HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2010

Lupasimme vuosi sitten pyrkiä viikoittaiseen blogijuttuun. Oikealta näkyy, että tämä on 53 juttu eli lupaus on täytetty!

Toivottavasti te blogilukijamme olette tyytyväisiä mielipiteisiimme. Mielellämme kuulisimme kehuja, moitteita tai mitä vaan. Blogin alakulmassa on klikkauspaikka kommenteille. Sähköpostia voi lähettää minulle: ristolarjavaara@suomi24.fi.
Mielenkiintoiset valmiit jutut tai ideat ovat tosi tervetulleita.

Pyrimme jatkamaan viikottaista juttuperinnettä.

Valoisaa uutta vuotta ja parantukoon entisestään jalankulkijoiden, joukkoliikenteen käyttäjien ja pyöräilijöiden olosuhteet.

Risto Larjavaara
edelleen Enemmistön pj.

POSITIIVISTA ENEMMISTÖLÄISITTÄIN

Ensi vuonna eduskunnan käsittelyyn tuleva lakiehdotus sakotusoikeuden laajentamisesta pysäköinnissä selkeyttää käytäntöjä. Vanha laki vuodelta 1970 ei tunne yksityistä pysäköinninvalvontaa ollenkaan. Monissa Euroopan maissa se on itsestäänselvyys. Työryhmä esittää toistuvasti väärin pysäköivien pelotteeksi vankkoja rengaslukkoja.

Joukkoliikenteen työsuhdelippu halpenee. Eduskunta on korottamassa matkalipun kokonaan verovapaan määrän 300 euroon. Hallitus oli esittänyt ylärajaksi 200 euroa.

Ratahallintokeskus on päättänyt rakentaa lisäraiteet Keravalta Tuusulaan. Lisäraiteet tulevat 17 km. matkalle Lahden oikoradan erkanemiskohdasta Kytömaalta Jokelan aseman pohjoispuolelle.

Kampin Espoon -bussiterminaali jäänee joukkoliikenteen käyttöön Länsimetron valmistumisen jälkeenkin. Sinne siirtyisivät Elielinaukiolta Vantaalle ja Espooseen ajavat seutuliikenteen bussit.

YKSITYISAUTO HESASSA - TUO ARKEMME SULOSTUTTAJA

Tapahtuipa näinä päivinä:
Hakaniemessä tuntikausia ulvonut henkilöauton varashälytin sai ympäröivät asukkaat hermoromahduksen partaalle. Lopulta seitsemän poliisin oli murtauduttava autoon yörauhan turvaamiseksi. Millähän oikeudella tuollaiset itsestään laukeavat hälyttimet ovat edes oikeutettuja? Tätähän tapahtuu talvisaikana useinkin johtuen mm.
autojen sisälämmittimen synnyttämästä ilmavirrasta. Saisinkohan minä laittaa polkupyörääni varashälyttimen?

Tapahtuipa syksyllä Suomenlinnassa:
Isolla amerikanraudalla hurjastellut rattijuoppo oli suistua mereen. Ajolinjalla ollut iso puu pelasti mereen syöksymisen. Tämä tapahtui aamuyöstä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Suomenlinna on Enemmistön lempparikaupunginosa tietysti lähes autottomuuden ansiosta. Uutisessa ihmetyttää se, miksi suomenlinnalaiset eivät jo aikaisemmin ole reagoineet moiseen järjettömyyteen. Siellä siis voi huvikseen keskellä yötä ajella vanhoilla amerikanraudoilla herättelemässä nukkujia.

Risto Larjavaara

SATTUVASTI SANOTTUA SUOJATEISTÄ

Tuottaja Anne Viljamaa sanoi eilisessä Metrolehdessä:

"Kansainvälinen liikennetutkimus sen vahvistaa: Helsingissä suojatiellä kävelijä ei ole turvassa. Kyse on pöyristyttävästä ilmiöstä. Autolla liikkuva kokee olevansa itse niin tärkeä, ettei muiden hengellä ole hänelle merkitystä. Tuskinpa näillä kuskeilla on edes oikeasti kiire. Aina vain on puskettava mahdollisimman lujaa eteenpäin. Kaahareilla on joko vääristynyt minäkuva, itsetunto-ongelmia tai aivojen toimintahäiriö."

Voiko nasevammin kiteyttää Enemmistön vuosikymmeniä paasaama asia!

Suojatieonnettomuuksien lisääntyminen pakottaa tositoimiin

Suojavarusteiden hankintaan KELAn tuki

Suojatiet ovat muodostuneet niin vaarallisiksi, että niiden poistamista harkitaan. Näin pitkälle ei kuitenkaan heti aiota mennä vaan säädetään laki, että suojatien ylittäjän on käytettävä kypärää ja neljää herkästi laukeavaa turvatyynyä, yksi joka ilman suuntaan. Tyyny laukeaa myös nyrkistä, mikä on mukava lisäetu levottomilla kaduilla.

Kun esittää kaupassa selvityksen taloudellisesta tilanteestaan tiliotteiden ja verotustodistusten avulla niin voi saada KELAn tuen em. varusteisiin.


Autoilija voi saada korvauksen rutuista

Suojatietä käyttävän on myös pantava joka taskuun räjähtävä väripanos. Silloin autoilijan on helppo vaatia korvaukset vahingoista, joita auton yli tai alle kävellyt on aiheuttanut, koska yhä useampi kiirehtii paikalta tärkeisiin juttuihinsa. Väri on liuotinpesun kestävä, jotta mitään epäselvyyksiä ei voi syntyä.

Väri kerrotaan julkisuuteen, että autoilijat voivat valita autonsa värin järkevästi.

Pikkujouluterveisin
Matti Kosola

P.s. Enemmistön johtokunnan jäsen Matti Kosola valittiin toissapäivänä Liikennturvan hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi vuosille 2010-2011. Varajäseneksi valittiin Suomen Liikenneliiton Juhani Tenhunen. He edustavat hallituksessa "Suojaamatonta liikennettä". Näin jalankulkijankin ääni tulee paremmin esiin aika "autoliikennevaltaisessa" porukassa.

LISÄÄ SALERMON ALUSTUKSESTA

Salermo katsoi painottavansa työnsä laajemmin yhdyskuntasuunnitteluun ja hyvien kaupunkiarvojen edistämiseen. Hän haluaisi poistaa koko Kevytliikenne-käsitteen siinä mielessä, ettei enää eroteltaisi niin jyrkästi pyöräilyä ja muuta liikennettä.

Pyöräilyn mallimaassa Tanskassa ei ole Suomea enempää kevyenliikenteen väyliä, mutta pyöräliikenne on todella sujuvaa ja turvallista autoliikenteen vieressä. Tanskassa jalankulkijat voivat kävellä jalkakäytävillä rauhassa ilman pyöräpelkoa. Suomessa ei juurikaan opeteta kouluissa liikennekäyttäytymistä. Hollannissa oppilaat käyvät useita kertoja vuodessa pyöräilemässä normaaleilla kaduilla.

Suomen isoista kaupungeista eniten talvisaikaankin pyöräillään Oulussa. Miksi ja vielä niin pohjoisessa paikassa? Oulussa on jo aikoja sitten panostettu SUORIIN pyöräyhteyksiin ja päällystettyihin pyöräväyliin. Helsingin lähiöissä kyllä on paljon kevyenliikenteen väyliä, mutta geometrisesti "kantikkaanhankalia". Helsingin parhaimmat pyörätiet löytyvät ratojen varsilta, joissa ei ole ylösalasmäkiä ja kaupunginosasta toiseen pääsee suoraan. Keskustan ratakuilussa pyritään pyöräily ja jalankulku erottamaan selkeästi. Mitenkähän onnistuu?


Blogitoimittajan kommentti: Eiköhän myös yläkuvan "pienoisratakuilu" Rööperissä entisen Fazerin tehtaan luona olisi mitä mainioin väylä YKSINOMAAN pyöräilylle!

