MAINIOTA UUTTA VUOTTA 2014

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWLBjhVskyrrYo8fslqstYXVCwHkc1ZGyLLA_7VCSN2CN0U_7KhUA3SpdG-tawksfR0amGBVJcvQKStEMdl1BdT_uy4ixv38S0XGC_TPu3sKa3hlYKQqw3uop1C711kPRwFZ7ta5R2mww/s1600/raketti+uusi.jpg (31.12.2013)

Jälleen on vuosi pulkassa. Viereisen tilaston mukaan lähes viikoittain on tullut uusi blogi. Kuluneena vuonna kokouksissamme ovat alustajina olleet erityisen pätevät hahmot eli Pekka Sauri ja Leo Stranius.

Yhdistys pysyy hyvin pystyssä jäsenmaksujen ja erityisesti tukimaksujen turvin. Emme edelleenkään pyydä senttiäkään yhteiskunnalta missään muodossa. Olemme vapaa sinnikäs terrierilauma!!

   Johtokunta

METROASEMIEN FILLARISÄILYTYKSESSÄ EDISTYSTÄ

Kuvat: Risto Larjavaara

Vuosaaren metroaseman länsipäähän on tulossa matkakortilla toimiva pyöräparkki. Ulappasillalla olevassa katoksessa on iso määrä kaappeja. Matkakortinhaltijan pitää hyväksyä käyttöehdot (mm. säilyttämisen maksimiaika). Täysin valmiilta näyttävät tilat yleiseenkin sateelta suojattuun tilaan ovat olleet valmiita jo viime kesästä, mutta toivotaan että koko komea alue saataisiin käyttöön keväällä varsinaisen pyöräilykauden avautuessa.

Alemmassa kuvassa on Siilitien uudistetun metroaseman alla järkevästi suunniteltu pyöräsäilytys, jossa telineet ovat sateelta ja autoliikenteeltä suojassa. Vihdoinkin aletaan paremmin ymmärtää pyöräilijänkin näkökulmaa, kunhan vielä turvakamerat suurin kyltein viestittäisivät ja ennaltaehkäisisivät varkauksia!

PIDENNETYN TUNNELIN PÄÄSSÄ NÄKYY VALOA

http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Lansimetro?n5=2 (19.12.1013)

Länsimetron jatkosta Kivenlahteen käydään poliittista kädenvääntöä. Viimeisin ilahduttava tieto on se, että eduskunnan valtiovarainvaliokunta patisti budjettimietinnössään hallitusta päättämään ensi kevään kehysriihessä valtion rahoitustuesta metron jatkamiselle Matinkylästä.

Espoo on vuosikymmenien jarrutuksesta muuttanut järkevästi kantaansa. Nyt kannatetaan rakennustöiden jatkamista välittömästi Matinkylän vaiheen valmistuttua. Näin säästettäisiin isoja summia. kun iso organisaatio jatkaisi samantien totutuilla taidoilla ja koneilla.

On ymmärrettävää, että Matinkylän ja Kivenlahden välinen matkaa kulkenee tunnelissa. Tosin vielä voi toivoa, että mahdollisuuksien mukaan ainakin luonnonvaloa saataisiin asemille. Maanpäällinen rata vie tilaa ja aiheuttaa melua. Näin jälkikäteen kuitenkin harmittaa vieläkin, ettei Lauttasaaren ja Keilaniemen välillä saatu metrojunia kulkemaan kauniiden merimaisemien äärellä Länsiväylän vieressä. Siellä rata ei olisi vienyt neliömetriäkään tonttimaata.

STRANIUKSEN JALANJÄLJET

http://leostranius.fi/wp-content/uploads/2012/10/Leo-Stranius2.jpg (7.12.2013)

Enemmistön syyskokouksessa 4.12 ravintola Elielin tyylikkäässä kabinetissa kokoonnuimme ehkä viimeistä kertaa. Koko arvokkaan salin tulee valtaamaan maailmanlaajuinen Burger King helmikuussa. Mutta asiaan.

Luonto-Liiton toim.joht. Leo Stranius piti poikkeuksellisen asiantuntevan alustuksen "liikenteen jalanjäljistä" Kirjaan tähän vain hajahuomioita ranskalaisin viivoin:
- Maapallolla kuolee liikenteessä WHO:n mukaan 1,3 miljoona ihmistä joka vuosi eli päivittäin 3500 eli selvästi enemmän kuin NY:n pilvepiirtäjäiskussa.
- yli 55 desibelin liikennemelusta kärsii joka viidennes suomalaisista päivittäin.
- Helsingissä liikennealuetta on 25 % kaupungin maa-alueesta.
- Ruuhkat stressaavat ja maksavat. Siksi ruuhkamaksut olisivat tehokkain yksittäinen keino ratkaista asiaa mm. seuraavista syistä: Välttämätön autoillu helpottuisi kuten tavarakuljetukset. Maankäyttö tiivistyisi. Liikenneturvallisuus paranisi. Myös ilmanlaatu paranisi ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät. jouukkoliikenteen käyttö lisääntyisi. Ruuhkat vähenisivät.
- Helsingin uudessa yleiskaavavisiossa on rohkea veto oikeaan suuntaan. Tilaa uudelle kantakaupunkimaiselle rakentamiselle otetaan nykyisten moottoriteiden ja moottoritiemäisten katujen varsilta. Useita keskuksia tulee yhdistämään raideliikenne eli metro, junat ja poikittaiset pikaraitiotiet.
- Syksyllä julkistetussa Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksessä euron investointi pyöräteihin tuottaisi kerrassaan 8 euron hyödyn! Iso-Britanniassa jo 74 % kansasta ostaa jatkuvasti ruokatavaroita netin kautta. Suomessa vastaava luku on 2 %. Tulevaisuudessa Suomessakin tämä luku tulee varmasti nousemaan eli samalla vähentämään kauppareissuautoilua.
- Kesämökkimatkat ovat hyvin useille ihmisille suurin syy auton ylläpitoon. Se on hyvin suomalainen piirre ja tulee jatkumaan, koska uudet sukupolvet tulevat perimään yhden tai useammankin mökin. Selvästi on kuitenkin havaittavissa, että nykynuoriso on vähemmän kiinnostunut kesämökkihaaveista. Trendi on kaupunkimatkoihin tai huolettomaan mökkivuokraamiseen.

