HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2013

Viereisestä tilastosta näkyy, että olemme kirjoittaneet keskimäärin neljä blogia kuukaudessa eli viikoittain. Kävijämäärät ovat pysyneet tuhansissa kuukausittain. Vinkkaa tutuillesi sivuistamme. Näin saamme iloa nousevista tilastoista.

Liikennepoliittinen Yhdistys Enemmistö r.y. lähestyy vuosi vuodelta kunnioitettavaa 50 vuoden ikää. Se perustettiin vuonna 1968. Jatkamme sinnikkäästi ja innokkaasti asiaamme inhimillisemmän liikennepolitiikan ja kaupunkisuunnittelun puolesta.

   Johtokunta

RENGASLUKOT VASTA KEVÄÄLLÄ HELSINKIIN

yle.fi

Ylläoleva on Metro-lehden jättiotsikko 19,12, Pelotevaikutus on parasta ennaltaehkäisyä, Kuopio, Mikkeli ja Lappeenranta ovat jo niitä hankkineet. Helsingissä rengaslukko tullaan asentamaan, jos ajoneuvolle on kirjoitettu viisi maksamatta olevaa pysäköintivirhemaksua.

Valtava lumenpaljous Helsingissä kirvoitti yleisen saunassa kipakat mielipiteet. Laudebarometri osoittaa selvästi lumitalven muuttaneen yleisiä mielipiteitä:

• Kadunvarret eivät saa olla koko talven pituisia autonsäilytyspaikkoja.
• Vietäköön röyhkeimmät tukkijat kauas Tattarisuolle ja lunastus isolla rahalla.
• Ratikkakiskojen tukkijoille tiukka kuri. Hinaus lähistölle ja rengaslukkoon. Onhan se aivan tolkutonta, että sadat myöhästyvät hammaslääkäreistä, tenteistä ja ties mistä yhden juntin takia.
• Yksityinen pysäköinninvalvonta tervetullutta, kun kunnallinen ei kerkiä minnekään.

TIESTÖN SUURKULUTTAJAT MAKSAKOON AUTOILUSTAAN

dome.fi (17.12.2012)

Valtaosassa EU-maista on erilaisia tiemaksuja. Suomeen on suunnitelmissa saada ajettujen kilometrien mukainen maksu. Luonnollisesti alueilla, joissa ei ole toimivaa joukkoliikennettä, saataisiin verohelpotuksia. Näin syrjäseuduilla autoilun kustannukset voisivat vähentyä nykyisestä.

Kärjistettäköön enemmistöläisesti!

Pääkaupunkiseudulla periaatteellinen autoton ajaa työmatkansa ympärivuotisesti joukkoliikenteellä. Hän joutuu nielemään nastarenkaiden aiheuttamat pienhiukkaset sekä ruuhkat kun kaupunkimaasturikansa pujottelee bussikaistoillakin ydinkeskustan firmansa parkkihalliin.
   Teiden ritari ajaa lähes viikottain ympärivuotisesti satojen kilometrien päähän kesämökilleen. Tällainen miehekäs Mustanaamio eli Nastamuumio aiheuttaa nastarenkaillaan suuret kustannukset. Vastaavasti mummeli ajaa fillarillaan muutaman kilometrin matkan siirtolapuutarhamökilleen ja viettää talvet yksiössään telkkaria katsellen.

M.O.T. Jos ajat enemmän ja kulutat tiestöä enemmän, niin myös maksat siitä enemmän.

Risto Larjavaara

LIIKENNETURVA

http://www.nordicroadsafety.org/eNewsletter4/kuvat/liikenneturva.jpg (9.12.2012)

Edellisen blogin otsikko oli "Liikenneturvallisuusasiaa". Jatketaan aiheesta. Milloin Enemmistö ry liittyi Liikenneturvan jäseneksi? Tero Hinttaniemen gradussa "Enemmistö ry liikennepoliittisena keskustelijana 1968 - 1975 (Helsingin yliopisto 2003) selvitetään asiaa:

Yhdistys anoi 8.11.1973 Liikenneturvan jäsenyyttä. Hakemusta ei kuitenkaan hyväksytty, vaan se jätettiin pöydälle. Tästä syystä Enemmistö ry lähetti 29.11.1973 kirjeen liikenneministeri Pekka Tarjanteelle. Kirjeessä yhdistys toi julki närkästymisensä sen johdosta, että sitä ei ollut kutsuttu mukaan Liikenneturvan perustamiskokoukseen ja siitä ettei sitä ollut hyväksytty jäseneksi. Kirjeessä painotettiin, että tavoitteena Liikenneturvan perustamiselle oli ollut pyrkimys luoda liikenneturvallisuustyötä ohjaamaan edeltäjäänsä laajapohjaisempi taho. Nyt kuitenkin uudessa julkisoikeudellisessa Liikenneturvassa oli edustettuna vain autoilijat. Yhdistys uusi jäsenhakemuksensa 23.2.1974 ja se hyväksyttiin Liikenneturvan jäseneksi 19.3.1974.

Liikenneturvan hallituksessa jatkavat ensi vuonna Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry:stä toimittaja Olli Orkoneva ja varajäsenenä DI Matti Kosola.

LIIKENNETURVALLISUUSASIAA

http://ls24.fi/sites/default/files/styles/colorbox_big/public/images/3842364.jpg (30.11.2012)

Mopot ovat viime vuosina huomattavasti lisääntyneet liikenteessä. Aikoinaan tehtiin virhe, kun ne päästettiin kevyen liikenteen väylille. Jokainen pyöräilijä ja kävelijä on kokenut kauhun hetkiä, kun nuorten poikien mopolauma kaahaa ohitse useinkin viritetyillä prutkuttajillaan. Samoin vastakkain kohtaaminen on erinopeuksilla liikkuvilla vaarallista kapeilla väylillä. Uudessa liikennesuunnittelussa polkupyörät rinnastetaan mieluummin autoihin kuin kävelijöihin. Sitä selvemmin mopot on ohjattava ajoväylille.

Tänä syksynä on taasen ihmetyttänyt mediassa parikin karmeaa liikenneonnettomuutta, joita se selostaa seuraavasti: "Sekä jalankulkijalle että kääntyvälle linja-autolle paloivat vihreät valot." Miksi näissä uutisoinneissa unohdetaan lisätä lause, että sääntöjen mukaan auto on ehdottomasti väistövelvollinen!!! Toinen ihmetyksen aihe on seuraavanlainen: "Onnettomuus sattui perjantaina, kun rollaattorilla liikkunut mies oli ylittämässä suojatietä. Henkilöauton kuljettaja ei ilmeisesti auringon häikäisyn vuoksi huomannut miestä vaan törmäsi tähän." Kyllä liikenteessä pitää suojatietä lähestyessä varautua auringonpaisteellakin asianmukaisesti mahdolliseen vaaratilanteeseen.

JOHAN ON AIKOIHIN ELETTY

perisuomi.fi (25.11.2012)

Lähinnä Helsingin Päärautatieasemaa on valmistumassa uusia toimistorakennuksia radan varteen. Uutta on se, että edustussaunojen sijaan niihin rakennetaan työmatkapyöräilijöille laadukkaat suihku- ja pukeutumistilat. Esim. lähinnä asemaa sijaitsevassa rakennuksessa on tilintarkastusyhtiö KPMG:lle varattu 40 sisäpyöräpaikkaa ja melkein sataa paikkaa ulos.