JULKKIKSET VIISASTUVAT

Tässäpä kolme oivaa esimerkkiä:

Popmuusikko Anssi Kela on luopunut kilpa-autoilusta ilmastosyistä: "Onhan se ristiriitaista, kun tyyppi puhuu ilmastosta ja ajaa formulaa." Kela ajoi formulaa Suomen F3-sarjassa. (HS 4.9.09)

Kirjailija ja toimittaja Roman Schatz Hyvä Terveys -lehdessä (11/09) otsikolla TARPEEKSI ISO JÄTKÄ: "Myin autoni vuosi sitten. Minusta alkoi tuntua, että olen nyt niin iso jätkä, etten enää tarvitse autoa. Asun Helsingin keskustassa ja pääsen lähes joka paikkaan kävellen. Käveleminen on nostanut elämänlaatuani huimasti. Nautin siitä, että voin juoda viiniä heti aamutuimaan enkä saa ikinä parkkisakkoja."

Tanssija ja koreografi Jorma Uotinen sanoi luopuneensa autostaan YLE1:n Manskikapaikka -sarjassa (11.11.09). Haastattelija Mikko Kuustosen kysellessä miksi, Uotinen vastasi syiden olleen ekologisia.

Kolme viisasta miestä!

MAREK SALERMON ALUSTUS

http://yle.fi/urheilu/lajit/muut/2008/06/kuvat/id110077-kuva1.jpg.21.11.2009

Enemmistön syyskokouksessa Helsingin uusi pyöräliikennesuunnittelija Marek Salermo toi uusia näkökulmia reippaasti esille. Tärkein linjanveto tulevaisuudessa on pyöräilyn sopeuttaminen muun katuliikenteen sekaan. Polkupyörä on siis tasavertainen osapuoli autoliikenteen seassa. Tärkeätä on tällöin alemmat nopeudet vilkkailla kaduilla. Viime vuosikymmenien suunnittelu on keskittynyt erottamaan pyöräilijät omille väylille kevyenliikenteen sekaan, jonka seurauksena jalankulkijat ovat tosissaan alkaneet pelätä pyöräilijöitä. Lähiöissä näitä kevyenliikenteen reittejä kyllä on kiitettävästi, mutta keskustassa ei. Sen seurauksena keskustassa monet pyöräilijät siirtyvät huolettomasti jalkakäytäville ajattelematta, miltä varsinkin vanhuksista tuntuu. Suurin osa Marekille tulleista yhteydenotoista koskeekin juuri tätä asiaa.

Keskustaan ei kertakaikkiaan voida tehdä asiallisia kevyenliikenteen väyliä tilanpuutteen vuoksi. Se yksinkertaisin konsti maalipurkilla jakaa entisestään kapea jalkakäytävä kahden osapuolen kaunaiseksi kamppailuksi tilasta pitäisi olla jo taaksejäänyttä elämää.

Lähiaikoina blogissa tuodaan lisää tämän antoisan kokouksemme antia. Paikalla oli toistakymmentä henkeä eli yli 10. Suomeksi tällaiset sanonnat kokouskäytännössä tarkoittavat aina 11 henkilöä niinkuin meidänkin tapauksessamme.

Risto Larjavaara

SUOMEN KUVALEHDESSÄ JÄTTIJUTTU HELSINGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISEKSI

SK:n uusimmassa numerossa (46) uusi pyöräilyvirkamies saa kahdeksan sivun verran kertoa suunnitelmistaan Helsingin pyöräilyn kehittämiseksi. Marek Salermolla on ilmiselvästi hyvät mediasuhteet, mikä on kerrassaan mainio asia.

Muistattehan, että torstaina 19.11 klo 18.00 Salermo alustaa samasta aiheesta Ravintola Elielin kabinetissa Enemmistön järjestämässä tilaisuudessa. Tervetuloa!

P.s. Suurkiitos jälleen kerran Joulupukille tukimaksusta. Se innostaa meitä toimimaan ja kirjoittelemaan.

VESIVAHINGOSTA OPPIA

Järkyttävän mittava vesivahinko osoittaa kiistatta, miten haavoittuvainen on keskustan raideliikenne. Päärautatieasema on nykyään kapasiteettinsa rajoilla. Yksikin myöhästyminen tai laitevika saattaa myöhästyttää valtavia matkustajamääriä. Siksi Pasilasta on syytä ohjata suuri osa matkustajavirrasta suunnitellun Pisara-radan kautta Töölön, Espan puiston ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Nimi on tosin muutettava vähemmän vetiseksi! Vastaavasti Kalasataman ja Pasilan välinen yhteys olisi helppo toteuttaa. Tällä välillä on tyhjän panttina valmis ratapohja tunneleineen ja siltoineen (=vanha satamarata). Raideratkaisuilla hajautettaisiin joukkoliikennettä vähemmän haavoittuvaiseksi. Pisaraa nopeampi toteutus voisi olla Pasilasta Meilahden ja Töölön kautta Kampin metroasemalle vedettävä yhteys.

Kannattaa muistaa, että Rautatientorin seutu on vanhaa merenpohjaa. 1980-luvulla ansaitusti ylpeiltiin metrotekniikassa "Kluuvinruhjeella" eli pehmeä maaperä piti ensiksi jäädyttää ja tunneli rakennettiin valurautaputkeen. Toivottavasti tapahtunut vesivahinko jää viimeiseksi.

Risto Larjavaara

RUUHKAMAKSUISTA

Kuluneella viikolla Helsingin kaupunginhallitus päätti äänin 8-6 puoltaa ruuhkamaksu -asiaa. Enemmistö on todella iloinen päätöksestä. Nyt vain nopeasti jatkoselvityksiä ja lainsäädäntöä rakentelemaan.

Yhdistyksemme on jo Lontoon ruuhkamaksujen suunnitteluvaiheista saakka seurannut ja kannattanut sitä. Tukholma vain vahvisti asennetta.

Kannattaa muistaa, ettei pääkaupunkiseutu ole mikään tuppukylä, vaan lähitulevaisuudessa noin puolentoistamiljoonan asukkaan suurkaupunki. Hupaisaa on huomata, miten joku Autoliitto tai vastaava välillä vähättelee ruuhkia ja välillä taasen kauhistelee tilanteesta riippuen.

Vero -sana ärsyttää ihmisiä. Maksu on oikea sana rahastamiseen. Tulot on ehdottomasti käytettävä kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämiseen. Senttiäkään ei saa siirtää muualle.

Ihmetyttää, miksi liike-elämä kauppakamareineen asettuu niin vahvasti vastustamaan ruuhkamaksuja. Kaikenlaiselle jakeluliikenteelle on todella tärkeää, ettei aikaa ja rahaa tuhlaannu ruuhkissa seisomiseen. Ironisesti on myös sanottava, että korkeassa asemissa olevien kiireisten liikemiesten luulisi ehdottomasti kannattavan asiaa. "Aika on rahaa". Mitä heille merkitsee 2-6 euron päivämaksu verrattuna nopeaan sukkulointiin. Sitäpaitsi työnantaja maksaa mielellään tuollaisen pikkusumman.

P.s. YLEn Aikainen haastatteli puheenjohtajaa asian tiimoilta. Samalla Enemmistön 40-vuotista historiaa selviteltiin. Se meni nauhalle. Onkohan haastattelu tullut ulos tällä viikolla?

