeus ja eikun junaan, metroon ja pikaratikkaan istumaan ilman autoruuhkia ja saasteita.

Risto Larjavaara

... Ja kuravettä päälle

Viikko sitten Hesari julkaisi huikean mielipidekirjoituksen "Joukkoliikenteen käyttö ei enää houkuttele". Tässä ote: On myös tylsää seistä pysäkeillä palelemassa, haistelemassa tupakansavua ja tuijottamassa vähäpukeisia pimuja mainosjulisteissa. Pitää myös varoa astumasta purkkaan tai räkäklönttiin, joita jotkut syljeskelevät kadulle parin minuutein välein."

Saimme siihen liittyvän kommentin ja lämmin kiitos siitä!

... ja kuravettä päälle

Entinen vannoutunut julkisen liikenteen käyttäjä Eva Sundgren kaatoi hyvin provosoivasti likasangollisen räkäklöntteineen joukkoliikenteen päälle (HS 22.1). Pakko on provosoitua!
Toivottavasti et sentään tee yksityisautollasi seuraavia tekoja. Kuravesikylvyt eivät ole mukavia suojatien reunassa pakokaasujen seassa odotellessa. Et tule itsekkäästi bussikaistalle hidastamaan suurten joukkojen työmatkoja. Et vaadi jatkuvasti uusia parkkiluolastoja ja jättiväyliä yksityisautojen armadoille. Olet varmaan huomannut, ettet enää löydä Helsingin ydinkeskustasta helpolla maanpäältä kotterollesi vapaata parkkiruutua muualta kuin laittomasti jalkakäytäviltä ja kävelykatupätkäleiltä. Kotioveltasi kuulemma pääsee julkisilla joka paikkaan. Toivottavasti naapurisi eivät ota sinusta mallia, sillä silloin me kaikki tukehdumme yhdessä mainitsemiisi räkäklöntteihin.

KEPEÄT MULLAT KESKUSTATUNNELIIN

Keskustatunneli on toivottavasti siirtynyt mappi Ö:hön lopullisesti. Sen hinta lähenisi nykyhetkenkin arvioissa jo miljardia euroa. Olen seurannut tarkkaan koko prosessia alusta alkaen. Enemmistö järjesti 10 vuotta sitten aiheesta kunnianhimoisen väittelytilaisuuden 29.11.1998 Kampin Palvelukeskuksessa. Paneelissa oli mm. äskettäin kuollut Helsinki-seuran hieno mies Rolf Martinsen.

Vuosien saatossa kovasti mainostettu Kävelykeskusta tulevan tunnelin ansiosta romuttui yhä mitättömämmäksi. Hupaisana yksityiskohtana on juuri valmistumassa oleva Kalevankadun pätkä Yrjönkadun ja Manskun välissä ravintola Kosmoksen luona. Nyt siihen on valmistunut kaksi kertaa leveämpi huoltotunnelin ramppi kuin aikaisempi kapea "betonikouru" Keskuskadusta päätettiin rakentaa toimiva kävelykatu ilman tunnelipäätöstäkin.

Pelkäsimme alusta alkaen, että suunnitelman edistyessä tunnelin varrella ramppien määrä lisääntyisi. Näin helpotettaisiin suurten ajoneuvomäärien pääsy ahtaaseen ydinkeskustaan. Juuri näin oli käymässä eli kaksikerroksinen määrä autoja olisi tunkemassa katutilaan. Tätähän kauppakamarikin avoimesti toitotti viime syksynä. Helsingin keskustan tavaratalot ym. tarvitsevat lisää autoilevia asiakkaita.

Suunnitteluun on uponnut miljoona poikineen. Saimme nyt lukea, miten virkamiehet surkuttelevat Espojen kohtaloa. Keskustatunnelin ansiosta Espoille olisi tullut muka kävelykatuosuuksia. Aikaisemmin kyllä toistettiin, ettei Pohjois-Espaa voidakaan katkaista Akateemisen luota, vaikka tunneli tulisikin.

Muistettakoon lopuksi, että meillä on jo toimiva keskustatunneli, joka ympäristöystävällisesti kuljettaa valtavia määriä ihmisiä. Siis metrotunneli. Lisäksi lähiaikoina on valmistumassa lähes 100 miljoonan euron huoltotunneli, jonka kauniiden lupausten mukaisesti pitäisi poistaa mm. jalkakäytäväparkkeeraukset lopullisesti Aleksilta.

Risto Larjavaara

VAASANRATA SÄHKÖISTETTÄVÄ

Jos katsoo karttaa Suomen rataverkosta, huomaa heti, kuinka suora yhteys on Vaasasta Seinäjoen kautta Tampereelle ja Helsinkiin. Jostain käsittämättömästä syystä Vaasan ja Seinäjoen välistä rataosuutta ei ole sähköistetty. Vaasa on ainoa maakuntakeskus, jossa ei ole sähkörataa.
Pidetään selviönä, että tavaraliikenne tällä välillä tulee lähivuosina kasvamaan. Näin ainakin Vaasan ja Seinäjoen päättäjät sanovat.