Näin maailma muuttuu. Kulkekaamme liike-elämän viitoittamaa tietä kohti valoisampaa tulevaisuutta!!

Todellinen autokannan keski-ikä

Messerschmitt

http://www.motorstown.com/imgs/50151-messerschmitt-kr-3.html (16.11.2012)

Vuosikymmeniä on hoettu Suomen henkilöautokannan olevan Euroopan vanhimpia ellei vanhin. Nyt on selvinnyt (HS 11.11), että ajoneuvorekisterissä onkin satojatuhansia haamuja kuin Gogolin "Kuolleissa sieluissa". Tällä hetkellä rekisterissä on yli kolme miljoonaa henkilöautoa, joista haamuja on melkoinen osa. Olisi mielenkiintoista kuulla ajantasaistettu totuus Suomen liikenteessä olevien henkilöautojen todellisesta keski-iästä. Ovatko museorekisterissä (yli 30 vuotta vanhat) autot mukana tilastoissa? Osaako Tilastokeskus vastata tähän?

Ylläoleva julkaistiin muutetuin otsikoin Hesarissa 13.11. Autoalan tiedotuskeskus vastasi 16.11 asiallisesti. Tosin autoala ikuisesti julistaa, että autoveroja pitäisi jatkuvasti alentaa, jotta kaikki ostaisivat nykyaikaisia vähäpäästöisempiä autoja useammin. Auton elinkaari malmikaivoksesta romuttamoon runsaassa 10 vuodessa on useinkin paljon saastuttavampaa kuin maalaispapan, joka rakkaasti hoitamallaan yli 25 vuotta vanhalla kärryllään ajaa kerran viikossa kirkolle kauppaan. Miksi hänen pitäisi uusia auto joka viides vuosi!

Risto Larjavaara

SURU-UUTINEN: Enemmistön vuosikymmenien vaikuttaja Mirja "Mirkku" Kahilainen kuoli 15.11 vanhuuteen.

LIIKENNERAPORTTI PJONGJANGISTA

Liikenne on ruuhkatonta, sillä yksityisautojen määrää on rajoitettu eli Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistön Suomen pääkaupunkiseudulla ajamat tavoitteet on toteutettu Pjongjangissa. Bussin kuljettajien ajotyyli oli valitettavan ylimielinen, sillä tien tai kadun poikki kulkeville jalankulkijoille annettiin äänimerkkejä eikä bussin vauhtia juuri hidastettu. Niinpä kuljetukset eri tapahtumapaikoille sujuivat vauhdikkaasti.

Liikennettä kätevästi ohjaavat liikennepoliisit ovat yleensä nuoria naisia univormussa. Liikennevaloja tarvitaan vain muutamiin risteyksiin, joissa on vilkas liikenne. Autokanta vaikutti osittain uudehkolta. Pohjois-Koreassa valmistetaan Etelä-Korean yhteisyrityksessä autoa Pyongwha - Rauha. Maassa valmistetaan myös moottoripyöriä, pikkubusseja, kuorma-autoja ja traktoreita.

Julkisessa liikenteessä on busseja, raitiotievaunuja, johdinautoja, metro ja takseja. Ajoittain vaikutti siltä, ettei julkisia kulkuneuvoja ollut riittävästi ruuhka-aikaan töiden alkaessa tai päättyessä liikenteessä, sillä ne näyttivät hyvin täysiltä ja pysäkeillä oli pitkiä jonoja. Keskustassa on jalankulkijoille ja pyöräilijöille alikulkuja. Ne ovat huonosti tai ei ollenkaan valaistuja, joka oli minulle huonojalkaiselle hankalaa. Liikenteessä näkyi runsaasti moottoripyöriä, mopedeja, polkupyöriä ja tavaran kuljetuksessa kolmipyöräisiä polkupyöriä. Polkupyöräilijät eivät juuri käyttäneet kypärää. Tavaraa kuljetetaan myös rautateitse ja vesitse.

Hannu Kautto vieraili keväällä 2012 Pohjois-Koreassa.

TUOMITSEMME JYRKÄSTI KAAHARIPYÖRÄILIJÄT

http://www.tekes.fi/imageserver/images/fi_content/picture_bank/hyvinvointik/pyorailija_0.jpg (4.11.2012)

Enemmistö on jo lähemmäs 50 vuotta ollut jalankulkijan, pyöräilyn ja julkisen liikenteen asialla. Aiomme sitä olla vastedeskin. Ikävä kyllä joudumme tiukasti paheksumaan pyöräilyn mainetta pilaavien kaaharifillaristien edesottamuksia. Ymmärrämme täysin, miltä vanhuksesta tuntuu jalkakäytävällä, kun muutaman sentin päästä selän takaa viuhahtaa äänettömästi "vauhtikalle". Harvoilla kävelykaduillamme pitäisi saada nauttia rentoilusta ja vaikkapa näyteikkunoiden katselusta, mutta auta armias!

Pian ärsyynnyt näppärästi pujottelevasta vaihtoehtonuoresta tai tiukoissa pyöräilytekstiileissä kiiruhtavasta. Varmasti suurin osa näistä sporttihenkisistä vauhdin hurmasta nauttivista polkijoista on miehiä, jotka tankosesongin jälkeen siirtyvät ratin taakse.

Risto Larjavaara

Ylläoleva on Enemmistö 2/12 -jäsenlehtykäisen pääkirjoitus.

HESARISSA POHDINTAA NUORTEN AUTOILUSTA

Toyota ja karvanopat

http://www.minunauto.com/files/imagecache/picture_592x445/files/images/26678/P1140361.JPG (26.10.2012) http://static.iltalehti.fi/autot/niksi_etu260810PP_ns.jpg (26.10.2012)

Pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio (HS 4.10) välittää The Economist -lehden (22.9) lehden tietoa, että Yhdysvalloissa ja Euroopassa autonkäyttö on jo laskussa. Nuorten asennemaailmassa on tapahtumassa muutos. Autot ovat vain siirtymävälineitä ja niiden sosiaalinen arvo ja hohto ovat vähentymässä. Netti hoitaa kontaktit ja julkinen liikenne hoitaa liikkumisen. Ajokortti ja auto hankitaan vasta pakon edessä. "Ainakin pääkaupunkinuorille cruisailu Toyotalla on kohta samankaltaista historiaa kuin takatukkaisten diskotanssi pyöreän peilipallon alla". 

RETKI ENEMMISTÖ ry:n HISTORIAAN

http://www.avecra.fi/uploads/pics/eliel-kokous.jpg (14.10.2012)

Helsingin Yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian laitoksella valmistui vuonna 2003 gradu " Enemmistö ry. liikennepoliittisena keskustelijana 1968-1975". Sen tekijä Tero Hinttaniemi on alustajana yhdistyksemme syyskokouksessa.

Paikkana tuttuun tapaan ylläolevan kuvan esittämä Elielin kabinetti Helsingin Päärautatieasemalla. Alustus alkaa keskiviikkona 24.10.2012 klo 17.30. Varttia ennen yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous.

Lämpimästi tervetuloa!