Risto Larjavaara

GENT ON GENTLEMANNI PYÖRÄILYLLE

Uusimmassa Pyöräilykuntien verkosto ry:n Poljin -lehdessä (6/09) on mainio raportti "Gent - pyöräilyn hullu kaupunki" .Tuossa Belgian toiseksi suurimmassa kaupungissa on todella satsattu
pyöräilyolosuhteiden parantamiseen. 1997 avattiin 35 hehtaarin kävelyalue keskustaan. Sen ympärille toteutettiin "30-vyöhyke". Se käsittää 1400 katua. Siellä on sekaliikenne eli pyöräilijät ajavat autojen ja ratikoiden seassa. Pienten nopeuksien ansiosta turvallisuusriski on vähäinen. Suurin osa 30-vyöhykkeen kaduista on yksisuuntaisia, mutta pyöräily on sallittu mplempiin suuntiin.

Joukkoliikenne on lapsille ilmaista ja aikuisetkin matkustavat viikonlopun yöbusseilla ilman lippua.

Vuosittain järjestetään pyöräilynedistämistapahtuma, jolloin yksityisautoilu on kielletty kaupungin keskustassa kokonaan.

p.s. Kyseisessä lehdessä on myös juttu Enemmistöstä " Yli 40 vuotta pyöräilyn puolesta".

SUOJATIEN LIIKENNEMERKKI NÄKYVÄMMÄKSI

Suomessa kyseinen merkki on aika huomaamaton ja turhan pienikin. Hyvä esimerkki paremmin näkyvistä suojatien merkeistä löytyy naapurimaastamme Virosta. Esimerkiksi Pärnussa sinivalkoisen perinteisen merkin ympärillä on neonkeltaiset paksut reunat, joiden ansiosta merkki loistaa kymmenien metrien päähän suojatiestä varoittaen.

ENEMMISTÖ TELEVISIOSSA

Maanantaina 19.10 TV2:n Hullu juttu -sarjassa haastatellaan myös Enemmistön kylähullua puheenjohtajaa. Räväkkä toimittaja Esko Naskali jututtaa toimijoita, joilla on hyvinkin erilaiset näkemykset liikennesuunnitteluun. Ohjelma tulee uusintana heti seuraavana päivänä klo 15.40 ja se on nähtävänä kuukauden verran Ylen Areenassa.

Ennakkotietoa Enemmistön lähiajan touhuista: Syyslehtinen saataneen postiin lokakuun lopussa.
Syyyskokoukseen tulee alustamaan Helsingin uusi pyöräliikennesuunnittelija Marek Salermo, joka tunnetaan entisenä kilpapyöräilijänä. Paikka on tuttu Rautatieaseman Eliel-ravintolan alakabinetti sen ison "Koli"- seinämaalauksen alla. Siis torstaina 19.11 alkaen klo 18.00. Yhdistyksen sääntömääräinen kokous puolta tuntia aikaisemmin.

Risto Larjavaara

LUOTIJUNAT LISÄÄNTYVÄT

Luotijunaverkosto lisääntynee 6000 kilometrillä Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Kiinassa on ohjelma 9000 ratakilometrin rakentamiseksi. Ranskalaisen Alstomin tavoitteena on päästä 360 kilometrin matkavauhtiin uusilla AGV-junilla eli se etenee sekunnissa tasan sata metriä. Tutkimukset Keski-Euroopassa osoittavat, että juna syö lentokoneen markkinaosuutta, jos tuhannen kilometrin matka-aika pystytään laskemaan alle kolmeen tuntiin.

Madridin ja Sevillan 500 kilometrin välille on saatu moderni junayhteys ja matka taittuu kahteen ja puoleen tuntiin. Ennen luotijunayhteyttä lentokoneen osuus oli vajaat 70 prosenttia. Nyt se on vain 10 prosenttia.

Ympäri maailmaa on uutta intoa rautateihin. Brasiliassa, Argentiinassa, Intiassa, Saudi-Arabiassa, Marokossa, Algeriassa ja Yhdysvalloissakin Kaliforniassa ja itärannikolla on suunnitelmissa nopeita ratayhteyksiä.

TÄYDELLISTÄ EPÄREHELLISYYTTÄ

Tunnettu totuus on, että kaikki hinnat nousevat vuodesta toiseen. Jotkut nopeammin ja toiset hitaammin. Tämä hyväksytään. On vain yksi aine, jonka pienistäkin nousuista mediassa nostetaan hirmuinen äläkkä. Bensapumpuilla tankkailevilta autoilijoilta saadaan vuodesta toiseen kuulla, miten kipurajalla nyt ollaan.

Tosiasia on tälläkin hetkellä se, että polttoaineet ovat selvästi halvempia kuin esimerkiksi toissakesänä. Jos bensa ja diesel olisivat nousseet samaa tahtia kuin muutkin hinnat inflaatioineen, niin niiden pitäisi olla jo kakkosella alkavia eli yli 2 euroa litralta.
Risto "provo" Larjavaara

AUTOTTOMAN PÄIVÄN SATOA

Helsingissä kaikki tapahtumat ja telttaleiri siirrettiin ulkosiististi Kampin Narinkkatorille. Näin ei millään tavoin häiritty autoliikennettä. Kaikkina edellisinä vuosina Espat rauhoitettiin läpiajolta. Toisaalta Kampin torilla oli valtavasti tilaa ja ohikulkijoita kiitettävästi.

Keski-Euroopassa Autottomaan päivään on joskus linkitetty uuden kävelykadun avaus. Helsingissä on parhaillaan Yliopistonkadulla alkamassa suuret muutokset. Tarkoitus on katkaista katu autoliikenteeltä niin että Vuorikadulle pääsee autoilla, mutta Porthanian ja Hallintorakennuksen välinen katuosuus muuttuu pysyvästi kävelykaduksi ja miellyttävä pikkucampus syntyy. JOSPA 22.9.2010 Autoton päivä vietettäisiin siellä juhlien hitaasti mutta varmasti etenevää autottoman kävelykeskustan laajentumista iloisissa karnevaalitunnelmissa eteläisimpien kaupunkien malliin!

Risto Larjavaara

AUTOTON PÄIVÄ JÄLLEEN TI 22.9

Idea lähti Ranskasta liikkeelle 1998. Suomi tuli mukaan vuonna 2000. Enemmistö r.y. ajoi innokkaasti asiaa jo vuonna 1999. Lehtemme syysnymero oli silloin julistemuotoinen. Siinä luki jättikirjaimin punavalkoisella pohjalla PÄIVÄ ILMAN HENKILÖAUTOA - kaupunki ihmisille - vähemmän pölyä, melua ja pakokaasuja.

Helsingissä tapahtumapaikka on vaihtunut Espalta Kampin Narinkkatorille (11-18).
Lisätietoja tapahtumista eri puolilla Suomea löytyy osoitteesta: autotonpäivä.fi

Kriittinen pyöräretki 16:30 Narinkka-torilta kohti Havis Amandaa, josta kello 17 eteenpäin. Kertakaikkiaan täytyy kehua noita kuukausittain järjestettäviä pyörämielenosoituksia. Lisäksi Narinkkatorilla pyörähuutokaupat kello 13-16:45.

KEHUTAAN KERRAN ESPOOTAKIN

Alkusyksy on mitä ihaninta pyöräilykautta. Espoo on vuosikymmenien uurastuksella rakentanut laadukkaan rantaraitin suurelle osalle rannoistaan. Heti Hesasta poistuttaessa kannattaa ajella Karhusaaren uimarannan kautta. Haukilahdessa (vastapäätä venesataman ravintolapaviljonkia) juuri valmistuneen kauniin sillan nimeksi tuli Iiriskaari. Sen rakentamisesta käytiin vuosia kiivasta väittelyä korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Kaiken kehumisen ohessa pieni moitekin. Rantaraittia tuntematon kaipaisi selkeät opasteviitat kymmeniin paikkoihin.

Samaan syssyyn on kehuttava Itä-Helsinkiä. Maantieteellisesti tosin Sipoon maa-alueiden Hesaan liittämisen jälkeen Kulosaarikin alkaa olla Länsi-Helsinkiä. Loistava pyöräilyreitti Vuosaaresta kulkee Porvarilahden yli ja junasillan ali Husön, Öster- ja Västersundomin kautta Sotungin viljavien laaksojen ohi Kuusijärvelle, jossa on mahdollisuus uinnin lisäksi vaikka savusaunaankin.

