tiistai 26. kesäkuuta 2012

JUHANNUSJUNA

Juhannusjunan kulkureitti 


Juhannusjuna pääteasemallaan Rovaniemellä. Kuva: Yle (http://yle.fi/uutiset/ylen_juhannusjuna_saapui_rovaniemelle/6191545. 26.6.2012)


Yle ja VR ansaitsevat kiitoksen suorasta 13 tunnin lähetyksestä Helsingistä Rovaniemelle. Sääkin suosi täydellisesti eli valoisa yö ihmetytti varmasti Ranskassa ja Saksassa, jonne myös junamatka suorana lähetettiin. Alku oli komea. Helsingin Rautatieasemaa lähestyttiin helikopterikuvilla Suomenlinnan suunnalta. Tampereelle asti ilmakuvat olivat näyttäviä, koska oli isoja järviä ja kaupunkeja. Parkanosta eteenpäin maisemat olivat tylsempiä. Ikuisia metsiä ja turvesoita radan varressa.

Norjasta tuotu idea oli hyvä, mutta Oslon ja Bergenin välinen junamatka oli maisemiltaan ymmärrettävästi paljon huikeampi kuten myös Hurtigrutenin reitti. Siksi Suomessa tarvittiin enemmän oheisohjelmaa. Iiro Rantala on Jukolan Jussin näköinen monilahjakkuus. Tango ja sauna on varmaa tavaraa. Onko muuten ikinä ollut saunavaunua Suomessa?

Sisävesilaivakierros Savonlinnan ympäristössä suorana lähetyksenä olisi varmaan eksoottinen idea lähetettäväksi muihin maihin!

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Loistava baana


Baanan avajaisista. mip63.com (18.6.2012)

Helsinki-päivänä baana vihdoinkin avattiin. Se on kerrassaan mainio yhteys lahdelta lahdelle läpi ydinkeskustan eli Ruoholahdelta Töölönlahdelle. Kummassakin päässä on hyvät pyöräily- ja jalankulkuyhteydet eri suuntiin. Oli ilo jakaa uusinta lehteämme tosityytyväisille ihmisille ja näyttää 1/2005 ollutta juttuamme ratakuilun avaamisesta kevyelle liikenteelle.

MTV3 haastatteli minua uutisiinsa, mutta jostain syystä se jätettiin pois. Taisin puhua liian tyhmiä. Tilalla oli jo 1970-luvulla nimenomaan yksityisautoilun kiihkeä kannattaja Harry Bogomoloff. Onneksi Helsingin Polkupöräilijöiden vpj. Otso Kivekäs oli myös haastateltavana. Avajaistilaisuudessa jalaankulku jäi täysin pyöräilyn varjoon puheissa. Haastattelussani halusin painottaa baanaa myös keskeisenä parannuksena jalankululle.

Kuinka helposti jalankulkija, lastenvaunujen työntäjä tai pyörätuolila liikkuva pääsekään tasaista reittiä ilman lukuisia liikennevaloja Ruoholahdesta Rautatieasemalle. On ihmeellistä, miten alle 1,5 kilometrin pituinen baana onnistuu yhdistämään helposti eri kaupunginosia.

Risto Larjavaara

torstai 7. kesäkuuta 2012

MAAILMAN MATTI


Matti Rämö Pohjois-Norjassa. Kuva: Matti Rämö. KIRJAT / MATKAILU. cult24.fi

Ylen teksti-tv:n toimittaja Matti Rämö on varsinainen ihmemies. Hän on neljänä peräkkäisenä vuotena julkaissut kirjat fillariretkistään: Rengasrikkoja Saharassa: polkupyörällä Pohjois-Afrikkaan (2009)
Polkupyörällä Intiassa: lehmiä, jumalia ja maantiepölyä (2010)
Polkupyörällä Thaimaasta Vietnamiin: hymyn voimaa ja sodan jälkiä (2011)
Polkupyörällä Jäämerelle: tupasvillaa, poroja ja tuntemattomia sotilaita (2012)

Luen parhaillaan uusinta fillariretkeä Helsingistä Muurmanskin, Petsamon, Norjan ja Ruotsin kautta takaisin Hesaan. Rämön teksteissä pääsee kyllä eläytymään hyvin pyöräilijän iloihin ja suruihin eli säänvaihteluihin, teiden kuntoihin ja pikaisiin syöksyihin sääskiltä teltan turvaan. Tämä kirja minua Helsingin Rikhardinkadun kirjastosta kohta eläkkeelle siirtyvänä kiinnosti erityisesti siksi, että 17-vuotiaana poikana vuonna 1965 poljin osin samoja reittejä. Ajoin kolmivaihteisella Crestolla Torniosta Kiirunaan. Laitoin fillarin "malmijunaan" ja patikoin Kebnekaisen kautta Narvikiin. Sieltä jatkoin Mo i Ranan kautta Uumajaan. Vuosikymmenten takaa ovat erityisesti jääneet mieleen Norjan jatkuvat sateet ja raskaat ja jyrkät hiekkatiet. Nykyään tiet ovat parempikuntoisia mutta sateet lienevät entisellään!

Risto Larjavaara