PYÖRÄILYASIAA

Helsingin Rastilan avantosaunan lauteilla syttyi ihmettely, miksi joulukuussa kumit puhkeilivat poikkeuksellisen useasti. Pääsyynä pidettiin hiekoitusta. Pienet teräväkulmaiset kivensirut olivat useimpien mielestä syyllisiä. Joku väitti Tampereella käytettävän hiekkamaisempaa ainesta. Helsingissä satoi vain joulukuun viides päivä reilusti lunta ja sen seurauksena kevyenliikenteen väylille jäi runsas hiekoitus. Yksimielisesti toivottiin, että pääpyöräilyreiteillä
harjakone olisi yhden kerran ajanut ne läpi ja harjannut toisen puolen hiekattomaksi.

Haluan laajentaa asian valtakunnalliseksi. Onko hiekoitusmateriaaleissa eroa eri kaupunkien välillä? Saataisiinko koko Suomeen suositus käyttää mahdollisimman "vähäsärmäistä soraa" kevyenliikenteen väylillä.

Risto Larjavaara

Tämä juttu ilmestyi Poljin -lehdessä helmikuun alussa. Lehteä ylläpitää Pyöräilykuntien verkosto ry. ( info@poljin.fi ). Lehti tekikin koko aukeaman artikkelin hiekoituskäytännöistä eri puolella Suomea (Jyväskylä, Joensuu, Kouvola, Pori, Helsinki jne.) Uudessa kakkosnumerossa jatketaan asian tiimoilta.


PYÖRÄILYPOLITIIKKASEMINAARI

Liikuntatieteellinen seura ja Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura järjestävät yhteistyössä yllämainitun Pyöräilykuntien verkoston kanssa keskustelutilaisuuden 1. huhtikuuta kello 13-17 Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6, huone 505) Katso tarkemmin osoitteesta www.lts.fi

ENEMMISTÖ RIEMUITSEE

Enemmistöhän tunnetusti pitää raideliikenteestä. Nyt hallituksen listaukset lähivuosille ovat todella ilahduttavia.

Länsimetrosta on jahkailtu vuosikymmeniä. Erityisesti viime viikkoina taasen kerran metron vastustajat villiintyivät. Nyt varmistuu, että valtio tukee länsimetroa vastuullisesti 215 miljoonalla eurolla. Lisäksi se sitoutuu kuluvan vuoden maarakkennusindeksin mukaiseen kustannusten nousuun. Kannattaa muistaa, että alkukustannusten jälkeen metro on tehokkaasti käytössä vuosikymmenestä toiseen. Hallitus lupaili noin vaan 500 miljoonaa monen kyseenalaistamalle innovaatioyliopistolle, jos yksityiset markkinat keräävät sille 200 miljoonaa euroa. Rahaa siis tuntuu löytyvän helpostikin riippuen kohteesta.

Vantaan kehärataa lentokentän kautta päästään rakentamaan jo ensi vuonna!

Seinäjoen ja Vaasan rataväli sähköistetään!
Rovaniemi-Kemijärvi sähköistetään!
Pohjanmaan radalla 100 kilometrin matka välillä Kokkola-Ylivieska
muutetaan kaksiraiteiseksi!

Suomessa on vihdoinkin havahduttu EU:n asettamiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin.

KROATIN RATIKKA RATKAISU ONNELLISEEN MATKUSTAMISEEN?

Kansalaiset - Medborgare!. Stig framåt! Vuosikymmeniä ratikoilla, lähijunilla ja metrolla päivittäin matkustaneena voin asiantuntemuksella sanoa, että olen tyytyväinen joukkoliikenteen käyttäjä. Aikaa on säästynyt tuhansia tunteja lukemiseen sensijaan että olisin ratin ääressä joutunut keskittymään ohjaamiseen. Lisäksi olen kohdannut satoja tuttuja ja seurannut värikästä elämää. Kuinka hyvän mielen olen saanut useinkin vauvojen jokelluksista, pikkupoikien innokkuudesta tai vanhusten uurteisesta rauhallisuudesta. No toki on ärsyttäviä mökäjuoppojakin tullut viereen, mutta heiltäkin kuulee ja voi oppia jotain lisää elämästä.

Yksi asia on kuitenkin ärsyttänyt jo vuosia pikkuneuroottisuuteen asti. Yhä useammin ihmiset esim. metrossa valtaavat koko penkin laukullaan. Metrossa normaalikokoinen reppu sopii mainiosti ikkunan viereiseen koloon tarttumakaiteen viereen. Näin reppu on turvassa ja viereen sopii toinen istuja. Miksi laukun avulla vallataan koko penkkireviiri? Pääasiassa täysin itsekkäistä syistä. Suomalainen ei ole kovin sosiaalinen luonteeltaan. Verrataampa vaikka puheeensorinan täyttämiin ratikoihin lämpimämmissä maissa. Ymmärtämystä kyllä löytyy pelokkaalle naiselle myöhäisiltana. Tosin laukulla vallattu vierusta houkuttelee kännikäistä äkäilemään.

Ja sitten asiaan. Helsinkiin on tullut koekäytölle kuvassa oleva ratikka. Upean kuoren sisältä löytyy lähes yksinomaan yhden istuttavia paikkoja. Tuo miellyttää! Ratikoilla ajetaan lyhyempiä matkoja ja monien pysäkkien ansiosta matkustajien vaihtuvuus on suurta. Veikkaan, että matkustajat ovat tyytyväisempiä tällaiseen konseptiin. Ei tule viereen kukaan istumaan, ei ärsytä laukunvaltaajat ja seisomapaikkoja riittää!

Risto Larjavaara

ENEMMISTÖ TOIVOO MERIMAISEMIA

Tätä ei Helsingin Sanomat julkaissut. Laitetaan sitten tähän blogiin!

40 vuotta tänä vuonna täyttävä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. uskaltaa toivoa, että julkaisisitte juhlavuoden kunniaksi seuraavan juttumme yhdistyksen nimissä. Emme ole tällä vuosituhannella yrittäneetkään lähettää Enemmistön nimellä mielipiteitä yleisönosastoihin. Siis:

ENEMMISTÖ TOIVOO MERIMAISEMIA


Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. iloitsee raideliikenteen kehitysnäkymistä pääkaupunkiseudulla. Kehärata lentokentän kautta on mainio asia kuten länsimetrokin. Mutta länsimetrossa on yksi harmittava mutta!

Itämetron upeutta korostaa Kulosaaren ja Vuosaaren metrosillat. Länsiväylää tultaessa autoilijat saavat vastaavasti nauttia upeista merimaisemista kaikkina vuodenaikoina. Länsimetro on päätetty upottaa kokonaan maan ja meren alle. Siis Matinkylästä Sörnaisiin asti olet tunnelissa. Jos sittenkin päättäjät pystyisivät tajuamaan, että länsimetron imagoarvo nousisi merkittävästi, jos Lauttasaaresta tultaessa junat kulkisivat pintametrona Länsiväylän vieressä ja sukeltaisivat ennen Keilaniemeä tunneliin. Kaavassa ei pitäisi olla ongelmia ja kustannuksissa tuskin suuria eroja tulisi olemaan?

Toivottavasti tulevista metroasemista järjestetään kunnianhimoiset arkkitehtuurikilpailut. Ainakin Koivusaaren asema voisi olla luonnonvaloa suosiva. Esimerkiksi idässä Puotilan maanalaiseen asemaan tulee viistokattoikkunoista luonnollinen valo.

Enemmistö r.y. 1968-2008