   Kirjasi Risto Larjavaara

ONNENPOTKUT HEPOLLE

http://www.hepo.fi/wordpress/wp-content/uploads/2013/01/hepo-logo-1983.jpg (29.11.2013)

http://www.hepo.fi/images/hepo-logo.png (29.11.2013)

HePo eli Helsingin Polkupyöräilijät sai ansaitusti Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen vuoden 2013 "Turvallinen stadilainen" -palkinnon. HePolla on tunnetusti monipuolista toimintaa. Nyt erityisesti katuajokoulutus ja polkupyörän oikea paikka liikenteessä saivat huomiota.

Yhdistys perustettiin vuonna 1981. Taustavoimina olivat Enemmistö ry:n pyöräaktiivit. 1970-luvulla Enemmistö veti satoja pyöräretkiä kannustaakseen pyöräilijöitä sekä edistääksen pyöräilyolosuhteita. Silloin autoistumisen hulluina vuosina kevyt-liikenne jätettiin surkeaan jamaan.

HePo on yli 30 vuoden aikana onnistunut kiitettävästi yhdistämään virkistyksen ja liikennepoliittiset tavoitteet. Katso blogin ylläreunan linkkien kautta enemmän Helsingin Polkupyöräilijöiden toiminnasta ja historiasta.

NAUTINNOLLISTA LUMETONTA MARRASKUUTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

http://static.iltalehti.fi/autot/parkkimoka12712JOB_au.jpg (19.11.2013)

Viime vuonna valtavat lumimassat iskivät Hesaan marraskuun viimeisenä päivänä. Mitä siitä seurasi? Toki valkoisuus on pimeimpänä vuodenaikana hienoa, mutta koko kaupunki muuttuu nopeasti villiksi länneksi. Lumikasojen takia autoilijat ottavat ylivallan ja lykkäävät peltilehmänsä jalkakäytäville ja ties minne. Lappuliisat ymmärtävät liiankin kiltisti tilanteen ja niin osittain minäkin.Toki autoilijoille tilanne on hankala. Tutut lailliset paikat häviävät lumikinosten alle. Ratikkaliikenteelle koettavat rasittavat kuukaudet. Tuhannet matkustajat myöhästyvät töistä, hammaslääkäristä, luennoilta ja ties mistä yhden kiskoille pysäköidyn ruudinkeksijän neronleimauksen seurauksena. Nykyään pohditaan ankarasti 500 euron sakkoa moisesta ajattelemattomuudesta. Hankalaksi asian tekee se, että sitä varten pitää rakentaa lainmuutos.

Tähän asti marraskuu on ollut poikkeuksellisen ihana. On voinut tehdä pyöräretkiä ja patkkareissuja ja nähdä kirkkaina auringonpaisteisina päivinä lehdettömyyden ansiosta aivan uudesta näkökulmasta eri kaupunginosia yksityiskohtineen.

Carpe diem! Nauttikaamme jalankulkijat ja pyöräilijät tästä hetkestä!

   Risto Larjavaara

ASENNEILMASTO MUUTTUMASSA

http://www.helsinki200.fi/sites/default/files/imagecache/original_lightbox/uploads/main-images/kuva_hgin_kaupungin_aineistopankki_suomen_ilmakuva_oy.jpg (7.11.2013)

Hesarissa on ollut viikon sisällä kaksi artikkelia, joista heijastuu muutoksen tuulia.

1.11 Pääkirjoitus otsikoitiin "On aika ajaa autot pois Helsingin keskustasta." Tässä pari suoraa lainausta:

- Kantakaupunkimaisessa mallissa jalankulkijan pitää olla kuningas. Jalankulkijoiden edun täytyy ohjata kaikkea suunnittelua.

- Ei ole mahdollista, että entistä vilkkaamassa ja tiiviimmässä ydinkeskustassa voisi autoilla edes nykyiseen tapaan, On syytä miettiä vakavasti, kannattaisiko väyliä muuttaa ehdotetun kaltaisiksi kaupunkibulevardeiksi.