Kirpeitä syyspyöräilypäiviä
toivottaa Risto L.

VUODEN TYHMIN KOEAJO

Toimittajat tunnetusti alittavat kaikki rimat päästessään koeajamaan hienoja uusia autoja. Metro-lehdessä (1.9) testattiin superkallis urheiluauto Aston Martin DBS (se James Bondin malli):

"Kaupungissa ongelmia saattaa muodostaa myös parkkiruutujen pieni koko ja se, että joku kateellinen joukkoliikenteen käyttäjä raaputtaa auton maalipintaa avaimillaan."

Jos arvoisat liikennetoimittajat kerrankin poistuisivat kieseistään kaupunkilinjuriin, niin teksti olisi toivottavasti vaikkapa tällaista:

"Kateelliset yksityisautoilijat tunkevat jatkuvasti liikennevalvonnan puuttuessa hyvinvetäville bussikaistoille, jolloin "ruuhkaenemmistö" eli joukkoliikenteen käyttäjät myöhästyvät työpaikoiltaan."

Huumoritajuton Risto Larjavaara

...jota nauratti viikon Audi-kohussa erityisesti keskushenkilön sukunimi Kiesi.

POHJANMAAN RADALLE LISÄRAHOITUSTA

Vuoden 2009 toiseen lisätalousarvioon on saatava rahaa radan peruskorjaukseen, jottei töitä jouduttaisi keskeyttämään.

Nimenomaan tässä laman vaiheessa tällainen työllistävä rakentaminen on viisasta. Pohjanmaan radan toinen kiskopari on ehdottoman mielekästä tuleville vuosikymmenille etelän ja pohjoisen ekologisena yhdistäjänä.

JOSKO VIHDOINKIN RENGASLUKOT

Useissa Euroopan sivistysmaissa on käytetty rengaslukkoja jo vuosikymmeniä itsekkäimpien autoilijoiden pelotteena. Nyt niitä harkitaan otettavaksi käyttöön Suomessakin.

Julkista pysäköinninvalvontaa koskeva laki on vuodelta 1970. Parhaillaan Oikeusministeriön asettama työryhmä pohtii koko lainsäädännön uudistamista. Ehdotus pitäisi tulla ulos helmikuun loppuun mennessä.

Röyhkeimmät autoilijat naureskelevat 40 euron alhaisille parkkisakoille ja vähäiselle pysäköinninvalvojien määrälle. Rengaslukko ei enää nauratakaan. Se pakottaa kuskin muihin toimenpiteisiin kuin tuulilasissa olevan virhemaksun heittämisen katuojaan.

Tärkein asia on ennakkopelote. Näin saadaan törkeimmät tapaukset vähenemään.

RATAUNELMIA

Jatkuvasti puhutaan kauniisti raideliikenteen ympäristöystävällisyydestä. Siispä sanoista tekoihin. Espoon keskuksesta vedettäköön rata Lohjalle. Matkan varrelle Histaan on
suunnitteilla 20 000 asukkaan pientaloalue, joka ei saa rakentua yksityisautoilun varaan.

Helsinki-Lahti on järkevästi toteutettu vierekkäin kulkevine raide- ja moottoritieväylineen. Samoin Helsinki-Tampere välillä moottoritie ja päärata täydentävät toisiaan. Pitkässä juoksussa Lohjalta pitäisi jatkaa Turkuun moottoritien rinnalla nopea oikorata. Näin tehtäisiin järkevää liikennepolitiikkaa vuosisadoiksi!

Enemmistö ry ei ole moottoriteiden suurin ystävä. Mutta kun ne on rakennettu ja vastaavasti raideliikenne on jätetty rempalleen, niin korjattakoon asia lähivuosina ja lähivuosikymmeninä.

Risto Larjavaara

REKAT RAITEILLE SVEITSISSÄ

Sveitsissä rakennetaan parhaillaan maailman pisintä junatunnelia. Tämä vanhan Gotthard-tunnelin (14.5 km) vierestä kulkeva uusi tunneli tulee olemaan kerrassaan 57 kilometriä pitkä. Yhteydet Zurichista Alppien ali Milanoon paranevat olennaisesti.

Sveitsi on edelläkävijä pyrkiessään ohjaamaan rekkaliikennettä raiteille. Rekat joutuvat maksamaan läpiajostaan erilaisia tiemaksuja ja verotusta on kiristetty raskaan ajoneuvoliikenteen osalta. Alppilaaksoissa ei todella haluta tukehtua pakokaasuihin. Rahtiliikenne rautateillä saastuttaa kymmenen kertaa vähemmän kuin maantiekuljetukset.

JO 33 kävelykadunpätkää Suomessa

Imatran keskustaa

Suomi on tunnetusti hyvin jälkeenjäänyt kävelykeskustojen ja yksittäisten kävelykatujen suhteen. Nyt on kuitenkin vähän valoa nähtävissä tunnelin päässä. Äskettäin valmistuneen "Valtakunnallisen kävelykatuselvityksen" mukaan 50 suurimmassa kaupungissa on 62 prosentissa jonkinlainen autoilta rauhoitettu kadun pätkäle tai jopa kokonainen katu. Kaikista
kaupungeista 29 prosentissa löytyy tällainen. Turku on suurimmista kaupungeista surkein.

Kävelykatujen määrä on lisääntynyt voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. Olisi korkea aika siirtyä yksittäistä pätkistä kävelykeskustojen suunnitteluun. Näinhän on tapahtunut ympäri Eurooppaa. Suomessa edistyksen kärjessä ovat Imatra, Vaasa ja Kotkakin on tulossa.

Selvityksen on laatinut Martti Wilhelms "Elävä kaupunkikeskusta"-yhdistyksen toimeksiannosta. Ympäristöministeriö on kustantanut sen ja se löytyy yhdistyksen nettisivuilta.

UUDET TÄRINÄVIIVAT

Eilen uutisoitiin näyttävästi maanteille suunnitelluista tärinäviivoista. Onhan Suomessa ollut jo vuosia "tärinäraitoja" tien keskellä, mutta nyt tästä alueesta tehtäisiin jopa yli kaksi metriä leveä. Pyrkimyksenä on työntää kohtaavat autot mahdollisimman kauas toisistaan tien ulkoreunojen läheisyyteen.

Lienee itsestäänselvää, että jostain tuo kaksi metriä nipistetään pois.

Ettei vaan kapeilta pientareilta, jotka ovat valkoisella viivalla suojattu pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Ainakin nämä heikommat osapuolet tulevat tuntemaan olonsa entistä turvattomammiksi, kun autot kiitävät entistä lähempää.

RUUHKAMAKSUISTA

Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry on tunnetusti ollut innokas ruuhkamaksujen kannattaja jo Lontoon ajoista saakka puhumattakaan Tukholman edistysaskeleista.

Haluan tässä puuttua vain kahteen yksityiskohtaan. Miksi kauppakamarit ym. vastustavat niin voimakkaasti ruuhkamaksuja? Liike-elämän etuhan on tavaratoimitusten nopea kuljetus. Tehokas logistiikka säästää aikaa ja rahaa. Tarpeellista tavaraliikennettähän ei esim. Tukholman mallissa rahasteta ollenkaan. Kumpi on Espoon Westendin kiireiselle toimitusjohtajalle tärkeämpää? Päästäkö nopeasti aamuruuhkassa työpaikalleen Helsingin keskustaan pienten ruuhkamaksujen ansiosta vai juuttua yhä kasvaviin ruuhkiin? Luulisin työnantajan mielellään maksavan tämän muutaman euron maksun, jotta kallispalkkaisen johtajan aika ei tuhlaannu ruuhkissa jonottamiseen.