UUTTA HELSINGISSÄ

 Rikhardinkadun kirjaston edusta

 Uusi yksisuuntainen pyörätie Manskulla

HEMINGWAY JA PYÖRÄILY

Ernest Hemingway

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOgrPlNiBWJaj1wrwF5jzZjTC5HTCzE5DqAJ3qTtg0lPO9hrJTbZvr18WsTeM0zf2PHp4YZigta4GFu37Aba-CzxAMPf7zZivZ8KTdqiVVqHqrZ_9uykV6p8CVYzG5VVc_z5vFZukDcy58/s400/Ernest+Hemingway+on+a+bicycle.jpg (24.9.2012)

Tänä kirkkaana aurinkoisena aamuna Rivieralla matkatessamme viiniseudun läpi Arlesista Nimesiin Ernest oli jättänyt mielestään edellisen illan kiukkunsa ja muisteli hyvillä mielin pyöräilyretkeä, jonka hän oli tehnyt tämän seudun halki. "Osaan tämän seudun viiniviljelmät ulkoa", hän sanoi. "Pyöräilin täällä Scottin kanssa silloin kun hän ei vielä ollut hullu, ei ainakaan vilpitön hullu. Elimme ihanaa, huoletonta aikaa. Polkupyörä on ainoa kulkuväline, jonka avulla oppii tuntemaan maan ääriviivat, koska se panee hikoilemaan mäet ylös ja huristamaan ne alaspolkematta."

Hotchner, A. E. Papa Hemingway Weilin & Göös 1966 Scott= Fitzgerald, Scott

AUTON VAPAAPÄIVÄ JA PIKNIK PARKKIRUUDUSSA

Parking Day https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7HG20zPgW5Oe5XGa6jzynmWThnIKOzDUyC4JR57Htnh_5FtvQ9n3_aWGqyZgPmvNiESd2a6Uyh1Rh2fHoWuPqNiWiq-67eB5Q1VElnHeexirIDykXlGPLkFjwPZAZer2dF4KQxYPWVAEO/s400/IMG_1899_parking_day_montague.jpg (18.9.2012)

Jostain syystä perinteinen Autoton päivä on muutettu Auton vapaapäiväksi. Jokatapauksessa perinne jatkuu lauantaina 22.9. Viikonloppu on liitetty Autonomian aika -festivaaliin. No, autossa kaikki tyynni!

Edellisenä päivänä eli syyskuun kolmantena perjantaina järjestetään kansainvälinen Park(ing) Day. Näitä järjestetään ympäri maailmaa. Tällöin touhukkaat maksavat parkkiruudun pysäköintimaksun. Näin peltilehmän laidun vallataan toviksi vaikka piknikille. Helsingissä tapahtuma järjestetään Vaasankadulla.

KERRANKIN MIELTÄLÄMMITTÄVÄ AUTOMAINOS

Jalankulkijoiden turvatyyny 

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288471984921.html (10.9.2012)

Automainokset ovat kautta aikojen korostaneet tehoja, kiihtyyvyksiä ja huippunopeuksia ja viime aikoina myös päästöjen vähäisyyttä. Turvatyynyjä alkaa olla useampia jokaisessa autossa. Nyt Volvo V40:n mainoksissa painotetaan turvallisuuden lisäksi sitä, että niissä on ensimmäisenä maailmassa jalankulkijoiden turvatyyny.

Eteenpäin Volvon viitoittamaa tietä!

HUDILAINEN VISIOI

Kostamus (http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite%3Fblobcol%3Durldata%26blobkey%3Did%26blobtable%3DMungoBlobs%26blobwhere%3D1195010903916%26ssbinary%3Dtrue) 3.9.2012

Karjalassa taas mahdollisuuksia (KU Viikkolehti 31.8) -haastattelussa Karjalan tasavallan uusi päämies Aleksandr Hudilainen sanoo mielenkiintoisia junamatkailu-uutisia:
"Hudilainen kertoi myös saaneensa Venäjän rautatiehallinnon vakuutuksen sille, että matkustajaliikenne reiteillä Petroskoi - Kostamus -Kajaani - Oulu ja Petroskoi - Sortavala - Joensuu voidaan aloittaa jo ensi vuonna."

Jos tämä todella toteutuu, niin kyllä on mielenkiintoisia junamaisemia tiedossa. Eihän esim. Kontiomäeltä Vartiuksen raja-aseman kautta Kostamukseen ole ikinä ollut matkustajajunaliikennettä. Onko tämä totta vai toimittajien ja politiikkojen hutilointia. Sen näyttää tulevaisuus!

AUTON STATUSSYMBOLI ALKAA HORJUA NUORTEN KESKUUDESSA

http://us.123rf.com/400wm/400/400/membio/membio1011/membio101100165/8264205-view-of-a-beautiful-woman-next-to-sports-car-on-a-fashion-pose.jpg (28.8.2012)

Monta vuotta sitten analysoimme lehdessämme tukholmalaista ilmiötä. Siellä nuoret eivät enää niin innokkaasti hankkineet ajokortteja. Suurkaupungin toimiva joukkoliikenne, tietokone ja kaupunkimatkailu alkoivat olla valttia.

Nyt kahdessa Hesarin jutussa trendi jatkuu. "Auto menetti lemmikin aseman Saksassa" (16.8) -artikkelissa 76 prosennttia saksalaisista haluaa julkista liikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä kohdeltavan tasa-arvoisesti liikennepolitiikassa. Erityisen kehnon kolhun auto on kokenut statussymbolina nuorten miesten keskuudessa. "Oma auto? Ei kiitos." (26.8) -artikkelissa entinen kilpa-autoilija vie ajokortittoman ajelulle Audillaan. Jutussa kelataan eri syitä autottomuuteen. Yksi on internet. Vielä 1980-luvulla bensa-asemat olivat nuorten kohtaamispaikkoja. Nyt keskustellaan verkossa tai keskustan kahviloissa!

Metroon penkit pitkittäin

Lontoon metro

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Refurbished_London_Underground_D78_Stock_train_interior.jpg (20.8.2012)

Helsingin Sanomissa Heinrich Peschin (9.8) toive saada uusiin metrovaunuihin penkit pitkittäin on todella kannatettava ajatus. Näin saadaan paljon lisätilaa keskelle vaunua.

Haluan lisätä kaksi tätä tukevaa seikkaa. Olen alusta alkaen eli 30 vuotta seurannut metrossa, miten suomalaisilla on jotenkin vaivautunut olo olla vastakkain. Minnekkä laittaisi katseensa tunnelissa? Se kansanluonne!

Tuikitavallinen röyhkeä tapa on vallata viereinen paikka käsilaukulla tai lätkäkassilla. Pitkittäisillä penkeillä tila ymmärrettävästi käytettäisiin tehokkaammin.

Lisäksi Suomessa ei liene niin pitkäjalkaisia ihmisiä, joiden kuraiset kengät ulottuisivat vastapäiselle penkkiriville!

Risto Larjavaara

Välttämättömät jatkot Helsingin pyöräreiteissä

Kevyen liikenteen silta, Nordenskiöldinkatu

helsinginuutiset.fi (13.8.2012)

Hesarissa viikko sitten (7.8) pääkirjoituksessa "Baana on hyvä alku pyöräpolitiikalle" ollaan oikeilla linjoilla. Valkoisella viivalla jaetut jalkakäytävät aiheuttavat vain närää ja turvattomuutta kummallekin osapuolelle.