Kaiketi maaliskuussa valmistuu hallituksen liikennepoliittinen selonteko. Siihen on saatava mustaa valkoisella selkeästi Vaasan ja Seinäjoen välisen rataosuuden sähköistäminen.

HELSINGIN PARKKISAKKO HÄVETTÄVÄN ALHAINEN

Asuipa Hesassa kaksi veljestä Jaska ja Baska. Jaska käytti säännöllisesti julkisia liikennevälineitä. Hän koki myös yhteisöllistä mielihyvää jokaisesta matkastaan. Näin hän tunsi tukevansa joukkoliikennettä, vähentävänsä pieneltä osaltaan ruuhkia ja ilman saastumista. Kerran kiireessä juostessaan metroon hän unohti maksaa ja seurauksena oli 80 euron sakkomaksu.

Veli Baska taas kulki kaikki matkat autollaan ja parkkeerasi minne lystäsi. Hän oli oppinut, että harvoin häntä sakotetaan ja maksukin on naurettavan halpa, enimmilläänkin 50 euroa. Moottoritoimittajat ja hyvin yksityisautomyönteinen media olivat takoneet vuosikymmenet hänen päähänsä, että autoilijoita verotetaan ja kiusataan kamalasti. Kerran Baska pääsi ihan Maikkarin uutisiin kauhistelemaan bensan hinnan nousua yhdellä sentillä. Harvoin miehelle tuli mieleen, että hän aiheutti useinkin suurta haittaa hälläväliä pysäköinneillään. Ei hän huomannut, että roskakuskin piti kuljettaa raskaat kärryt pihalle, kun Baskan kiesi sulki osittain porttikongin. Harvat kävelykadut olivat namipaikkoja. Ei hän huomannut kävelijöitten pahansuopia katseita. Sankariteko oli pitää auto kokonaisen päivän Suurkirkon rappusten juurella ilman sakkolappua. Sadat turistit yrittivät tuloksetta rajata kotteron pois kuvistaan.

Yhdessä tapauksessa Baska tunnusti tehneensä pikkuisen väärin. Tosin pääsyyllinen oli ilman muuta iso lumikasa. Peltilehmä nimittäin jäi kasan takia osittain kiskojen päälle. Vajaan tunnin kuluttua hinausauto oli siirtänyt sen pois näköetäisyydelle. Koko keskustan raitioliikenne sai valtavan rytmihäiriön. Tuhannet ihmiset myöhästyivät hammaslääkäreistä, luennoilta ja ties mistä. Onneksi kaupunki ei ollut keksinyt ottaa "rengaslukkoja" sentään käyttöönsä. Hamassa nuoruudessaan Baskan käsiin oli osunut inhottava Enemmistö-lehti, jossa kerrottiin Lontoon käytännöstä. Siellä joutui menemään poliisiasemalle maksamaan ison sakon, jonka jälkeen auton renkaasta irrotettiin lukkolaite.

Katso Hesarin (13.1) kokosivun juttu: HS testasi: kahden työviikon väärin pysäköinnistä rapsahti vain kaksi sakkoa. - 87 tuntia 39 minuuttia väärinpysäköintiä 21 eri paikassa.

Risto Larjavaara

GREATER HELSINKI VISION 2050

Otsikon mukaisen ideakilpailun voittajatyöt ovat esillä Helsingin kaupungintalon alakerrassa 14. tammikuuta saakka. Kilpailun järjestivät Helsingin seudun 14 kaupunkia ja kuntaa. Pääpalkinto oli 160 000 euroa ja palkintoja jaettiin yht. puoli miljoonaa euroa.

Perusoletus oli, että seudun asukasluku kasvaa seuraavien 50 vuoden aikana 1,3 miljoonasta kahteen miljoonaan. Kilpailuohjelmassa painotettiin ilmastouhkaa ja ainutlaatuista luontoa.

Olin äimänkäkenä nähtyäni voittajan karttakuvana. Keskeinen idea on siinä kelluvat tekosaaret Helsingin upean meripanoraaman edustalla, jopa lähellä Suomenlinnaakin. Nämä joustavin pilarijaloin kelluvat ponttoonisaaret muodostavat pelastavan tulvavallin Helsingin ympärille veden uhatessa nousta kovasti. Autottomia saaria yhdistää meren alla kulkeva pikaraitiotie. Tämä viimeksimainittu kohta voisi sytyttää enemmistöläisenkin sydämen, mutta ei kertakaikkiaan ei houkuttele moinen Helsinki. Olennaisimmin Helsingin luontoon liittyy avarat
merinäkymät. Tuollainen keinosaarien rintama pilaisi panoraaman täydellisesti. Ekologisesti tuntuu erittäin epäilyttävältä ja äärimmäisen kalliilta rakentaa tällaisia kolosseja. Miten
merivirtaukset? Onko tällaista tekniikkaa kokeiltu missään näin suurmittaisesti?

Käykää katsomassa ja muodostakaa oma mielipiteenne. Vielä on aikaa muutama päivä.

Risto Larjavaara