Risto Larjavaara
pj.

HELTEINEN PYÖRÄRETKI

Polkupyörä metroon Vuosaaresta ja Kampissa hissillä kerrosta ylemmäs kaukoliikenteen linjuriin ja parin tunnin kuluttua Vääksyssä ylhäällä harjulla ulos ja viereiseen hotelli Tallukkaan. Näppärästi oletkin keskellä kauneinta Suomea. Kanavalta mainio pyörätie kuvan Pulkkilanharjulle. Toisessa päässä on omituinen puolipehmeä pöheikköihin sukelteleva kävelyti tai polku, johon ohjataan pyöräilijät. Toivottavasti se päällystetään, koska se on nykyään ajokelvoton. Sysmästä palatessani sateessa ajoin tietenkin maantien reunassa ja heti korskean Mersun ikkunasta komennettiin ns. pyörätielle.
Vääksystä on mukavan vähäliikenteinen reitti Hollolan kivikirkon kautta Lahteen. Moottoripyöriä kyllä riittää. Tuolla välillä sattui erikoinen episodi. Vastaan tuli käheä-ääninen motoristi, joka aivan korvessa keksi kääntyä juuri kohdallani ja sitten superkiihdytys kuin kiusaksi minulle. Miksiköhän noissa pyörissä pitää olla niin kaamea prätkytys, luulisi kuskin itsensä kärsivän eniten.
Lahti se on omituinen kaupunki pyöräilijän kannalta. Keskeisimmillä kaduilla jalankulkijat ja pyöräilijät ovat sikinsokin. Esim. Aleksanterinkadulla on kyllä huomaamattomat polkupyörää kuvaavat laatat kadunpinnassa. Lahdessa alkaa arvostaa jo sitäkin, että valkoisella viivalla erotetaan osapuolet puhumattakaan selvästi erottuvista pintamateriaaleista.

Risto Larjavaara

VOIMAN LEHDISTÖKATSAUKSESSA

Voima-lehti siteeraa uusimmassa kesäkuun numerossaan (5/09) kevään lehteämme:

Helsingissä on äskettäin kaikkiin koteihin jaettu Kaavoituskatsaus 2009. Se löytyy myös netistä samalla nimellä. Tietokoneilla tehdyissä havainnekuvissa on huvittanut yksi piirre. Kuvista puuttuu autoinen todellisuutemme. Sitäkin enemmän ihmetytti sivulla 15 oleva kuva tulevasta eteläisestä kantakaupungista ("lähes autottomaksi" mainostetusta Jätkäsaaresta?) Korskeanpunainen avourheiluauto on pysähtynyt keskelle suojatietä ilman kuljettajaa.
Mikä idylli auringonlaskuineen?

Risto Larjavaara, Enemmistö 1/2009

Bulevardien kaupunki

Jani Päivänen ja Lauri Virrankoski kirjoittivat HS:n neliössä 8.6.09 kannatettavasti melun vähentämisestä kaupungissa, mikä sallii tehokkaamman ja tiiviimmän asumisen meluttomassa ympäristössä.

Jutun luettuani tajusin, että meluaita auttaa vain aivan tien vieressä asuvia eli kauemmas melu leviää vapaasti. Pahimmat melun lähteet ovat sisääntulotiet. Nokkelasti kirjoittajat kysyivät, miksei meluaita voi olla samalla katettu pyörätie.

Tärkein melua vähentävät tekijä on alhainen nopeus, joka puolestaan tuo energian säästöä. Lisäksi suositellaan hiljaista asfalttia ja kitkarenkaita. Sisääntuloteiden liityntäpysäköinti on tärkeää, mutta "moottoritiet" on muutettava bulevardeiksi. Näin saadaan viihtyisä kaupunki, jossa autojen käyttö on siedettävää.

Nykyautot ovat aivan liian tehokkaita kaupunkiin. Tarvitaan uudet statussymbolit, jotka liittyvät ekologisuuteen. Kiitokseni kirjoittajille!
Matti Kosola DI

VALTAVA PYÖRÄMIELENOSOITUS BERLIINISSÄ

Kuvat: Sanni Luokkanen

Perheemme lähti pojan ylioppilaaksi tulon kunniaksi Eurooppaan vanhanaikaisesti kotilähiömme uudesta Vuosaaren satamasta Saksaan ja Rostockista junalla Berliiniin. Saksan pääkaupunki on todellinen joukkoliikenteen esimerkki. Maanalaiset U-metrot ja maanpäälliset S-junat kattavat perusteellisesti kaupungin eri osat. Niitä täydentävät varsinkin itäpuolella laajat raitiovaunuverkostot. Kaikkialla on järkevästi eroitettu autoväylästä valkoisella viivalla oma pyöräkaista. Suomessahan jalkakäytävä jaetaan valkoisella viivalla kahden liikenteen heikoimman osapuolen eli pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden taistelukentäksi.

Kansainvälisen Ympäristöpäivän (5.6.) merkeissä sateisena sunnuntaina 7.6. Berliinin keskustassa oli käsittämättömän iso pyörämielenosoitus. Iloisia pyöräilijöitä oli tottatosiaan kymmeniä tuhansia.

Risto Larjavaara

LINJA-AUTOLIIKENNE SÄILYTETTÄVÄ SUOMESSA

Viime aikoina ovat ministerit ja virkamiehet alkaneet valmistella koko Suomen yksityisen linja-autoliikenteen "sosialisoimista" ja ottamista valtion holhoukseen. Ehkä seuraavaksi on tarkoitus luovuttaa se joillekin ulkomaalaisille monopoliyhtiöille kuten on jo tapahtunut Helsingin alueella. Tällaiset suunnitelmat herättävät järkevästi ajattelevissa ihmisissä huolestumista.

Yksityiset liikennöitsijät ovat hoitaneet linja-autoliikenteen Suomessa jo yli 80 vuoden ajan, 1920-luvun alusta lähtien, jolloin pysyvä aikataulunmukainen liikenne Suomessa alkoi. Valtiolla ei ole mitään järkevää syytä ryhtyä tukahduttamaan yksityistä yritteliäisyyttä, joka on talouselämän ydin ja perusta. Mielestäni linja-autoliikenne Suomessa on säilytettävä ennallaan.

Jäsenmielipide Voitto Tähtivuorelta

SENAATINTORIN SEUTU JALANKULKIJAN PARATIISIKSI

Enemmistö on innoissaan torikortteleiden liikennesuunnitelmasta. Miksi? Nykyhetkellä Helsingin kaunein ja keskeisin vanha korttelialue on ikävä paikka jalankulkijalle.
Suunnitelmissa on monia mainioita ehdotuksia:
- Kauniin Senaatintorin pohjoisreunan Hallituskadun autoliikenne on täysin turhaa ja torin tunnelman rikkovaa. Katu muutetaan torialueeksi.
- Kapea Katariinankatu muutetaan kävelykaduksi. Ratikat siirtyvät Unioninkadulle.
- Jalankulkualueita laajennetaan.
- Empire-keskustan sisäpihat saadaan houkutteleviksi jalankulkureiteiksi laadukkain pintameteriaalein ja valaistusten avulla.
- Autopaikkoja kielletään sisäpihoilta.


Aiheellista kritiikkiä on esitetty ratikkaliikenteen puuroutumisesta Unioninkadulla. Siksi Katariinankadulle on jätettävä kiskot varareitiksi. Kyllä ne kävelykadulle sopivat.
Haluan heittää sadan vuoden takaisen todellisuuden ihan realistisena mahdollisuutena eli ratikkakiskot yhteen suuntaan Pohjois-Espan jalkakäytävän reunaan. Aleksilta voisi poistaa toisen kiskoparin ja saada kadusta olennaisesti parempi kävelykatu. Kadulle voitaisiin
istuttaa puurivistöt. Jättikallis huoltotunneli on lähiaikoina valmistumassa ja kaikki tavaraliikenne pitää hoitaa Aleksin liikkeisiin sitä kautta. Näin jalkakäytäväpysäköinti saadaan loppumaan.