Baana on ansaitusti saanut kehuja, mutta sekin katkeaa hankalasti lännen ja idän välillä. Pyöräilijä joutuu itään mennessä joko ruuhkaiseen reittiin Kaivokadun kautta tai kipuamaan Linnunlaulun sillan kautta. Joitakin vuosia sitten otettiin käyttöön leveä alikulkutunneli Kaisaniemestä. Jo silloin ihmeteltiin, miksi länsipäässä ei ollut ollenkaan loivaa ramppia pyöräilijöille. Vähällä vaivalla asia voitaisiin korjata ja väylä pinnoittaa selkeästi jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Syksyllä valmistuu upea silta Nordenskiöldinkadun ylitse. Sitten puuttuu vain yksi kohta hienosta autoliikenteeseen risteämättömästä reitistä Keskuspuistosta ydinkeskustaan. Kaupunginpuutarhan ja Töölönlahden väliin on saatava kevyenliikenteen silta Helsinginkadun ylitse. Se on hyvin sovitettavissa rinnemaisemaan. Miksi muuten Rautatientorin puolella ei ole ollenkaan pyöräparkkitilaa?

Risto Larjavaara

KUNNALLINEN KAMERAVALVONTA LIIKENTEESSÄ TOTEUTUNEE VIHDOINKIN

uusisuomi.fi (6.8.2012)

Kesäkuussa eduskunta hyväksyi liikennepoliittisen selonteon, jossa kuntien roolia kameravalvonnassa lisätään. Tämä tarkoittaa esim. Helsingissä helpommin puuttumista ylinopeuksiin, bussikaistoilla luvatta ajoihin ja liikennevalojen punaisia päin ajamisiin. Kunnallisista valvontakameroista ovat olleet kiinnostuneita muutkin suuret kaupungit.

Nykylain mukaan vain poliisi voi määrätä rikemaksun. Tunnettu tosiasia on, ettei poliisi rahapulaan vedoten juurikaan valvo esim. läpiajokieltoja ja liikennevaloja.

Lainmuutoksen valmistelu alkaa kesän lopussa. Tämänkaltaisissa asioissa byrokratia ja jähmeys hidastavat varmasti lainsäädännön etenemistä. Jospa ensi vuoden lopussa nähtäisiin kuitenkin tämä kauan kaivattu uudistus.

JYVÄSKYLÄ - SUOMEN MÄKISIN PYÖRÄILYKAUPUNKI

Jyväsjärvi ja Lutakko http://www.lutakko.fi/lutakko.php (27.7.2012)

Olen muutaman päivän täällä pyöräillyt ja ylämäkiä taluttaessani varmistunut , ettei Suomesta toista näin mäkistä suurkaupunkia löydy. Esimerkiksi majapaikastani Keltinmäestä on Jyväsjärven rantaan kilometrikaupalla yhtä alamäkeä melkein koko matka. Koko Jyväsjärven ympäri kiertää mainio kevyenliikenteen väylä. Uuden Lutakon kaupunginosan kohdalla rantaväylältä voi pulahdella uimaan  vaivattomasti. Lutakkoon tulee Matkakeskuksesta katettu jalankulku- ja pyöräilyraitti.

Jyväskylässä linja-autoasema siirrettiin vaivattomasti rautatieaseman yhteyteen ja yhdistelmä toimii hyvin. Miten onnistuisi Lahdessa, Turussa ja Tampereella?

Keskustan kävelykatua jaksaa ihailla. Se on suunniteltu hyvin eikä autoja näy päiväsaikaan ollenkaan. Huoltoyhteydet näyttävät toimivan. Tulevaisuudessa sitä voitaisiin jatkaa Kirkkopuiston ohi aina yliopistolle saakka!

Risto Larjavaara

LONDON CALLING - ENGLANNISTA KAJAHTAA

http://postalheritage.files.wordpress.com/2011/05/0214-great-british-railways.jpg?w=475&h=339 (20.7.2012)

Lontoon olynpialaiset alkavat viikon kuluttua eli 27.7. Täytyy kyllä kehua tällaista urheilukulttuuria, jossa kaikki liikunta tapahtuu lihasvoimalla. Siis ei minkäänlaista moottoriurheilua ole mukana.
Tästä aasinsilta moottoroituun joukkoliikenteeseen. Englannissa ja Walesissa on äskettäin julkistettu todella suuren luokan ohjelma vuosille 2014 - 2019 raideliikenteen kehittämiseen. Yli 9 miljardia satsataan rataverkoston kehittämisiin ja palvelun parantamisiin. Englantihan oli jo 1800-luvun alkupuolella johtava maa junaliikenteessä. 1900-luvun jälkipuoliskolla suuren luokan yksityistämiset aiheuttivat valtavia ongelmia.   Nyt näyttää taasen hyvältä.

Eikun rentoutumaan lihasurheilun kiehtovaan maailmaan 17 päiväksi. Tärkeintä ei ole  voitto vaan löhöäminen television ääressä!

KESÄKEVYTKEVENNYS

Tammelan kansanpuisto. http://yle.fi/alueet/hame/article851958.ece (12.7.2012)

Tulipa taasen pyöräiltyä maalaismaisemissa. Kyllä on helppoa lähteä Helsingin Kampin linjuriasemalta reissuun. Aina mahtuu varaamatta fillari nykylinja-autojen tavaratiloihin. Jotkut muistavat, millaista oli 50 vuotta sitten. Linjurin takana oleviin koukkuihin nostettiin polkupyörät. Perillä maantiepöly oli tehnyt tehtävänsä. Pyöräilin Forssa - Tammela -Somero -seuduilla. Hämeen Härkätiellä riitti metsämansikoita kyllästymiseen asti. Siellä on vielä pystyssä vanhoja kilometripylväitäkin. Saaren kansanpuistoalue on erityisen viehättävää. Seuraavaksi lähden linjurilla ihmettelemään Liettuan ihmeellistä Kuurinkynnästä. Tämä noin 100 kilometrin pituinen hiekkaharjanne sijoittuu Klaipedan ja Venäjän Kalinngradin väliin.

Hyvää ja kevyttä sydänkesää kaikille lukijoillemme toivottaa

Risto Larjavaara

PÄÄKIRJOITUKSEMME JA VOIMA -lehti

http://www2.lehtiluukku.fi/esp/espview?p=eyJmaWQiOiIxODk3NF84Y2EyMmIwOWFlYjE3OWE0MmM0MzRiMTJiMzgxYzY5MiIsInRpIjoiVm9pbWEgNS02XC8yMDEyIiwiZSI6MTM0MTQwNDc2NSwicCI6IjE4OTc0IiwiYSI6InIiLCJwcCI6MSwidG8iOiJmZjlmODIxNjZiZGExMjJlMDQwOWVhNzMwOGFmZjM4YyIsImFzIjoxMDAwfQ%3D%3D (4.7.2012)

Voimalla on tapana siteerata juttujamme "Muut lehdet" -palstalla. Niin nytkin 5-6/12 -numerossa. Näin lainattiin pääkirjoituksemme alkua:

Saamme jatkuvasti lukea ja kuulla mediasta, miten autoilijoita kiusataan yhä kohoavilla hinnoilla. Jos polttoaineen hinta nousee vähänkin, niin heti toimittajien laumat ovat huoltoasemien bensapumppujen äärellä toistamassa vakiokysymystään "onko nyt menty lopullisesti kipurajan ylitse". Ikinä he eivät tule tätä kysymään jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä tai joukkoliikenteen käyttäjiltä."