5.11 Prof. Heikki A. Loikkanen ennakoi maailmanlaajuista paluuta keskustoihin:
- Nuorisolle auton omistaminen ei ole enää ykkösjuttu. Sosiaalisten suhteiden ylläpitoon ei tarvita autoa, vaan julkista liikennettä ja elektroniikkaa, jota toisaalta on vaikea käyttää autoa ajettaessa.

ps. Viikon kuluttua jäsenille pitäisi tulla Enemmistö 2/2013 -lehtykäinen!

LEO STRANIUS ENEMMISTÖN TILAISUUDESSA

http://leostranius.fi/wp-content/uploads/2013/06/Leo-Stranius-Kuva-Hanna-Heikkil%C3%A4.jpg (31.10.2013)

Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius alustaa aiheesta "Liikenteen jalanjäljet" myöhäissyyskokouksessamme keskiviikkona 4.12 klo 18.00.

Paikka on tuttu Helsingin Päärautatieaseman ravintola Elielin alakabinetti siellä ison salin perillä. Enemmistö tarjoaa kahvit.

Sääntömääräinen syyskokous puolta tuntia aikaisemmin eli 17.30.

Lämpimästi tervetuloa!

TAMPEREEN TAMMELAN-KALEVAN SUOJATIET

http://www.tamperelainen.fi/sites/default/files/imagecache/567x377_3-2_ei-rajausta/documentimages/17799198.jpg?changed=1300391598 (23.10.2013)

Tulipa yhdistykselle kirje Tampereelta. Kirjoittaja on huolestunut suojateiden poistoista. Lainataanpa otteita kirjeestä:

Kalevan puistotielle, Tammelan pallokentän kaakkoiskulmalle ilmestyi suojatien pohjoislaitaan valkoinen kissankorkuinen teksti, joka pohjoisesta ajettaessa kertoo "SUOJAT MERK. POISTO". Onko Tampereen kaupungilla jotain tekemistä asian kanssa vai onko asialla ollut jokin sofööri suhariyhdistys tai SKAL-hörhöjen porukka (SKAL-hörhöiltä voi kevyt liikenne odottaa mitä tahansa: viikko sitten ajoivat Raahessa 13-vuotiaan pyöräilijän hengiltä ja sitten Kuopion torilla 81-vuotiaan rollaattorin käyttäjän). Jos aikomuksena on taas poistaa yksi suojatie Tammelan ulkokehältä, kehotan unohtamaan tuollaiset ajatukset suunnilleen ikuisiksi ajoiksi.

KAUHUKUVA YLIKUORMAJÄTTIREKOISTA

http://img.yle.fi/uutiset/etela-karjala/article6704049.ece/ALTERNATES/w580/j%C3%A4ttirekka (13.10.2013)

76 tonnin painoiset ajoneuvoyhdistelmät ovat tulossa Suomen valtateille. Se merkitsee valtavia investointeja siltojen ja teiden korjaamisiin. Maksimikorkeuden nostaminen 4,2 metristä 20 sentillä aiheuttaa sekin kustannuksia alikuluissa. Taasen on tehty päätös, joka heikentää rautateiden tavarakuljetuksia.

Entistä isommat rekat ovat liikenneturvallisuudelle vaikea asia. Tällaiset jättiläiset kääntyvät hitaammin, kaatuvat helpommin ja ovat ylipäätänsä entistä kömpelömpiä liikkeissään.

Tällakin hetkellä maanteillä liikkuu paljon ylikuormia, koska valvonta on vähäistä. Tulevaisuudessa laittomat ylikuormat saattavat lähestyä 100 tonnia!!

VIHDOINKIN RENGASLUKOT KÄYTTÖÖN HELSINGISSÄ

http://yle.fi/uutiset/vartti-lehti_helsinki_ottaa_rengaslukot_kayttoon_heti_vuoden_alussa/6311551 (6.10.2013)

Renkaaseen asennettava lukko estää parkkisääntöjä toistuvasti rikkovan auton liikkumisen. Äärimmillään on henkilöitä, joilla on 40 virhemaksua samassa paikassa toistuneesta rötöksestä. Kysymys on siis ennenkaikkea pelotteesta. Luulisi jääräpäisimmänkin "härskihartikaisen" oivaltavan, että ei pääsekään enää liikkeelle entiseen tapaan heittämällä 60 euron virhemaksulapun tuulilasinsa pyyhkimiltä jorpakkoon.

Ympäri maailmaa rengaslukot ovat käytössä tehokkaina pelotteina. Helsingissä tämä toteutunee lokakuun loppuun mennessä!

KOMEA KRIITTINEN MASSA ITÄVÄYLÄLLÄ

http://farm7.staticflickr.com/6170/6153344258_f535be4351.jpg (27.9.2013)

Helsingin polkupyöräilijät ja Helsingin seudun Maan ystävät pelastivat Autottoman päivän Kriittisellä pyöräretkellään pääkaupungissa. Narinkkatorilla Kampissa pidettiin kauniissa säässä mielenkiintoisia puheita ja satapäinen värikäs pyöräilijäjoukko valtasi Itäväylän kohteena Itäkeskus. Tuo väylä pitäisi todella muuttaa kaikkea halkovasta moottoritiestä edellisen blogin mukaisesti viihtyisäksi puubulevardiksi, jolloin saataisiin paljon uutta asutusta. Kauhea esimerkki on Kulosaari. Nykytietämyksen mukaan sinne ilmanmuuta rakennettaisiin liikennetunnelit, jolloin saari säilyisi kokonaisuutena.