Risto Larjavaara

ONGELMALLINEN YHTÄLÖ

I Venäjä suunnittelee konttiliikenteen siirtämistä maanteiltä rautateille.
II Suomessa pelätään läpikulkuliikenteen loppumista.
III Paraikaa VR Cargo lomauttaa 1400 tavaraliikenteen supistumisen johdosta.
IV Suomessa arvosteltiin tiukasti ennen lamaa valtavaa rekkaliikennettä Hangosta Petsamoon eikun Hangosta Pietariin liikenneturvallisuussyistä ja teiden kulumisina.

Yhtälön yksinkertainen ekologinen ratkaisu

Tavaraliikenne on saatava enenevässä määrin raiteille ympäristösyistä. Samalla liikenneturvallisuus paranee maanteillä ja ne kuluvat vähemmän.
Rautateiden kannattavuus lisääntyy sekä Venäjällä että Suomessa.

Risto Larjavaara

FILLARISTIT VALTASIVAT MOOTTORITIEN

"Moottoritie on kuuma". Vaihteeksi pyöräilyn vuoden päätapahtumaa suosivat loistavat sääolosuhteet. Pyöräletka lähti lauantaina 16.5. Senaatintorilta kohti Mellunkylän Fillarifestaria. Kuvassa porukka ohittaa Itäkeskusta. Pyöräilyviikon päätapahtuma Fillarifestari oli kaksipäiväinen ja ohjelmaa riitti valtavasti.

MAINIOTA MANNHEIMISTA

Etelä-Saksassa sijaitsevassa Mannheimin kaupungissa on aloitettu toukokuun alussa romutuspalkkion maksaminen myös polkupyörien omistajille. Rahaa saa 50 euroa kuittia vastaan edellytyksellä, että on ostanut uuden pyörän kaupunkikäyttöön. Päätarkoitus on lisätä pyöräilyäkaupungissa ja saada vanhat turvattomat puoliromut "munamankelit" pois liikenteestä. Vielä korjattavissa olevat "sykkelit" laitetaan kuntoon työllisyystyöpajassa.

Tässäpä järkevä idea Suomeenkin!

Mr. Pyöräily eläkkeelle

Liikenneinsinööri DI Antero Naskila jää kesäkuussa eläkkeelle. Kiitämme häntä Enemmistö ry:n puolesta pitkäjänteisestä työsstä pyöräilyn hyväksi ja taistelusta pyöräilyn puolesta. Ilolla toteamme, että Naskila toimii edelleen Pyöräilykuntien verkoston johdossa ja Suomi pyöräilee -työvaliokunnassa.

On vaikea uskoa, että pyöräily voi olla politiikkaa, mutta valitettavasti sitä on jopa vastustettu poliittisin keinoin, vaikka esim. Helsingin ensimmäinen pyörätieverkkosuunnitelma tehtiin jo v. 1939. Vasta 90 -luvulla muuttui suhtautuminen pyöräilyyn, poliitikot jopa lupasivat kaksinkertaistaa pyöräilyn vuoteen 2000 mennessä.

Yhteiskunnan hyöty on tanskalaisten laskelman mukaan 0,7 euroa ajettu kilometri. Taistelumme pyöräilyn puolesta on siis parasta ilmaston mutoksen vastustamista ja kansanterveyden edistämistä.

Matti Kosola


HYVÄ JATKAJA LÖYDYTTÄVÄ NASKILAN ELÄMÄNTYÖLLE

Muistaakseni jo 1970-luvun loppupuolella lähetimme alkeellisia vikaraportteja Naskilalle väyläongelmista. Enemmistö -lehdessä oli kilpailukin, kuka löytää korkeimman reuanakiveyksen. Virkamiehet väittivät vuodesta toiseen, että on lähes mahdotonta lumitöiden ym. takia madaltaa "kynnyksiä". Nykyään lähes kaikkialla on hyvät loivennukset!

Antero Naskilaa pitää kehua, että häntä tosiaan näki jalkautuneena sekä "polkaistuneena" kevyen liikenteen tekopaikoilla. Kyllä satulasta paremmin tajuaa ongelmat kuin ratin tai vain virkapöydän takaa.

Helsinkiin pitää saada lisää monikossa naskiloita suunnittelemaan pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden olosuhteiden parantamista.

Risto Larjavaara

KEVÄTKOKOUKSESSA PYSÄKÖINNINVALVONNASTA KUULTUA

Johtava pysäköinnintarkastaja Otto Kuitunen selvitti lukuisia kysymyksiä. Pahantahtoiset tahot jaksavat toistaa vuosikymmenestä toiseen, miten kaupunki rahastaa viattomia autoilijoita. Tosiasiassa homma ei ole mikään suuri rahasampo ja rahat tilitetään kaupungin yhteiseen kassaan eli valtaosin sosiaalitoimeen. Henkilökohtaisia bonuksia ei ole.

Päälinjaus on turvallisuus ja avoimuus. Kuitunen painottikin juuri avoimuutta. Yksityisillä firmoilla tuo nopea rahastusmentaliteetti on keskeisempää. Yksityiset tahot (esim. taloyhtiöt) voivat tehdä sopimuksia myös kaupungin pysäköinninvalvonnan kanssa. Ylläolevassa kuvassa on esimerkki hyvin toimivasta valvonnasta. Ennen kylttiä ja sopimusta Vuosaaren uimahallin edusta oli varsinainen itsekkyyden pesäke. Nykyään holtiton pysäköinti on saatu kuriin.

Tukholman malli pitäisi saada Helsinkiinkin. Siellä on kolmiporrastus haitan vakavuuden suhteen. Esim. invalidipaikan valtaamisesta tulee suurempi sakko kuin "mittarimyöhästymisestä".

Kuitunen hiukan ihmetteli yksityisen pysäköinninvalvonnan myönteisyyttämme. Toki Enemmistö vaatii kunnallisen valvonnan laajentamista. Virkoja reippaasti lisää ja sillä selvä. Nykyisillä resurseilla kunnallinen ei kuitenkaan pysty hoitamaan kaikkea. Siksi puolustamme yksityisen pysäköinnin laillistamista nopeasti pohjoismaiseen malliin. Pääasia on, että autoilijat eivät pääse terrorisoimaan yhteisiä puistojamme, jalkakäytäviä ja kevyen liikenteen väyliä.

Risto Larjavaara

Arvoisat kävijät!

Kevätlehtemme tippuu ensiviikon alussa jäsenillemme. Te muut kiinnostuneet löydätte lehden myytävänä hurjan kalliiseen hintaan Espan Akateemisen mielipidelehtiosastolta. Hinta on kerrassaan 1€.

Tervetuloa kevätkokoukseemme to 23.4. klo 18.30. Katsokaatte edellistä blogia.

Kokouksen jälkeen blogimme jatkuu entistä innokkaampana. Mielipiteitä inhimillisemmän liikennepolitiikan puolesta löytyy!

PYSÄKÖINNINVALVONTA KEVÄTKOKOUKSESSA

Torstaina 23.4. alkaen kello 18.30 johtava pysäköinnintarkastaja Otto Kuitunen kertoo alan ajankohtaisista asioista. Tulkaa kyselemään!

Paikkana Rautatieaseman Pullman ravintolan (entinen Asemaravintola) kabinetti. Puurappuset ylös toiseen kerrokseen asemahallista.

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous kello 18.00 kabinetin edustalla.

MAAILMAN NOPEIN KANSA

Lähes jokaisessa maakuntalehdessäkin on viime viikkoina ollut erillisiä formulaliitteitä, joissa hoetaan "maailman nopeimmasta kansasta". Miksi tämmöinen höhlä hokema on pitänyt lanseerata "Suhna-Suomeen". Suomalaisethan ovat tunnetusti rauhallisen verkkaisia enemmän kuin pikajuoksijoita.