Espan Akateemisessa on vielä kuukauden ajan myytävänä 1/12 -lehteämme naurettavaan yhden euron hintaan. Utsjoella tämän lukevan ei kuitenkaan malttamattoman jännityksen riivaamana tarvitse matkustaa Helsinkiin saadakseen lukea pääkirjoituksen loppuosan. Julkaisemme sen nimittäin nyt:

Tervetullut haastattelu oli Ylen ykkösuutisissa 5.4. Tilastokeskuksen kehityspäällikkö Ilkka Lehtinen todisteli siinä tarkoilla luvuilla, että autoilun kustannukset ovat nykyään jopa halvempia kuin 20 vuotta sitten. Vuosina 1992 - 2012 kuluttajaindeksi on noussut 38,7 prosenttia ja uusien autojen hinnat 5,5 %. Autot maksavat siis suurpiirtein saman verran kuin 20 vuotta sitten, vaikka palkat ovat sinä aikana kaksinkertaistuneet. Bensan hinta ei ole suinkaan suurin tekijä autoilun kokonaiskustannuksissa ja modernit autot kuluttavat paljon vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Eipä tätä toista totuutta antanutta uutispätkää ole siteeranneet muut mediat. Miksiköhän?

JUHANNUSJUNA

Juhannusjunan kulkureitti 

(http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/jj_kartta800.jpg. 26.6.2012)

Juhannusjuna pääteasemallaan Rovaniemellä. Kuva: Yle (http://yle.fi/uutiset/ylen_juhannusjuna_saapui_rovaniemelle/6191545. 26.6.2012)

Yle ja VR ansaitsevat kiitoksen suorasta 13 tunnin lähetyksestä Helsingistä Rovaniemelle. Sääkin suosi täydellisesti eli valoisa yö ihmetytti varmasti Ranskassa ja Saksassa, jonne myös junamatka suorana lähetettiin. Alku oli komea. Helsingin Rautatieasemaa lähestyttiin helikopterikuvilla Suomenlinnan suunnalta. Tampereelle asti ilmakuvat olivat näyttäviä, koska oli isoja järviä ja kaupunkeja. Parkanosta eteenpäin maisemat olivat tylsempiä. Ikuisia metsiä ja turvesoita radan varressa.

Norjasta tuotu idea oli hyvä, mutta Oslon ja Bergenin välinen junamatka oli maisemiltaan ymmärrettävästi paljon huikeampi kuten myös Hurtigrutenin reitti. Siksi Suomessa tarvittiin enemmän oheisohjelmaa. Iiro Rantala on Jukolan Jussin näköinen monilahjakkuus. Tango ja sauna on varmaa tavaraa. Onko muuten ikinä ollut saunavaunua Suomessa?

Sisävesilaivakierros Savonlinnan ympäristössä suorana lähetyksenä olisi varmaan eksoottinen idea lähetettäväksi muihin maihin!

Loistava baana

Baanan avajaisista. mip63.com (18.6.2012)

Helsinki-päivänä baana vihdoinkin avattiin. Se on kerrassaan mainio yhteys lahdelta lahdelle läpi ydinkeskustan eli Ruoholahdelta Töölönlahdelle. Kummassakin päässä on hyvät pyöräily- ja jalankulkuyhteydet eri suuntiin. Oli ilo jakaa uusinta lehteämme tosityytyväisille ihmisille ja näyttää 1/2005 ollutta juttuamme ratakuilun avaamisesta kevyelle liikenteelle.

MTV3 haastatteli minua uutisiinsa, mutta jostain syystä se jätettiin pois. Taisin puhua liian tyhmiä. Tilalla oli jo 1970-luvulla nimenomaan yksityisautoilun kiihkeä kannattaja Harry Bogomoloff. Onneksi Helsingin Polkupöräilijöiden vpj. Otso Kivekäs oli myös haastateltavana. Avajaistilaisuudessa jalaankulku jäi täysin pyöräilyn varjoon puheissa. Haastattelussani halusin painottaa baanaa myös keskeisenä parannuksena jalankululle.

Kuinka helposti jalankulkija, lastenvaunujen työntäjä tai pyörätuolila liikkuva pääsekään tasaista reittiä ilman lukuisia liikennevaloja Ruoholahdesta Rautatieasemalle. On ihmeellistä, miten alle 1,5 kilometrin pituinen baana onnistuu yhdistämään helposti eri kaupunginosia.

Risto Larjavaara

MAAILMAN MATTI

Matti Rämö Pohjois-Norjassa. Kuva: Matti Rämö. KIRJAT / MATKAILU. cult24.fi

Ylen teksti-tv:n toimittaja Matti Rämö on varsinainen ihmemies. Hän on neljänä peräkkäisenä vuotena julkaissut kirjat fillariretkistään: Rengasrikkoja Saharassa: polkupyörällä Pohjois-Afrikkaan (2009)
Polkupyörällä Intiassa: lehmiä, jumalia ja maantiepölyä (2010)
Polkupyörällä Thaimaasta Vietnamiin: hymyn voimaa ja sodan jälkiä (2011)
Polkupyörällä Jäämerelle: tupasvillaa, poroja ja tuntemattomia sotilaita (2012)

Luen parhaillaan uusinta fillariretkeä Helsingistä Muurmanskin, Petsamon, Norjan ja Ruotsin kautta takaisin Hesaan. Rämön teksteissä pääsee kyllä eläytymään hyvin pyöräilijän iloihin ja suruihin eli säänvaihteluihin, teiden kuntoihin ja pikaisiin syöksyihin sääskiltä teltan turvaan. Tämä kirja minua Helsingin Rikhardinkadun kirjastosta kohta eläkkeelle siirtyvänä kiinnosti erityisesti siksi, että 17-vuotiaana poikana vuonna 1965 poljin osin samoja reittejä. Ajoin kolmivaihteisella Crestolla Torniosta Kiirunaan. Laitoin fillarin "malmijunaan" ja patikoin Kebnekaisen kautta Narvikiin. Sieltä jatkoin Mo i Ranan kautta Uumajaan. Vuosikymmenten takaa ovat erityisesti jääneet mieleen Norjan jatkuvat sateet ja raskaat ja jyrkät hiekkatiet. Nykyään tiet ovat parempikuntoisia mutta sateet lienevät entisellään!

Risto Larjavaara

HYVÄ KAUPUNKIYMPÄRISTÖ - PAREMPI ELÄMÄ

http://laituri.hel.fi/fi/content/info (27.5.2012)

Vielä kerkiää otsikon nimiseen ilmaisnäyttelyyn Info- ja näyttelytila Laituriin Helsingin vanhalle linja-autoasemalle. Siellä on esillä kiinnostavasti 20 Suomen kaupunkia. Maassamme ollaan hitaasti mutta
varmasti siirtymässä viihtyisämpiin kaupunkikeskustoihin ja jopa toimiviin kävelykatuihin, vaikka olemme valovuosien päässä Keski-Euroopan ja Pohjoismaiden parhaimmista esimerkeistä.
Ke 30.5 klo 16.30 oheistampahtumana KAIKILLE HYVÄ KAUPUNKI
ke 6.6 klo 16.30 TAIDE KAUPUNGISSA
KAUPUNKIYMPÄRISTÖNÄYTTELY päättyy 9.6.2012 . Kannattaa käväistä!