Hesassa Autoton päivä eli nykyään Auton vapaapäivä on kuihtunut Espan sulkemisista ja Narinkkatorin eri järjestöjen telttarivistöistä suuntaan, jota kohta voitaisiin alkaa kutsua vapaaksi Autottomasta päivästä.

Enemmistö osallistui päivään jakamalla lehtiään Kampissa.

   Risto Larjavaara

MOOTTORITEIDEN PÄÄT KAUPUNKIBULEVARDEIKSI

http://www.sipoonsanomat.fi/sites/default/files/imagecache/567x377_3-2_ei-rajausta/documentimages/19618775.jpg?changed=1346475625 (18.9.2013)

Uudessa Helsinki-infossa uusi virastopäällikkö Mikko Aho kannustaa asukkaita mukaan kaupunkisuunnitteluun. Hänen tehtävänsä on kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunkisuunnittellun johtaminen. Haastattelussa hän ymmärrettävästi vaatii kaupungissa tiivistämistä. Korkean rakentamisen Aho hyväksyy Keski-Pasilassa. Sanatarkasti hän sanoo: "Muuttamalla moottoriteiden päitä kaupunkibulevardeiksi päästäisiin niidenkin varrelle rakentamaan."

Mielipiteitä voi sanoa vaikka tulevaan yleiskaavaan osoitteessa http://www.yleiskaava.fi/

Enemmistö ry yhtyy näihin mielipiteisiin mielellään!

OTTAKAAMME MALLIA VANCOUVERISTA

http://www.seevancouverbc.com/5081-04a85and70.JPG (11.9.2013)

Vancouver on ollut jatkuvasti kärkikaupunkeja mitattaessa elämänlaatuja. Helsingin tavoin Vancouver hylkäsi 1960-luvulla moottoritiespaghetit keskustassaan. Tämä oli harvinaista Pohjois-Amerikassa.

Helsingissä vieraili kanadalainen kaupunkisuunnittelun huippuasiantuntija Brent Toderian. Helsingin Sanomien (9.9) haastattelussa 15 vuotta sitten tehtiin Toderian mielestä kaikkein merkittävin päätös. Erilaiset liikennemuodot asetettiin tärkeysjärjestykseen. Kaikissa suunnitelmissa huomioidaan ensiksi kävelyn sujuvuus. Senjälkeen tulevat pyöräily, joukkoliikenne, kaupalle välttämättömät tavarakuljetukset ja viimeisenä yksityisautoilu. Toderianin mukaan kyse ei ole autoilun kieltämisestä vaan siitä, ettei se olisi välttämätöntä.

AUTOTON PÄIVÄ SUNNUNTAINA 22.9.

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/0130ee804cb3c976bf2affa9370d9cf3/1/Auton_vapaapaiva.jpg?MOD=AJPERES&CACHEID=0130ee804cb3c976bf2affa9370d9cf3/1 (4.9.2013)

Euroopan Liikkujan viikko huipentuu sunnuntaina 22.9. valtakunnalliseksi Auton vapaapäiväksi. Eri puolilla Suomea tapahtuu taasen kaikenlaista. Pääkaupunkiseudulla HSL:n matkakortti muuttuu auton vapaapäivänä pelivälineeksi ja pääsylipuksi yleisöltä suljettuihin kohteisiin. HSL ja Ilmastoinfo järjestävät toistamiseen Joukkoliikennepelin. http://www.hsl.fi/peli

TERVETULOA PELTIPOLIISIT HESAAN

http://is11.snstatic.fi/img/978/1288583271450.jpg (28.8.2013)

Äskettäin vahvistui tieto sisäministeri Päivi Räsäseltä, että automaattista kameravalvontaa aiotaan laajentaa myös taajamiin. Suunnitelmissa on oma liikennevalvontayksikön perustaminen, joka tuo peltipoliisit kaupunkeihin. Helsingissä on ollut muutama pönttö kokeilussa.

   Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennetutkija ja dekkaristi Eero Pasasen monikymmenvuotinen unelma kunnallisesta lkameravalvonnasta lähestyy toteutumistaan. Enemmistö ry:n ohjelmassa asia on ollut myös pitkään.

   Toivossa on hyvä elää!

KOULUT ALKOIVAT

http://www.aitocsavon.com/kanada/kanada95.jpg (14.8.2013)

Taasen painotetaan vastuullisuutta lapsiaan kouluun kuljettavilta isiltä ja äideiltä. Ihan oikein mutta... Kuljettajat useinkin ajattelevat liikaa vain oman lapsen turvallisuutta peltikuoren sisällä. Koulun portilta sitten kiirehditään työpaikalle ja jalan tai pyörillä tulevat koululaiset saavat pelätä henkensä puolesta. Jokin tässä asiassa mättää pahasti!