Viikonloppu näytti jälleen moottoriurheilun synkät puolet. Tsekeissä kolme katsojaa kuoli ralliauton syöksyttyä yleisön joukkoon. Formula-avauksessa Kimi ja Heikki romuttivat autonsa, nirrit sentään säilyivät.

p.s.
Amerikkalainen tv-sarja Amazing Race näytti eilen illalla Suomesta toimivan joukkoliikenteen. Ohjelmassa mentiin vauhdilla junilla Helsingistä Tampereelle ja Tampereelta Turkuun tyylikkäästi.

Risto Larjavaara

TAASEN VÄÄRINPYSÄKÖINTIÄ SUOSITAAN

Huhtikuun alusta tulee voimaan ajoneuvojen siirtolaki, joka suosii väärinpysäköintiä. Auton voi jättää mille tahansa parkkimittarille sekä myös useimpien katujen varsille kahdeksi vuorokaudeksi ilman pelkoa poishinaamisesta.

Kahden vrk:n suoja-aika alkaa vasta pysäköinninvalvojan huomattua asian eli jättäessään parkkisakon tuulilasiin. Esim. Hesan keskustassa kolikoilla syöttäen kaksi vrk. tekee 60 euroa, mutta parkkisakko ainakin 10 euroa vähemmän.

Yksityinen pysäköintifirma ParCom on valittanut Korkeimpaan oikeuteen sakotusoikeudestaan. On surullista nähdä, miten firman kyltit on poistettu läheisen ostarin invapaikoilta. Nyt surutta nuoret miehenroikaleet taasen pysäköivät kärrynsä invapaikoille!

Kevätlehtemme on tekeillä ja kevätkokous lähestyy. Kummassakin paneudumme pysäköinninvalvonnan epäkohtiin.

EERO PASANEN JA KAMERAVALVONTA

Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosastolla työskentelevä Eero Pasanen tunnetaan nykyään ennenkaikkea dekkareistaan, joissa rikostarkastaja Martti Konosen seikkailee Helsingin ravintoloissa ja muuallakin. Ennen dekkareita Pasanen teki ansiokkaan väitöskirjan
jalankulkijaonnettomuuksista Helsingin ydinkeskustassa. "Kononen ja kiväärimurhaaja" -kirjassaan romaanihenkilö Pesonen on ottanut elämäntehtäväkseen liikenteen kameravalvonnan tehostamisen.

Uusimmassa dekkarissa "Kononen ja keltainen ruusu" viime
marraskuulta Enemmistökin tulee tekstissä esille:

Minua on aina huvittanut, että jokaikinen kuppikunta kehuu kattavansa kansakunnan koko kirjon. Kokoomus ja kommunistit, Autoliitto ja Enemmistö Ry. Tämä teidän Suomalainen Klubi samoin kuin Elimäen Martat ovat virkistäviä poikkeuksia. (sivu 89)

TAMPEREEN KESKUSTAAN KOLMENKYMPIN RAJOITUS

Uusi yhdyskuntalautakunta hyväksyi nopeusrajoitukset, jotka vanha hylkäsi kahteen kertaan viime vuonna.

Tutkimusten mukaan kolmekymppiä on se nopeus, jonka hyväkuntoisen jalankulkijan keho vielä kestää. Kuoleman todennäköisyys nousee nopeasti jo 40 vauhdissa. Jos nopeudet alenevat kymmenellä prosentilla eli nelisen kilometriä tunnissa, loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtuu 20 prosenttia vähemmän. Kuolemaan johtaneidren määrä laskee 35 prosenttia.

Kesään mennessä liikennemerkit ja ajoratamaalaukset pitäisi saada valmiiksi.

"HE PUHUVAT YHTÄ JA TEKEVÄT TOISTA"

Hesari otsikoi 24.2: "Vantaa remontoi kehä III:n, mutta bussikaistoja ei rakenneta." Kuulemma "joukkoliikenteen sujuvuuteen kiinnitetään tietöiden aikana erityistä huomiota". Kuinka fariseuslaista!!

Jatkuvasti kaikissa mietinnöissä ja poliitikkojen julkilausumissa korostetaan joukkoliikenteen tärkeyttä .... mutta tätä tämä on taas. Pääkaupunkiseutu on kuin puolikas pizza. Viipaleittain eli säteittäin matkustetaan junilla ja busseilla ydinkeskustaan meren ääreen ja toista viipaleen reunaa eteenpäin.Yksityisautot huristavat kehäkaarissa nopeasti läpi pizzapalojen kohteisiinsa.

Risto Larjavaara

JUNILLA POHJOISEEN MATKUSTETAAN YHÄ VILKKAAMMIN

Viimeisen kahden vuoden aikana Helsinki-Kajaani välillä matkustajamäärät ovat nousseet 50 prosenttia. Lähes samoihin prosentteihin on päästy pääkaupungin ja Oulun välillä. Rovaniemen
kaukoliikenne on kasvannut yli kolmanneksen. Kajaanin ja Oulun välillä matkustajien lisäys oli vuonna 2007 30 prosenttia.

Lyhentyneet matka-ajat, paremmat junat ja lisääntynyt tarjonta ovat kasvun syitä.

VR on hankkimassa 20 kaksikerrosmakuuvaunua. Tarjousten jättöaika päättyi tammikuun lopussa. Toivottavasti pohjoisen Otanmäen Transtech voittaa. Sieltä on ennenkin valmistunut laadukkaita vaunuja pohjoisiin oloihin. Näin myös turvataan pitemmäksi ajaksi kotimainen valmistus.

ENEMMISTÖ KEVÄTTÄ KOHTI

Enemmistön pj:na jatkaa Risto Larjavaara ja vpj:na samoin Tuomas Mänttäri. Johtokunnassa jatkavat Matti Kosola, Pirjetta Kesseli ja Olli Orkoneva.

Lehtemme ja kevätkokouksemme teemaksi tulee pysäköinninvalvonta. Helsingin hovioikeuden tuomio 20.11.2008 on aiheuttanut kaaosta parkkialueilla. Pysäköinninvalvontayhtiöillä ei ole hovioikeuden mukaan oikeutta periä valvontamaksuja. Tämän seurauksena kaksi suurinta firmaa ovat keskeyttäneet toimintansa. Kauppakeskusten parkkihalleissa ja invapaikoilla holtittomuus on lisääntynyt jne.

Suomessa asiassa mennään lujaa vauhtia takapakkia. Muissa Pohjoismaissa samanlaiset yksityiset pysäköintivalvontafirmat ovat toimineet jo vuosia ongelmitta. Lainsäädäntö on pikaisesti ajaistettava



Risto "Kim Il-sung" Larjavaara (ties kuinka monta vuotta jo pj:na peräkkäin)
Puheenjohtaja

Liityntäpysäköinti ratkaisee

Helsinkiä kohti painaltaa autoja, joista jokaisen ajaja on sitä mieltä, että juuri hänen on pysäköitävä Stokkan kulmalle. Ilmaiseksi, koska parkkiluola maksaa.

Helsingin viihtyvyys on liityntäpysäköinnin varassa.

Nyt liityntäpysäköintiä kehitetään metron ja junan käyttäjien lisäämiseksi. Ei siksi, että moottoritien käyttäjät luopuisivat mieluusti loppuvaiheen hidastelusta.

Sisääntuloväylillä tulisi olla mahdollisuus luovuttaa useassa paikassa. Kun liikenne hidastuu niin voi mennä parkkiin ja sitä halvemmalla mitä aiemmin siirtyy julkisiin.

Näkökulma pitää siis siirtää siihen, että Helsingin keskustaa lähestyvä tajuaa, ettei kaikki mahdu ahtaalle niemelle.