ILOSEN IDEOIHIN KANNATTAA TUTUSTUA

The New York High Line http://ad009cdnb.archdaily.net/wp-content/uploads/2009/06/1121250496_dsr-highline-09-06-5054.jpg 21.5.2012)

Ratakuilun kevyen liikenteen väylä eli Baana
http://www.finlandiapuisto.fi/media/Manskulta_161009_web.jpg (21.5.2012)

Kevätkokouksessamme arkkitehti Ilosen visiot Helsingistä ja muualtakin maailmasta olivat avartavia. Miksi tosiaan monet Helsingin torit ovat niin tylsiä? Ihminen ei mielellään istu tyhjässä ravintolassa keskellä vaan reunassa turvallisesti seinä selän takana. Samoin on isojen torien laita. Rautatientorilla on liian vauhdikas pyöräraitti puurivistöjen välissä. Pyörät voitaisiin ohjata kadun viereen ja puiden siimekseen tyylikkäitä kahviloita, joista avautuisi näkymät länteen, auringonlaskuun ja maailman tyylikkäimmän rautatieaseman suuntaan. Samoin Hakaniemen torilla. Miksi siellä idän puolella on aiva turha katu pienen puistikon vieressä. Kadun paikalle kahviloita. Hietalahden torilla samoin. Taasen turha katu itäpuolella.

Netissä kannattaa tutustua Ilosen "Olohuone Helsinkiin" ja sen 31 uuteen kaupunkitilaan ydinkeskustustassa. Toteutumiskelpoisin niistä on uusimman lehtemmekin kannessa häämöittävä Erottajan aukio, josta on jo lähtenyt bussikuskien taukotupa ja taksiasema. Sinne puita ja viihtyisä kahvila. Näin Kauppatori yhdistyy vihreästi Espan kautta Heikinkatuun eli Mannerheimintiehen. Stokkan tarpeettomaksi käynyt huoltoramppi
katettakoon niin, että kahvila saa sitä kautta huoltoyhteyden. Arkkitehti Iloselta on ilmestynyt useampia kirjoja. joista mainittakoon vuodelta 1996 "Toinen Helsinki: kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuria." Sisäpihojen yllätyksiä! Kirjastoista löytyy.

Lopuksi kaksi hienoa ideaa. Toinen löytyy New Yorkista. Entisen katujen yläpuolella kulkeneen tavararadan elämä jatkuu upeana pitkänä puistona keskellä hektistä kaupunkia. Sen nimi on High Line. Toinen löytyy läheltä. Helsingin keskustan läpi kulkeva satamaradan pohja Baana avattaneen jo Helsinki-päivänä 12.6.2012.

Risto Larjavaara

E-KEVÄTPÖRRIÄINEN ILMESTYNYT

http://rlv.zcache.com/bee_on_a_bike_in_a_race_card-p137283311080924686z857a_400.jpg (10.5.2012)

9.5 postitimme kevätnumeromme jäsenillemme. Lehteä on saatavissa myös Hesan Espan Akateemisesta mielipidehyllyiltä.
-Visio metropolista
-Maailman murjoma. Mitä Juhani Aho ajatteli edistyksestä?
-25 lisäsyytä olla onnellinen autoton
-Länsimetro - säästämmekö liikaa? Lyhyet laiturit arveluttavat
-Liikennekulttuuri kovenee
-... ja tietenkin Väinö Puoshaan sarjakuva
Mm. tällaisia juttuja 1/12 -lehdessämme.

Tiistaina kevätkokouksessamme 15.5 klo 17.30 arkkitehti Juha Ilosen alustus otsikolla OLOHUONE HELSINKI Uutta kaupunkitilaa ydinkeskustaan. Paikkana Päärautatieaseman Eliel-ravintolan kabinetti.
Lämpimästi tervetuloa!

POHJOIS-EUROOPAN JÄRKEVIN HANKE

 http://en.wikipedia.org/wiki/File:RailBaltica.jpg (29.4.2012)

Mikä on suorin reitti Helsingistä junalla Keski-Eurooppaan? No tietysti Tallinnasta Riikan, Kaunasin ja Puolan kautta Berliiniin. Nyky-Virossa rautateiden on annettu rapistua ja Neuvosto-Virossa toimivat yhteydet olivat itään.

EU on lupautunut kustantamaan 60 prosenttia Rail Baltican rakennuskustannuksista. Virossa ja Latviassa on aloitettu radan alueellinen suunnittelu. Ultramoderni rata on helppo rakentaa. Seudut ovat tasaisia ja tilaa löytyy takuuvarmasti. Nyt vain pikaisesti päätös ja 10-15 vuoden päästä luotijunilla vähäsaasteisesti Keski-Eurooppaan.

Junalautta vai tunneli Hesasta Tallinnaan. Kas siinä pulma!

KOTIMAISISSA TV-SARJOISSA JALANKULKIJAONNETTOMUUKSIEN POHDINTAA

Seppo Taalasmaa. http://blogit.mtv3.fi/salatutelamat/2011/05/03/pihlajakadun-top-3-miehet/ (20.4.2012)

Parhaillaan kahdessa suositussa tv-sarjassa tulevat liikenneonnettomuuksien seuraukset näkyvästi esille.

"Salatuissa elämissä" keskeinen henkilö Seppo Taalasmaa luulee ajaneensa jalankulkijan päälle. Hän ei pysähtynyt tarkastamaan. Omantunnan tuskat ajavat ryyppykierteeseen ja lopulta hirttäytymisyritykseen. Tässä sarjassa on ollut lukuisia asiallisia teemoja (esim. homous), jotka todennäköisesti paremmin muuttavat nuorison asenteita kuin kuivan asiallinen valistus.

"Kotikadussa" juristi Pertti Mäkimaa jää auton alle. Päälleajaja Ninni itse jäi lapsena juristin auton alle. Liikuttavan vahvasti tuodaan esille, miten isoon joukkoon tällainen onnettomuus vaikuttaa.

"Jäädä kiinni" -asenne on hyvin yleistä rattijuoppouden yhteydessä. Kunhan ei siis jää kiinni. Mitenkähän saisi sellaisen asenteen vallitsevaksi, että rattijuoppona tai kaahaillessa (yhdessä usein) voi saada elinikäisen helvetin omantuntonsa kanssa aiheuttaessaan toisen ihmisen loukkaantumisen tai kuoleman.
---

ENEMMISTÖN KEVÄTKOKOUS SIIRRETTY
Kevätkokous siirretty viikolla eli onkin ti 15.5. Arkkitehti Ilonen alustaa 17.30 ravintola Elielin kabinetissa. Katso aikaisempi blogi.