Autoilun ihannemaissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa koulujen lähistöt ovat todella selkäytimeen asti rauhoitettuja kaahaamisilta. Koululaiset kuljetetaan kymmenillätuhansilla koulubusseilla lähes ovelta ovelle. Se onkin sikäli ymmärrettävää, ettei kunnollista joukkoliikennettä ole olemassakaan. Suomessa maaseudulla koulutaksit hoitavat asian. Isoissa kaupungeissa Suomessa on asiallinen joukkoliikenne, mutta joissakin vaaralllisimmissa tapauksissa voitaisiin harkita koulubusseja. Onhan se joukkoliikennettä verrattuna siihen, että useimmat vanhemmat tuovat yksityisautoillaan lapsensa kouluun.

Miksi muuten monet koulut kieltävät oppilailtaan pyörällä tulemisen? Vedotaan tilanpuutteeseen. Höpsis! Kyllä pyörille tilaa löytyy, jos halutaan suunnitella hyvin. Turvallisuuteen vetoaminen on lyhytnäköistä. Päättäjien tulee suunnitella asialliset ja turvalliset kevyenliikenteen väylät. Kyllä se on tulevaisuuteen satsaamista, että lapsuudesta alkaen opitaan liikkumaan omin lihaksin lyhyillä matkoilla eikä turvavöissä bemarin takapenkillä!

   Risto Larjavaara

KAUNISTA TEKSTIÄ KAUPUNKIKÄVELYSTÄ

http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article6432258.ece/ALTERNATES/w960/helsinki+talvi+jalankulku+jalankulkija+tie+katu+liukkaus+liukas+j%C3%A4%C3%A4+lumi.jpg (5.8.2013)

Hesarin kaupunkitoimittaja Teppo Moisio kirjoitti mieltälämmittävästi koluminissaan "Kävele itsellesi parempi kaupunki" (2.8):

- Kävelijä ei tarvitse määränpäässään parkkipaikkaa. Liikkuessankin hän vie murto-osan pyöräilijän tai autoilijan vaatimasta tilasta eikä siksi tarvitse miljardien eurojen tunneleita tai kymmenien miljoonien eurojen laatukäytäviä. Ja jos kaksi kävelijää törmää, ei tarvita ambulanssia vaan pelkkä anteeksipyyntö. Kävelijä on kaupungin paras kaveri. Kävelijä liikkuu hitaasti. Hän haluaa kurkkia sisään näyteikkunoista, ihmetellä rakennusten yksityiskohtia ja taivastella mielessään kulmakahvilan vanhan asiakkaan kampausta. Auton ikkunasta hetkessä ohi vilahtavat pitkät suorat betoniseinät saavat lyhyenkin matkan tuntumaan kävelijästä päättymättömältä, Kävelijää ei saa unohtaa. Kaupunki on tehtävä kävelijöille.

SHELLIN OLLILA YLLÄTTI

http://www.tekniikkatalous.fi/multimedia/archive/00055/ollila_55487a.jpg (29.7.2013)

Öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtaja yllätti puheillaan 19.7 Porin SuomiAreenassa. Hänen mukaan Suomi tulee tie- ja ruuhkamaksuissa jälkijunassa Niitä on Jorma Ollilan mukaan käytössä 21:ssä 28:sta EU maasta. Suomessa niitä ei vielä ole.

-Muualla ollaan oltu rohkeampia. Mutta me emme voi jäädä tällaiseksi saarekkeeksi, joka ei ymmärrä, mitä muualla maailmassa tapahtuu.

Samana päivänä julkistettu Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus kertoo, että 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että autoilun pitäisi olla halvempaa maaseudulla, missä ei ole toimivaa julkista liikennettä.

VAASANKADUSTA EI MALLIKSI

 

http://s.omakaupunki.hs.fi/news/images/uploads/6047712.540x405.jpg (12.7.2013)

Enemmistön keskeisimpiä tavoitteita on alusta alkaen ollut kävelykatujen saaminen Suomeenkin. Yhdistyksen ensimmäinen julkaisu oli nimeltään Kävelykatu (1969). Siinä raportoitiin mm. Saksassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa toteutetuista kävelykaduista. "KävelyAleksi" -kokeilu oli Enemmistön ensimmäinen suurisuuntainen konkreettinen aikaansaannos.

   Vuosikymmenet ovat vierineet ja Helsingin ydinkeskusta on muuttunut paljon jalankulkuystävällisemmäksi.

   Tämän kesän kävelykatukokeilu sijaitsee Kalliossa. Vaasankatu on sikäli hyvä, ettei kadulla ole tarvetta minkäänlaiseen läpikulkuliikenteeseen. Lisäksi se on kohtuullisen valoisa. Tulos on ikävä kyllä kehno. Kadun viihtyisyyteen ei ole panostettu juurikaan. Kukkaistutuksia on vain nimeksi. Ravintoloiden ja kahviloiden terassit kököttävät edelleen entisillä paikoillaan jalkakäytävillä. Elävöittäviä tapahtumia ei juurikaan ole.

   Syyskuun loppuun asti kestävä kokeilu on liian hätäisesti tehty. Tällainen hutilointi kääntynee tarkoitustaan vastaan. Ravintoloiden ja kahviloiden halu laajentaa terassit laadukkaasti kadun keskelle tyssäsivät byrokratiaan. Kannattaa muistaa vanha totuus, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty!