Siksi esim. Messualueen pysäköinnin lisääminen tulee yhdistää Pasilan liityntäparkkiin. Messuilla ei aina ole messuja. Messukeskukseen olisi monesta syystä saada toimiva katettu jalankulkusilta Pasilan aseman pohjoispäästä.


Matti Kosola

RATAUNELMIA MAAKUNNISTA

Viime aikoina on jälleen lehdistössä tuotu useita suunnitelmia raideliikenteeseen.

Etelä-Suomen Sanomat (23.1) kertoo "Keski-Suomi tahtoo oikoradan" -artikkelissaan uuden Jämsä-Lahti oikoradan vaikutuksista Jyväskylästä Helsinkiin. Matka-aika lyhenisi kolmesta kahteen tuntiin. Uuden ratayhdeyden rakentaminen tulisi myös halvemmaksi kuin nykyisen
Jyväskylä-Tampere - radan muuttaminen kaksiraiteiseksi.

Aamulehti (27.1) otsikoi: Mänttäläisille esitetään vahvasti kiskobussiyhteyttä Tampereelle. Liikenneministeriön työryhmä julkisti juuri esityksen uuden kiskobussiliikenteen aloittamisesta Vilppilan ja Mäntän välillä.

HELI-rata Helsingistä Porvoon kautta itään on jälleen ollut vahvasti mediassa esillä.

Nyt laman vahvistuessa ja julkisten investointien toivevyöryaallossa pitäisi vihdoinkin satsata tehokkaasti raideliikenteeseen. Tie-investoinnit ovat saaneet suhteessa viime vuosikymmeninä suhteettoman suuren edun. Pohjanmaalla pikaisesti rinnakkaisraide rakenteille Ouluun
saakka. Samoin Helsinki-Turku välille yli 100 vuotta odotettu rinnakkaisraide!

VALLILANLAAKSON JOUKKOLIIKENNEKATU

Enemmistö tietenkin kannattaa joukkoliikennettä, mutta joskus ympäristöarvot ovat vielä tärkeämpiä.

Kaavaluonnokseen lähetimme 31.10.08 lausunnon todeten, ettei Vallilanlaaksoon tule avata uutta tietä joukkoliikennettä varten, koska se raiskaa virkistys-, kuntoilu- ja viljelykäytössä olevan viheralueen. Vallilanlaakso ja Kumpulanmäki muodostavat kantakaupungin pohjoispuolella arvokkaan alueen, joka on verrattavissa kantakaupungin eteläpuolella olevaan Kaivopuistoon.


PRO-VALLILANLAAKSO

- Tiedelinjan uusi linjaus toisi 300 bussia Vallilanlaaksoon joka päivä.
- Tiedelinjan kulku nopeutuu vain 5 minuuttia.
- Kaupunginvaltuusto pani tiehankkeen pöydälle, mutta -hallitus Pajusen johdolla ajaa nyt hanketta.
- Lähes 4000 ihmistä vastusti hanketta (31.10.2008 mennessä).
- Kaupunginhallitus on kuitenkin 19.1.2009 äänestänyt hankkeesta - ja aikoo raivokkaasti tehdä tien.
- Se on jo luvattu tietyille tahoille (mm. Yliopisto). Mutta entä alueen asukkaat ja todelliset käyttäjät?
- Uusi linjaus ei keräisi Vallilanlaaksosta matkustajia mukaansa. Kilometrin pituinen uusi tie olisi siis tehoton - mutta kallis.
- Tiede vastaan maisema- ja virkistysarvot? Ei lupaa hyvää Aalto-yliopiston maineelle.
- Uusi joukkoliikennekadunpätkä ei vähennä yksityisautoilua muualla.
- Sitävastoin, laakson viiltäminen voi mahdollistaa tien laajentamisen tulevaisuudessa (esim. huoltoajoille, taksiajoon...).
- Selvää on, että laakson virkistysarvo laskee, koska uusi tie vähentää sen viihtyvyyttä ja turvallisuutta huomattavasti.
- Viihtyisitkö pik-nikillä pienessä laaksossa, jonka halki ajaa 300 bussia päivässä?
- Myös Yliopisto ja Ilmatieteenlaitos haluavat Tiedelinjan Kumpulan kampukselle - hinnalla millä hyvänsä.
- Mutta miten yliopistossa, sivistyksen kehdossa, voidaan vaatia supersuositun virkistysalueen ja upean kulttuurimaisemaympäristön pilaamista?
- Vain viiden minuutin tähden?

Pirjetta Kesseli

TAUSTAA RAITOVAUNUJEN ALASAJOON TURUSSA

Turun raitovaunut poistettiin suurten yleismailmallisten öljy-yhtiöiden ollessa taustapiruina vuonna 1972. Myös autotehtaat olivat mukana propagandassa.

Kerrotaan, että 1960- ja 1970-luvuilla öljyteollisuus ja suuret bensiiniyhtiöt ylläpitivät kovaa propagandaa raitiovaunuliikennettä vastaan. Lehtien toimittajia kutsuttiin tiedotustilaisuuksiin, joissa heitä syötettiin ja juotettiin. Samalla puhuttiin dieselbussien ja henkilöautojen puolesta kaikkea hyvää ja tuomittiin raitiovaunut pahimpina katujen valtaajina suoraan romukasaan. Sanottiin niiden olevan aataminaikuisia liikennevälineitä. Nykyisin tätä sanotaan lobbaamiseksi. Toimittajat kuuntelivat puheita ja kirjoittivat tottelevaisesti.

Tuohon aikaan raitiovaunut poistettiin käytöstä monissa Euroopan kaupungeissa kuten Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Lontoossa, Pariisissa, Länsi-Berliinissä ym. Itäblokin maissa tätä propagandaa ei kuunneltu ja ne ovat ajossa vielä tänäänkin.

Helsingissä lehtikirjoittelu oli samantyylistä. Raitovaunut kiskoineen vievät suuren tilan ja haittaavat siten henkilöautoja. Suomen Autoklubi (AK) oli aktiivinen tässä raitovaunujen
romuttamisrintamassa. Helsinki kuitenkin säilytti kiskoliikenteensä, mutta Turussa kävi surkeasti. Nyt stadissa on meneillään mahtava raitiovaunujen ylosajo. Jospa joskus jopa Turussakin.

Voitto Tähtivuori

KEHUT SUOMEN LÄHIKAUPPA OY:n UUDESTA LOGOSTA

Tradeka Oy (Siwat, Valintatalot, Euromarketit) muutti nimensä 29.12 Suomen Lähikauppa Oy:ksi. Tässä pelloilla sijaitsevien tuulisten jättiautomarkettien maassa tuo nimenmuutos on mitä tervetullein. Toivottavasti lähikauppojen verkosto laajenee.

Uuden yhtiön logo lämmittää kummasti paatuneen enemmistöläisen sydäntä!

Henkilöauto on huono elementti liikenneinfrassa

Polysteekki-lehden (4/08)pääkirjoitus koskee autoriippuvaista yhteiskuntaamme, mihin autoilun vapaus on meidät vienyt. Professori, johtaja Raine Mäntysalo kertoo projekteista, joissa kehitetään vaihtoehtoja yhdyskuntarakenteen autoriippuvaisuudelle.

Alueelliset väestöntiheydet julkisen liikenteen kannattavuudelle jäävät riittämättömiksi, etäisyydet palveluihin kasvavat, ja näin perheet tarvitsevat arkensa järjestämiseen usein vähintään kaksi autoa.?

Vanhasen polemisointi sähköautoon vedoten saa huutia. Se ei ratkaise, miten sen tarvitsema sähköenergia voitaisiin tuottaa puhtaammin, ei poista liikenneruuhkia, ei vähennä autoliikenteen tilavaatimuksia suojavyöhykkeineen js pysäköintialueineen eikä se lisää liikenneturvallisuutta.?


Matti Kosola