perjantai 29. huhtikuuta 2011

Autoriippuvaisen yhteiskunnan eri asteet



Enemmistön kevätkokous oli yleisömenestys ja muodostui korkean tason keskusteluksi johtuen tietysti meistä veteraaneista ja myös kolmikosta, joihin liittyy Tulevaisuuden tutkimusseura, erilaista tiestönrakennustaustaa ja tervettä mielenkiintoa auton oikeaan käyttöön. Prof. Raine Mäntysalo käsitteli esitelmässään trading zonea, jonka avulla eri ammattiryhmät ja päättäjät pystyvät koordinoituun yhteistyöhön pinnallisen informaation varassa tuntematta paljonkaan syviä yksityiskohtia. Suuret investoinnit kuten metro tai Kuopion saaristokatu (Leo Kososen 20 vuotinen  suunnittelutyö) pakottavat kuitenkin historiallisella painollaan jatkamaan samaan suuntaan. Siksi eräs tutkija väittää, että asuntopulan syynä on viivästynyt väyläkaavoitus. Eihän voi rakentaa, ellei tiedä mihin.

Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisu nimeltä 'Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot' (B101) perustuu mm. pyöräilyhaasteluihin tehtynä ?yhtä matkaa?. Huomattiin seikka nimeltä mikroympäristö: korkeuserot, maisemat jne. Muissakin liikkumisasioissa korostuu mikroympäristö. Jos on vaihtoehtoja niin kulkemistapa valitaan herkästi miellyttävien asioiden perusteella. Kukapa lähtee autolla, jos voi pyöräillä meren rantaa töihin.

Pyöräily on nyt päivän puheenaihe. Fillaristin moottoriteitä ei ole ja kaahareista on tullut etenkin vanhan väen kauhu. Tarvitaan investointeja pyöräilyväyliin ja esim. Liikenneturvan perusvalistusta tyyliin, kunhan edes kävelet jompaa kumpaa laitaa.


Keskustelussa Matti Leskisen ja kumppaneiden hyvät puheenvuorot ja houkuttava jatkoehdotus johtanevat autopainotteiseen väittelyyn jatkossa, ilmeisesti Tulevaisuuden tutkijoiden järjestämässä tilaisuudessa. Pyöräilystä keskusteltiin vähintään kahdella tavalla: pyöräilykaupunkeja ovat esim. Oulu, Pori, Joensuu ?, mutta Hämeenlinna on suhteellisesti eniten autoistunut on huomattava, että kävely-, JL - ja autokaupungin lisäksi on pyöräilykaupunki, jossa ?kävelykilometrin? säde onkin kymmenkertainen

Helsinki on poikkeus, jossa ilmanlaatukin rajoittaa autoistumista. Ahtaalle niemelle ei voi enää pitkään tulla vapaasti autoja. Myös Espoo on ilmanlaadun suhteen äärirajalla. Siellä onkin joukkoliikenteen suosio yllättäen kasvanut. Kaupunkisuunnittelun rajoitteet ovat Helsingissä maksimissaan. Sähköautokaan ei muuta tilannetta, koska asfaltipöly, rengasmelu ja tilan tarve on entisellään.

Prof. Raine Mäntysalon johtama Aalto Yliopiston osasto edustaa iloksemme ?tutkittua järkeä?. Kun Enemmistö ry syntyi 40 vuotta sitten niin em. ?tutkitun järjen? suhteen tilanne oli toinen. Vyöhykemallista, PARAS -hankkeesta ja METKAsta löytyy tietysti aineistoa netistä.




Matti Kosola DI

maanantai 18. huhtikuuta 2011

ENEMMISTÖ-LEHTI POSTITETTU


Enemmistö 1/11 -lehti postitettiin viime torstaina. Teemana on jalankulku. Erityisesti käsitellään kahden viime lumitalven aiheuttamia ikävyyksiä jalankulkijoille. Haikeudella muistellaan aikoja, jolloin talonmiehet tunnollisesti hakkasivat petkeleillä ja rautakangilla heti alkavat jääkentät palasiksi. Nykyäänhän annetaan esim. Helsingin keskustassa jään kovettua vaarallisiksi jääharjanteiksi, joiden päälle sirotellaan hiekkaa. Kansantaloudelliset seuraukset ovat valtavia. Liukkauden takia jalankulku hidastuu olennaisesti ja varsinkin vanhuksille lonkkamurtumat ovat seurauksiltaan tuhoisia.

Helsingissä lehteämme myydään Espan Akateemisessa Kirjakaupassa.

torstai 7. huhtikuuta 2011

TRADING ZONE - MAANKÄYTÖN JA LIIKENNESUUNNITTELUN VUOROPUHELU


Professori Raine Mäntysalo esitelmöi otsikon mukaisesti 28.4. torstaina Päärautatieaseman ravintola Elielin alakabinetissa kello 17:30 alkaen. Tervetuloa keskustelemaan kasvavan kaupungin maankäytöstä ja liikennesuunnittelusta. Kaupunkimme on murroksessa. Syntyy uusia keskuksia ja tapoja toimia. Millä ehdoin kehitys tapahtuu? Selviämmekö monikulttuuriuuden haasteista? Määrääkö kaupallisuus? Onko teknologian määräämää tilaa liikaa vai onko siinä pelastus? Entä valvonnan ja suojelun laita?

Enemmistö ry.:n sääntömääräinen pikakokous kello 17:15 samassa paikassa.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

HELSINGIN JALKAKÄYTÄVIEN HOITO KAUPUNGILLE



Tällä hetkellä lähiöissä kaupungilla on usein kokonaisvastuu. Nyt vastuu laajennettaisiin kantakaupunkiin. Periaatteessa homma tuntuu mielekkäältä. Kantakaupungissa kiinteistöjen pitää hoitaa jalkakäytävät. Tulos on sitä sun tätä. Taloyhtiöt saattavat härskisti aurata lumet kaupungin hoitamalle ajoväylälle, josta kaupungin aura työntää ne takaisin jalkakäytävälle. Jalankulkijalle on ykshailee, kuka hoitaa jalkakäytävät, kunhan ne hoidetaan asiallisesti. Jos ovat monet taloyhtiöt saamattomia omien osuuksiensa hoitamiseen, niin kyllä kaupunki vastaavasti hoitaa nykyään monien kiinteistöjensä ympäristön yhtä surkeasti.


Ennen oli tsilarit rautaa, nykyään huoltoyhtiöt ovat puuta huh hah hei eli kyllä oma talonmies -systeemi hoiti vastuualueensa paljon paremmin kuin kymmenien kiinteistöjen huoltoyhtiöt.


Siis hyväksytään kaupungin kokonaisvastuu (hiekoitus, auraus, lumen poiskuljetus, jalkakäytävien pesu keväisin) sillä ehdolla, että se todella hoitaa asiansa kunnolla ja kokonaisvaltaisesti.