Risto Larjavaara

KETTERÄSTI POLKEE VAARI VAARILLA EI OLE JAGUAARI

http://www.hiidenkirnut.fi/kuvat/jattilaisen.jpg (6.7.2013)

Ei sitä loistoautoa tarvitse kun lähtee Helkaman Oivalla perinteiselle fillariretkelle Suomen suveen. Aluksi Hesasta Porvooseen, jonne tultaessa Kokonniemen hiekkakuopan uimala mukavasti vilvoittaa. Seuraavana päivänä 100 kilometrin reissu Lahteen. Pyöräily-GT.kartta ohjasi rauhallisen reitin Porvoonjoen myötäilemänä aluksi Askolan ainutlaatuisille Kirnukallioille. Kuvan Jättiläisen Kuhnepytty on yli
10 metriä syvä.
   Lahteen tulo Orimattilan suunnalta on rasittava, koska ei ole viittoja eikä yhtenäisiä kevyenliikenteen väyliä. Vesijärven komeat rantareitit uimarantoineen rauhoittivat mielen. Lahden keskustassa pyöräillään sikinsokin jalkakäytävillä. Sinne toivoisi selkeitä merkintöjä, jotta pyöräilijät ja jalankulkijat ohjautuisivat luontevasti omille kaistoilleen. Kauppatori on täydessä myllerryksessä eli sinne rakennetaan maanalaiset parkkitilat. Näin kesähelteillä ei jaksa olla yksiselitteisesti vastaan tai puolesta. Hesan Hakaniemen torin kohdalta on helpompi olla vastaan!

   Kaikille lukijoille elähdyttäviä heinäkuun syväkesäisiä hetkiä toivottaa

Risto Larjavaara

Enemmistö ennakoi voittajan

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/article6693839.ece/ALTERNATES/w580/gemma+regalis+silta+kruunuvuori.jpg (28.6.2013)

Maaliskuussa ilmestyneen lehtemme kannessa oli kuva ilmavasti maisemaan sijoittuvasta Gemma Regalis -siltamallista. Tämä voitti ideakilpailun. Kesäkuussa voittajan julkistamistilaisuudessa kehuttiin tätä vinoköysisiltaratkaisua mainioksi, koska se jättää sillan alapuolen avoimeksi ja siten mahdollistaa laajan merimaiseman säilymisen.

Kevätkokouksessamme apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri piti hyvin mahdollisena, että kokonaiskustannukset nousevat huomattavasti korkeammiksi kuin aluksi arvioidaan. Gemma Regalis oli kilpailumalleista edullisemmasta päästä alle 80 miljoonan hinta-arviollaan. Sen päälle tulevat liikennejärjestelyt nostavat hinnan jo yli 200 miljoonaan.

Toistettakoon vielä kerran, että jos superkallis silta rakennetaan niin se jääköön kilpailuehtojen mukaisesti vain joukkoliikenteelle, pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

PIRKANMAALTA MALLIA

http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/IC2_181_4.jpg 18.6.2013)

Siellä alkaa vuoden mittainen kokeilu, jolloin Nokian ja Lempäälän asukkaat voivat Tampereen 30 päivän seutulipulla kulkea myös junilla. Lempäälästä omalla autolla Mansen keskustaan kestää puolisen tuntia, linjurilla kolme varttia mutta junalla vain 13 minuuttia.

   Hallitusohjelmassa on linjaus yhteiskäyttöisyydestä eli yksi matkalippu kelpaisi eri joukkoliikennevälineissä. Lähitulevaisuudessa toivotaan Pirkanmaan kokeilun myötä mallin laajenevan pysyväiseksi eri kaupunkiseuduilla Suomessa.

BAANAA BANNAAN BAREMMAKSI

http://jeesjees.files.wordpress.com/2012/07/baana.jpg (9.6.2013)

Helsingin vanhan linja-autoaseman Laiturilla avattiin juuri näyttely, joka kannustaa ideoimaan Baanan tulevaisuutta. Se on esillä 6.6. - 29.8 (http:/laituri.hel.fi).

Vanhaan ratakuiluun rakennettu Baana avattiin Helsinki-päivänä vuosi sitten. Se on saavuttanut jättimäisen suosion sekä pyöräilijöiden että jalankulkijoiden keskuudessa. Tosin Musiikkitalon puoleiseen päähän pitäisi nopeasti saada siistejä yleisövessoja. Näin kesällä loikoileville auringonottajille Manskun alittava tunneli on lähin suojaava kusipaikka.

Aloin kelata kolmea parasta pyöräilylle ja jalankulullekin toteutunutta reitistöä Hesassa. Viime vuosituhannelta löytyvät ilman muuta Keskuspuiston pelastuminen lukuisine raitteineen sekä pääratojen vierustoille sijoitetut nopean pyöräilyn väylät. Kolmas onkin tällä vuosituhannella syntynyt Baana.

Huonoimman asemaan pääsee mielessäni Bulevardin surkeat "pyörätiet". Ne ovat joka suhteessa epäonnistuneita. Viihtyisältä kadulta on jalankululta lohkottu kapea ränni, joka säännöllisesti tukkeutuu lähinnä jakeluautojen takia. Aina saa pelätä saavansa pläsiinsä avautuvan autonoven. Tällaista suunnittelua ei enää jatkossa Hesaan 2000-luvulla. Kiitos!