PYÖRÄILY, DEMOKRATIA JA TASA-ARVO

Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto Arbis. Kuva: Marcus Floman. vasemmistonuoret.fi (14.4.2012)

Virkamiehet, politiikot ja kansalaiset on syytä saada tiiviimpään keskusteluyhteyteen liikenteen kehittämisessä. Sunnuntaina 22.4 klo 13.00 Arbiksella Dagmarinkatu 3:n lk 23:ssa (Kansallismuseon ja Eduskuntatalon lähellä). Mukana Otso Kivekäs Helsingin Polkupyöräilijöistä, Marek Salermo Kaupunkisuunnitteluvirastosta, Silvia Modig kaupunkisuunnittleulautakunnasta, Timo Kontio Helsingin kaupungin demokratiaryhmästä ja pyöräilyaktiivi Jari Aho.

Järjestäjinä Helsingin seudun Maan ystävät, HePo, Enemmistö, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Luonto-Liiton Uudenmaan piiri. Tilaisuus on osa laajempaa Suomen sosiaalfoorumi - tapahtumaa 21-22.4.2012. http://www.sosiaalifoorumi.fi

YHTEISELLÄ ASIALLA

http://www.aamulehti.fi/Kirjat/1194722558932/artikkeli/seppo+zetterberg+yhteisella+matkalla+vr+150+vuotta.html (9.4.2012)

Seppo Zetterberg kirjoitti muhkean historiikin VR:n 150-vuotisesta taipaleesta. 1912 ilmestyi ensimmäinen historiikki. Teos on kunnianhimoisesti toteutettu. Vanhat kuvat on uudella käsittelyllä saatu laadukkaiksi. Vuonna 1956 yhtiön johtoon valittu Erkki Aho yllätti ydinvoimalapohdinnoilla. Ratojen sähköistämisen alkaessa VR rakentaisi oman ydinvoimalan Eläintarhan kallioihin!
Seppo Zetterberg: Yhteisellä matkalla. WSOY 2012. 544 s.

Jospa sittenkin!

http://www.toinenlinja.fi/fi/00307

Syksyn lehdessämme (2/11) lokakuuta pääkirjoituksessa "metrojossittelua" sanottiin: toiseksi toivoimme Helsingin kaikkien metroasemien lailla täyspitkiä laitureita Espooseenkin, jotta kolmen vaunuparin junat pääsisivät ajamaan Matinkylään. Nyt automaattimetro kangertelee. Louhintatyöt ovat vasta alkutekijöissään tunneleissa, eikä asemia ole vielä alkuuunkaan alettu rakentaa. Voiko tähän tilanteiden mahdollisesti muuttuessa vielä vaikuttaa?"

Parin viime viikon  aikana Hesarissa on ollut lukuisia mielipidekirjoituksia, pitkien laiturien puolesta. Kyseessä olisi kansantaloudellisesti halpa ratkaisu louhia vielä tässä vaiheessa lisää laituritilaa sadoiksi vuosiksi.

Jospa sittenkin!

Risto Larjavaara

Enemmistö iloitsee

http://farm3.static.flickr.com/2120/2266273777_235588308c_b.jpg (25.3.2012)

Vihdoinkin tapahtui se ihme, että ratahankkeisiin tullaan panostamaan euroja enemmän kuin tiehankkeisiin. Liikennepoliittisesti hallituksen kehyspäätös on enemmistöläisittäin riemastuttava.

Lista on suorastaan hengästyttävä: Helsingin ratapihan antiikkisen ohjausjärjestelmän uusiminen, periaatepäätös pisaran suunnittelusta, kaksoisraide Luumäeltä Venäjän rajalle sekä lisäraiteita pääradalle Riihimäestä eteenpäoin. Jopa järkevä Riihimäen pohjoispuolelta tuleva pätkä itään päin mahdollistaa suoran liikennöinnin pohjoisesta itään ja päinvastoin.

Voiko tämä olla totta vai hallituksen viinien huumaa?

   Risto Larjavaara

17.3.1862

http://www.helsinki200.fi/node/802

Silloin kulki ensimmäinen matkustajajuna Helsingistä Hämeenlinnaan. Suomi oli hyvin erilainen maa 150 vuotta sitten. Matkustaminen oli hyvin hankalaa ja vuodenajasta riippuen jopa mahdotonta. Olennaisen tärkeät vesireitit sulkeutuivat talven tullessa ja kärrytiet olivat kelvottomia rospuuttoaikoina. Rautahepo toi ympärivuotisen säännöllisen kulkumahdollisuuden isoimpien kaupunkien välille. Siksi rautatiet todella muuttivat Suomea valtavasti!

Enemmistö ry on tunnetusti aina ajatellut rautateitä lämmöllä. Siksi se toivottaa VR:lle ja raidemaailman kehittämiselle seuraavaksi 150 vuodeksi paljon onnea!

ARKKITEHTI JUHA ILONEN ENEMMISTÖN KEVÄTKOKOUKSEN ALUSTAJANA

cartinafinland.fi

Ilonen on rakentanut nettiin mielenkiintoisen Olohuone Helsinki -sivuston. Siinä hän esittelee yli 30 kaupunkitilaa, jotka voitaisiin kehittää ihmisten silmäniloksi ja mukaviksi oleskelutiloiksi. 24.2. Hesarissa oli puolensivun esittely aiheesta. Vuonna 1996 Iloselta ilmestyi kirja Toinen Helsinki: kortteleiden kääntöpuolen arkkitehtuuri.

Kevätkokouksessa todennäköisesti tiistaina 8.5 klo 17.30 ravintola Elielin kabinetissa Helsingin Päärautatieasemalla ilonen esittelee kuvin ja sanoin ideoitaan. Edessä siis mielenkiintoinen tapaaminen. Myöhemmin varmistetaan vielä aika!

Kehitys kehittyy – onnettomuudet pahenevat

hs.fi

T&T teki säästöbudjetin, jossa liikenneinvestoinneista tingittiin 300 miljoonaa per vuosi. Onko tosiaan järkevää rakentaa moottoriteitä, kun siellä ajetaan pyryssä ryttyyn 200 autoa aina kerrallaan. Autojen arvossa menetetään enemmän kuin ruostumalla. Ennen ei tavallisilla kaksikaistaisilla teillä ajettu tuon luokan ketjukolareita. Moottoritien vasen kaista on tuonut piittaamattomat kuljettajat ja päästänyt heität valloilleen.

Olen ollut ykköstien kannattaja. Siksi, että vanha ykköstie oli nykyaikana järkyttävän jälkeenjäänyt. Ja myös siksi, että onnettomuudet ovat lieviä, koska kaikki menevät samaan suuntaan. Pyryssä kuitenkin ajetaan nyt suoraan pysähtyneeseen ajoneuvoon ja autosumaan. Nyt olen valmis lykkäämään tieinvestointeja, koska jostain pitää säästää.

Olen ajanut muutaman kerran moottoritietä kevyen lumen pöllytessä ja pyryssäkin. Näkyvyys on ollut sellainen, että 60 tuntuu liian kovalta, mutta hiljempää ei uskalla ajaa takana tulevien takia. Ohi menee kuitenkin autojono yli sataa ja turvavälit ovat alle 20 metriä. Pitää olla ankara pakko ennen kuin enää menen moottoritielle pyryssä.

