SUOLAA, SUOLAA, enemmän SUOLAA

Tänä lumisena talvena kävelijöitä ärsyttää, että ainakin Helsingissä jalkakäytäviä pilataan jatkuvalla suolaamisella eikä tavanomaisesti lunta pois kärräämällä ja hiekottamalla. Runsas suolankäyttö pilaa kenkiä ja vaatteita ja koirat saavat kivuliaita tassutulehduksia.

Pakkasilla suola väärinkäytettynä paakkuuntuuu hankalaksi sohjoksi. Kireillä pakkasilla suolaaminen voi liukastaa pintaa enemmän. Helsingissä oli vielä 1990-luvulla kaikki suolaus kielletty varsinkin pohjavesivaaran takia.

Kuka muuten muistaa sen ajan, jolloin jäätynyt lumi hakkattiin palasiksi pitkävartisilla jäähakuilla. Se oli itsestäänselvää keskustan vilkkailla jalkakäytävillä!

Risto Larjavaara

EUROOPPA JUNAILLAAN JUNAILUN EDELLÄKÄVIJÄKSI

Euroopassa on huikeita suunnitelmia rakentaa kaikkiaan 30 000 kilometriä suurnopeusratoja. Nopeat junat ovat osa EU:n Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ohjelmaa (TEN-R) Vuonna 2005 näitä ratoja oli käytössä runsaat 10 000 kilometriä.

Myös muualla alkaa tapahtua. Viime vuonna Kiinassa hyväksyttiin noin 200 miljardin euron ohjelma nopeiden ratojen rakentamiseksi rannikkoalueille. Yhdysvallat on raideliikenteessä pahasti jälkeenjäänyt maa. Tavaraa tosin kulkee paljonkin, mutta suurnopeusjunia matkustajille ei ole lainkaan. Uusi hallitus on luvannut elvytysohjelmassaan noin 5,5 miljardia euroa tukea suurnopeusjunaverkon kehittämiseen. Hankkeista pisimmällä on Los Angelesin ja Sacramenton välisen radan suunnittelu.

Suomessa tällaisia yli 250 kilometriä tunnissa kulkevia suurnopeusjunia ei juurikaan tarvittane vähäisen väkiluvun takia. Sensijaan toistettakoon toistamiseen perusasia. Kaksoisraiteita tarvitaan satoja kilometrejä, jotta junaliikenne ei olisi niin haavoittuvaista kuin tänäkin talvena on nähty. Siis Helsinki -Turku, Tampere-Oulu ja Tampere-Jyväskylä kokonaan kahdelle raideparille nopeutetussa aikataulussa

ASKO SALOKORPI 1935 - 2009

Asko Salokorpi oli Enemmistön alkuaikojen ehkä keskeisin hahmo. Siitä on osoituksena vaikkapa yli sadalle henkilölle lähetetty perustamiskutsu syyskuussa 1968: "Jos ette voi saapua kokoukseen, pyydämme ilmoittamaan ennen kokousta saako nimenne panna manifestin alle puh. 664 778 (Asko Salokorpi, klo 17-).

Arkkitehtuurin histoirioitsia ja kriitikko Salokorpi julkaisi lukuisan määrän kirjoja, esim. vuonna 2004 teoksen "Katu Helsingin sydämessä. Aleksanterinkatu". Silloin sääntömääräinen kevätkokouksemme tapahtui Askon johdolla kävellen pitkin Aleksia.

Asko oli verraton seuramies, jonka älykkäässä ja tietorikkaassa seurassa viihtyi!

(kuolinilmoitus Hesarissa 17.1)

RISUJA JA RUUSUJA

Sm5 eli Flirt


Pahimmat pakkaset ovat ohitse ja junaliikenne alkaa palautua normaaliksi. Matkustajien kiukut kyllä ymmärtää hyvin. Eniten ymmärrettävästi suututtaa surkeat kuulutukset. Tämähän on ollut VR:n suurimpia heikkouksia vuosikymmenet. Toivottavasti keväällä valmistuva "keskitetty" järjestelmä parantaa tilannetta.

Ruusuja annetaan uuaille Sm5 sarjan (Stadler Rail) sveitsiläisille lähiliikennejunille, joita on tullut liikenteeseen vasta kaksi. Ne ovat osoittautuneet talviolosuhteissa paljon paremmiksi kuin Sm4:t(italialainen Fiat Ferroriara eli Pupu kansanomaisesti) tai vanhemmat Sm1:t ja Sm2:t (Valmet Strömberg). Toiset ruusut annettakoon Helsingin metrojunille, jotka eivät hyydy kovimmillakaan pakkasilla.

FIRENZEN IHME

Vittorio De Sican "Milanon ihme" -elokuvassa ihmekyyhkynen pystyy toteuttamaan toiveita paremmasta elämästä.

"Firenzen ihme" on täyttä totta eikä filmifiktiota. Kaupungin uusi pormestari Matteo Renzi päätti rauhoittaa kaupungin historiallisen keskustan Piazza Duomon ympäriltä, jossa ilmansaasteet tekivät ikävää tehtäväänsä. Tuomiokirkon vierestä kulkevat bussilinjat saivat uudet reitit hiukan kauempaa.

Autoton keskusta on ollut käytössä runsaan kuukauden. Kauppalehdessä 29.12 oli Jani Niipolan artikkeli, johon tämä juttu perustuu. Lainataanpa siitä yksi kohta:

Vertailukohtia helsinkiläiseen keskusteluun löytyy, sillä Firenzessäkin pelättiin keskustakaupan näivettymistä, jos ihmiset eivät pääse liikkeiden kylkeen omilla autoilla tai skoottereilla. Keskustakauppojen myyntiin autottomuus on kuitenkin vaikuttanut positiivisesti ja turistit viihtyvät nyt paremmin. Eron tuntee konkreettisesti: ilmanlaatu keskustan kapeilla kaduilla on parantunut selkeästi. Firenzessä edes raitiovaunuja ei lasketa kävelykaduille- toisin kuin Mikonkadulla Helsingissä. Autottomassa keskustassa liikkuvat jalankulkijoiden lisäksi vain polkupyörät, sähköskootterit, satunnaiset taksit ja kaupungin minikokoiset sähköbussit.