Risto Larjavaara

HOLLANNIN SUURLÄHETYSTÖ TEMPAISI

Lähetystö luovutti Erottajan arvokkaan CD-autoruutunsa usean polkupyörän telineeksi. Suurlähettiläs itse sukkuloi pyörällä keskustassa tasavarmasti nopeammin kuin kuljettajan kyydissä. Alankomaissa tällainen olisi normaalia mutta Suomessa uutta.

NETTISIVUMME AJANTASALLA

 http://fi.yelp.fi/biz_photos/akateeminen-kirjakauppa-helsinki-2?select=UNwbuthdcbNyYyJm6yLc5g#rYQ7IVc_ZL-TLveUii7U1g (23.5.2013)

Klikkaamalla arkistoa löydät viime vuoden 1/2012 -lehden kokonaisuudessaan. Käytä myös  hyväksesi linkkisivustoamme. Arvoisat ratikkaharrastajat: Uutta lehteämme 1/2013 on vielä saatavana runsaan kuukauden Espan Akateemisen kulttuuri- ja mielipidelehtihyllyillä 1 euron hintaan.

KYLLÄ SOPU SIJAA ANTAA

http://www3.jkl.fi/tiedotus/lehti/pict/rantavayla41_dsV4Ps.jpg (16.5.2013)

Pyöräilykausi on jo kovassa vauhdissa ja useimmille ainakin puoleksi vuodeksi. Edessä on taasen sama ikuinen ongelma. Kevyenliikenteen väylillä ihmiset ymmärrettävästi kävelevät huolettomasti keskellä väylää. Soitanko kelloa jatkuvasti, jonka seurauksena osa ärsyyntyy. Hidastanko jatkuvasti, koska en tiedä, mille puolella yllättävässä tilanteessa jalankulkija kääntyy. Eikö voitaisi sopia, että käveltäisiin kummalla tahansa reunalla, jolloin olisi turva, sopu ja yhteiskuntarauha kaikille osapuolille.

Otsikon lause on vuosikymmeniä sitten esitetystä radio-ohjelmasta "Kankkulan kaivolla", jossa Sopu -nimisen matkustajakodin mainos oli kyseessä.

Risto Larjavaara

JÄTTIREKAT JÄTTIMOKA

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?blobcol=urldata&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1196241243639&ssbinary=true (8.5.2013)

Suunnitteilla on rekkojen lastien enimmäismäärän nostaminen 60 tonnista 76 tonniin ja ajoneuvojen maksimikorkeuden nostaminen 20 senttimetrillä 4,4 metriin. Mitä tästä seuraa:

• Rautatiekuljetukset tulevat entisestään vähenemään.
• Liikenneturvallisuus heikkenee moisten dinosaurusten myötä.
• Tiestöä painavammat rekat kuluttaisivat varsinkin kelirikkoaikoina enemmän.
• Verorahoja jouduttaisiin sijoittamaan satoihin siltakorjauksiin jne. 

Nekin rahat olisivat pois tiestön normaalista kunnossapidosta.
m.o.t
Enemmistö ry. on jyrkästi vastaan jättirekkojen tuloa Suomen teille.

Ukko-Pekan pyörät pyörimään!

Ukko-Pekka veturin pienoismalli

Helsingin rautatieaseman lippuhallissa on lasikuvun alla hieno Ukko-Pekka höyryveturin pienoismalli. Yksi lapsuuteni tähtihetkistä oli, kun Pappani kanssa asemahallin läpi kulkiessamme pysähdyimme, ja hän laittoi kolikon veturin jalustan raha-aukkoon. Pyörät alkoivat pyöriä. Ehkä minuutin ajan tuijotin ihmettä silmät rävähtämättä.

Uskon, että sama ihme tekee vaikutuksen lapsiin edelleenkin, niin tietokonepelien lumoissa kuin ovatkin - tai ehkäpä juuri siksi.

Toivottavasti VR:n budjetissa on sen verran löysää rahaa, että tämä historiallinen,aikansa voimakkaimman joukkoliikenteen työjuhdan pienoismalli saadaan toimintakuntoon. Eiköhän jostain löydä homman osaava mekaanikkokin.

Otto Favén
Vantaa

METROVUODATUS

http://www.co2-raportti.fi/news_images/1697/800px/lansimetro.jpg (23.4.2013)

Henkillökohtainen purkaus alkaa! Olen vuosikymmeniä kirjoitellut länsimetron puolesta. Raskasmetro oli rakennettu ja sillä siisti. Tässä esimerkiksi ote Hesarin yleisönosastokirjoituksesta (29.12.98): "Kaivattu poikittaisliikenne toteutuisi vaihdotta länsi-itä -akselilla. Tapiolasta pääsisi alle puolessa tunnissa Itäkeskukseen ilman ruuhkia. Eteläisen Espoon autoilijat voisivat hyvinkin oppia ajamaan esimerkiksi Niittykummun metroaseman pysäköintitiloihin ja siirtyä vaivattomasti Helsingin keskustan työpaikoille tai vaikkapa ilman talvitakkia miellyttävästi suoraan Kaisaniemen metrohallista uuteen elokuvakeskukseen."