Edellisestä kahdensadan auton sumasta oli paljastava video. Suma seisoi paikallaan ja koko ajan sen perään tuli autoja kovaa vauhtia. Ne ilmestyivät lumipöllystä ja liukuivat kuin kelkat suoraan muiden päälle. Radiotiedotetta ei annettu. Eikö voitaisi sulkea vasen kaista, kun näkyvyys on huono. Ohjauspuomit ja radiotiedote!


Matti Kosola DI

PAIKALLISLIIKENNE KUNTALIITOSTEN YHTEYDESSÄ

yle.fi

Joensuulainen kirjailija Tuula-Liina Varis aloittaa kolumninsa Viikkolehdessä 23.2 napakasti toteamalla, ettei hänellä ole ajokorttia eikä hän ole autoa kaihoillut, Sitten Varis siirtyy ajankohtaiseen aiheeseen:

"En ole huomannut paikallisliikennettä ollenkaan otetuksi esille kuntaliitosten yhteydessä, vaikka se on ihan avainasemassa. Ihmettelen sitä. Onko maaseutu niin yksityisautoistunut, että julkisen liikenteen kehittämisen mahdollisuuskin on jostain muualta kuin tästä maailmasta?"

"Edullista joukkoliikennemallia romutetaan ihan valtion puolesta. Ministeriön toimesta alas ajetun kattavasti toimineen kimppakyydin sijasta on siirrytty Kelan maksamiin yksittäistaksikorvauksiin. Säästöä piti syntymän, mutta kustannukset nousivat pilviin. Kelan maksamia yksi matkustaja per taksi -matkoja maksettiin tammikuussa 8000 kappaletta. Vuonna 2010 Kelan maksamien matkakustannusten kokonaismäärä oli 250 miljoonaa euroa. --- Vertailun vuoksi: koko maassa joukkoliikenteen vuotuiset määrärahat ovat noin 40 miljoonaa euroa."

SYY ON YLEENSÄ PENKIN JA RATIN VÄLISSÄ

www.mtv3.fi

Tähän on pakko lainata 1,5 miljoonaa kilometriä ajanutta autoilijaa su 12.2. Aamulehden Lukijalta osastolta:
"Kuljettaja syyttää valkoista tai mustaa, pölyävää lunta, sumua, auringon häikäisyä ja vaikka mitä muuta. Tietä ei ole aurattu, suolattu, hiekoitettu. Poliisi ja lehtiväki laulavat samassa kuorossa. Käräjillä jopa tuomarit ovat samaa mieltä. Kun sitten ajetaan juovuksissa, niin sanotaan, että viina olo onnettomuudessa osallisena. Oliko se kenties apukuskin paikalla? Olisiko jo korkea aika lopettaa valehtelu uutisissa? Luopua syyn hakemisesta aina muualta, muttei penkin ja ratin välistä? Tieliikennelaki sanoo, että autoa on hallittava kaikissa tilanteissa. Suurin osa kolareista, kuolemista ja loukkaantumisista on tahallisesti aiheutettuja. Eikö lepertelyn ja valehtelun voisi jo lopettaa, ryhtyä kirjoittamaan ja puhunmaan totta!"

TAHALLISTA SEKOITTAMISTA OMAN AUTON MATKAKORVAUKSISTA

www.suomenkuvalehti.fi

Liikenneministeri Merja Kyllönen on ottanut aiheellisesti esille työnantajien maksamat kilometrikorvaukset. Niissä pyörivät todella isot summat vuosittain. Summa lienee n 1,2 miljardia euroa, joka maksetaan n. 900 00 henkilölle verottomana. Verovapaa korvaus houkuttelee käyttämään yksityisautoa, vaikka julkinen liikenne olisi täysin toimivaa. Tämä kilometrikorvaus on tunnetusti palkanjatke. Sen saaja ei tule ajatelleeksi, että siitä ei makseta eläkemaksuja. Pitkässä juoksussa se tuntuu pienempänä eläkkeenä.

Tarkoituksella yllämainittu työnantajien maksama kilometrikorvaus on sekoitettu pelotusmielessä työmatkakulujen verovähennysoikeuteen. Siksi ministeri Kyllönen on toistamiseen tähdentänyt, että nykyinen
verovähennysoikeus on pääosiltaan toimiva eli työntekijöille kuuluu korvaus oman auton käytöstä työtehtävissä ja useimmiten auto on välttämätön apuväline. Verottaja on laskenut työmatkakilometrin kustannukseksi 25 senttiä, mutta työnantaja kerrassaan 45 sentiksi. 20 sentin ero koostuu erilaisista auton ylläpitämiskustannuksista (mm. pääomakuluja). Tämä tarkoittaa sitä, ettei autoa ole ostettu vain työmatkoja varten.

LINKKEJÄ LISÄÄ NETTISIVUILLAMME

www.enemmisto.kaapeli.fi (2.2.2012)

24 linkin kautta pääsee hetkessä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun ajankohtaisiin asioihin ja myös historiaan. Ajantasalla olevista yhdistystiedoistamme tärkein on uusi pakollinen IBAN tilinumero: FI03 8000 1400 5612 06

Blogit jatkuvat entiseen tahtiin. Olettehan huomanneet blogin oikeassa alareunassa olevan "0 kommenttia" -kohdan. Mielellään lukisi niitä! Etusivumme pysyy entisellään. Sieltä on helppo klikata Länsimetron ja Kehäradan etenemisiin!

Kevätlehteämme aletaan vähitellen ideoida. Vinkkejä toivotaan ja myös valmiit jutut ovat tervetulleita!

   Risto Larjavaara

AINA HANGOSTA PETSAMOON

Taajamajuna Hanko-Karjaa välillä

http://www.vastavalo.fi/taajamajuna-paikallisjuna-taajamajuna-hankokarjaa-117578.html (26.1.2012)

Ei nyt sentään. Tosin kaukaisessa tulevaisuudessa Koillisväylän laivaliikenteen lisääntyessä Lapissa tullaan rakentamaan raideyhteys Jäämerelle.

Asiaan. Hanko-Karjaa rata on saatava aluksi sähköistyksen piiriin ja myöhemmin Karjaa-Hyvinkää väli. Raskasta tavaraliikennettä kulkee Koverharin ja Ruukin tehtailta, Lappohjan ja Hangon satamista ja
Kirkniemestä Sappin paperitehtailta. Kirkkonummi-Karjaa välille on saatava toinen kiskopari. Lähitulevaisuudessa voitaisiin ajaa Helsingistä Hankoon sähköjunilla eikä Karjaalla tarvitsisi vaihtaa kiskobussiin.

Komeasti Hanko voitaisiin liittää vyöhykkeenä pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteeseen! Aina toistettava vaatimus on saada rantarata kaksiraiteiseksi koko matkaltaan. Nykyään se on ongelmallisimpia rataosuuksia harvoine kohtauspaikkoineen ja myöhästymiset ovat ikävän yleisiä.

MYÖNTEISTÄKIN RAITEILTA

Runsas vuosi sitten 18.11 pääkaupunkiseudulle tuli talven kestävä lumikaaos ja VR:ää lyötiin kuin vierasta sikaa. Tänä talvena hommat ovat toistaiseksi hoituneet paremmin. Voisiko media vaihteeksi kehaistakin hyvin sujunutta Hesan ja sen lähiympäristön raideliikennettä.