VIHDOINKIN RENGASLUKKOJA

http://www.automerkit.fi/uploads/pics/Rengaslukko_01.jpg (28.11.2011)

Suomi siirtyy ensi vuoden alussa sivistysmaiden joukkoon. Uuden lain ansiosta pysäköinnintarkastajat voivat törkeimmissä tapauksissa käyttää rengaslukitusta. Viiden maksamattoman parkkisakon jälkeen auto voi saada rengaslukon. Samoin vähintään kahden vuorokauden jälkeen väärinpysäköinnistä. Tällaisissa tapauksissa auto voidaan myös hinata kaupungin varikolle.

Parasta rengaslukituksessa on ennaltaehkäisevyys. On tapauksia, joissa sama autoilija jatkaa kymmenien sakkolappujen jälkeenkin samaa virheellistä käyttäytymistään esim. pysäköimällä aivan suojatien reunaan samassa paikassa. Rengaslukitus tuottaa niin suuren vaivan, että ennaltaehkäisevyys alkaa toimia tehokkaana säikyttimenä. Näin voisi ainakin toivoa!

Sisääntuloväylät bulevardeiksi

Itäväylä. Aamuruuhkan autojonoja Itäväylällä. Vasemmalla Kulosaaren puistotie 16:n puutalo. Näkymä koilliseen. 1971     http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/kulosaari/ser123626#contentwrapper

Äskeinen pyörämielenosoitus länsiväylällä herätti ajattelemaan. Seurannut keskustelu osoitti, että Smith-Polvisen ajoista on auton kaikkivoipaisuus rapistunut ja moni autoilijakin ymmärtää, mitä melu ja saasteet kaupungin asukkaalle merkitsevät. Voimme luottavaisena odottaa pääkaupungilta uusia ratkaisuja kasvavan väestön asumistarpeisiin.

HEPOn varapuheenjohtaja Otso Kivekäs vieraili Enemmistön syyskokouksessa kertomassa kuulumisia kaupunkisuunnittelulautakunnasta ja selvityksestä, joka koskee liikennealueiden maankäyttöä. Helsingin rajojen sisällä on yllättävän monta kilometria moottoritietä. Bulevardiin verrattuna ne vievät tilaa kaksi kertaa enemmän leveyssuuntaan. Melun takia ei asuintaloja voi rakentaa moottoritien lähelle. Otan esimerkiksi Lahdenväylän sekä siinä Kontulan ja Malmin välisen alueen. Kun väylä muutetaan bulevardiksi niin alueelle saadaan 35 000 ihmisen kaupunginosa ja päälle 10 000 työpaikkaa.

Matti Kaarelan diplomityössä on havainnollistettu, miltä moottoritien alkupää näyttää bulevardina ja miten paljon saadaan tilaa uusille asunnoille. Melutaso muuttuu voimakkaimmin nopeuksissa 50-60, samoin renkaiden irrottamat mikrohiukkaset ovat pienempi ongelma. Autoilijan puolestaan ei tarvitse tinkiä oikeastaan mistään, koska hiljentäminen ennen kaupungin sisäänmenoruuhkaa ei tuo muutosta perille pääsyyn. Lähtiessäkin ajan menetys on teoreettinen.

Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nyt onnen avaimet käsissään. Päättäjät voivat tehdä Helsingistä tiiviimmän, ekologisemman ja viihtyisämmän kaupungin.


Matti Kosola DI

LIIKENNEMINISTERI MERJA KYLLÖNEN USKALTAA

kainuunsanomat.fi

Äskettäin Kyllönen puuttui kilometrikorvausjärjestelmään ja vapaaseen autoetuun. Hyvillä joukkoliikenneyhteysalueilla kuten Helsingin ja Tampereen välillä yksityisautoilusta saisi pienemmän korvauksen kuin esimerkiksi Kittilästä Ivaloon.


Tietysti mahtavat autojärjestöt laittavat mediarummutuksen käyntiin, miten väärässä ministeri onkaan.. Jokainen asiaan perehtynyt kuitenkin tietää, miten kalliiksi yhteiskunnalle tulee jatkuva haja-asutuksen laajeneminen. Kunnallistekniikka ym. maksaa kunnille maltaita. Joukkoliikenne on surkastunut ja kilometrikorvaukset voivat tulla useammallekin perheenjäesenelle.


Viimeksi Kyllönen heitti ajatuksen ilmaisesta joukkoliikenteestä kaikille alle 18-vuotiaille. Nykyään yhä useampi lapsi ja nuori kyyditetään vanhempien autoilla kouluihin ja harrastuksiin. "Autoiluun opitaan jo nuorena, ja opituista tavoista voi olla hankala päästä eroon" (HS 13.11). Jos nykykehitys jatkuu, henkilöautojen määrä kasvaa kymmenessä vuodessa pääkaupunkiseudulla 40 prosenttia.

POLKUPYÖRÄVARAS JA AKI KAURISMÄKI

Ylen laatukanava Teema esitti su 6.11 Vittorio de Sican klassikon "Polkupyörävaras" vuodelta 1948. Elokuvan juoni on yksinkertainen. Miespäähenkilö tarvitsee polkupyörän saadaksen työn julisteiden liimaajana. Pian pyörä kuitenkin varastetaan ja mies ja hänen poikansa etsivät epätoivoisesti sitä. Polkupyörät olivat sodanjälkeisessä Italiassa arvokkaita arvoesineitä.


Matka nykyhetken Suomeen on huima. Kaikkialla pyörätelineissä ruostuu laadukkaitakin pyöränraatoja. Ihmiset kertakaikkiaan hylkäävät pyöriänsä ties minne. "Polkupyörävarkaan" Italiassa vuonna 1948 jokainen vähäinenkin osa oli tarpeellinen ja käypää kauppatavaraa. Suurilla markkinoilla oli eri osille omat myyntipöytänsä. Viisaalle ihmiselle nykyhetken Suomessa polkupyörä on edelleen arvokas omaisuus, jonka arvoa ei mitata euroissa vaan ekologisena, saastuttamattomana kulkuvälineenä, joka vie vähän tilaa.


Että mitä otsikon Aki Kaurismäki liittyy tähän? Päähenkilön poika Bruno (Enzo Staiola) on kuin pienikokoinen Aki ulkonäöltään.