Unelma länsimetrosta toteutuu ja se on toki pääasia. Mutta! Muistettakoon sekin, että Espoo teki lähes kaikkensa vastustaessaan hanketta. Jos Espoo olisi lähtenyt positiivisesti 1980-luvulla hankkeeseen, olisi saatu parhaimmassa tapauksessa Lauttasaaren jälkeen merimaisemat ja myöhemmin idän tapaan osittain luonnonvaloinen pintametro. Nyt tullaan kulkemaan Matinkylästä Sörkkaan maan alla tuijotellen vaivautuneesti ties minne. Niittykummun asemaa aletaan rakentaa viimetingassa tajuten, ettei asemia niin vaan rakenneta kesken toimivaa metroa.

Pitkiä laitureita on toitotettu vuodesta toiseen. Sanoma ei mennyt vastahakoisten päättäjien korviin. Nyt tulee mahdollisesti vuosikymmenien möhläys. Vaikeaa on myöhemmin korjata tilanne. Itsestäänselvää on, että matkustajamäärät lisääntyvät jatkuvasti, koska järkevä tiivistäminen sekä asuin- että liikerakentamisessa lisääntyy metroasemien lähellä.

Automaattimetron myötä lyhytmetrot kulkevat nopeammassa tahdissa, mutta myöskin haavoittuvuus lisääntyy olennaisesti. Yksikin automaattipysähdys voi hidastaa koko järjestelmää. Onneksi itsekkään Enemmistön pj:n yksi unelma toteutuu. Toivottavasti kolmen vuoden kuluttua laitan Vuosaaressa itseni ja Oiva-fillarini metroon ja pomppaan Matinkylässä ylös. Sitten nauttimaan Etelä-Espoon upeista rantoja kiertävistä kevyenliikentaan väylistä ja kehämäisesti pyöräillen takaisin itään!

Risto Larjavaara

NASTAA, NASTAT KELLARIIN

http://www.sontaa.com/re1.jpg (14.4.2013)

Uusimman tutkimuksen mukaan Helsingissä noin puolet pölystä keväällä on autorenkaiden tiestä irrottamaa asfalttia. Aikaisemmin luultiin, että suurin osa katupölystä aiheutuu talvihiekoituksesta. Nastarenkaiden käyttöä ymmärtää maaseutuoloissa, mutta pääkaupunkiseudulla ajelussa kitkarenkaat riittävät hyvin. Näin vahvistavat monet niitä käyttävät. Oslossa nastarenkaille määrättiin 150 euron haittamaksu, jolloin niiden käyttö väheni olennaisesti. Osaltaan nastarenkaiden käyttö antaa autoilijalle itsevarmuutta turhan suuriin nopeuksiin kaupunkiolosuhteissa. Miten saataisiin autoilijat siirtymään kitkarenkaisiin? Asennekasvatus on hidasta. Voitaisiinko antaa pieni alennus auton käyttöveromaksusta. Se voisi olla nopeampi reitti muutokseen. Ainakin jalankulkijat iloitsevat vähemmistä hengenvaarallisista pienhiukkasista!

SAURI ALUSTI RATIKKALIIKENTEEN NYKYTILASTA JA TULEVAISUUDESTA HESASSA

http://static.iltalehti.fi/uutiset/saurisporaetuMP_503_uu.jpg (8.4.2013)

Kevätkokouksessamme 3.4 ap.kaup.joht. Pekka Saurin lukujen mukaan raitiovaunujen määrä nykyisestä 94:stä tulee nousemaan 130:een vuoteen 2030 mennessä ja mikä parasta ne tullaan tekemään pohjoisemmassa Suomessa Otanmäessä pohjoisiin olosuhteisiin.

Jätkäsaaren Tallinnan terminaaliin ohjautuu lähiaikoina yhteensä kolme eri linjaa! Saisipa Katajanokallekin laivojen saapuessa lisää vuoroja. Ilmalaan tullaan aikanaan vetämään jatkoreitti. Keski-Pasilan rakentamisen aikataulut ja sillan leventäminen vievät aikansa. Topeliuksenkadulle tulevat kiskot joskus, mutta Korkeavuorenkadun jatke jäänee haaveeksi. Mäki on jyrkkä, jolloin kiskojen kohdalta sitä pitäisi madaltaa. Tunnettu tosiasia on kuitenkin se, että kadun varrella olevat as.yhtiöt ja liikkeet ovat olleet kovasti vastaan, koska kadunvarren autopaikat vähenisivät.

Hietalahdesta Hernesaareen linja 6 jatkanee ehkä vuonna 2018. Siihen liittynee 1A.

Laajasalon ja keskustan välinen ratikkasilta ei ole mikään halpa ratkaisu. Nyt puhutaan 200 miljoonasta, mutta yleensä ajansaatossa hinta voi nousta huimasti jopa 400 miljoonaan. Santahamina pysyy iäisyyden Puolustusvoimien käytössä eli siellä asukasmäärät eivät nouse. Kannattaa todella laittaa mietintämyssy päähän, miten Kruununvuorenrannan joukkoliikenneyhteydet järjestetään. Se on varmaa, jos järkevää ratkaisua ei löydetä ja uudet asukkaat perustavat liikkumisensa yksityisautojen varaan, liikennekaaokset vain lisääntyvät.
Jokerilinjan saaminen raiteille on suuren luokan asia. Se voisi toteutua tämän vuosikymmene lopussa. Ratikkaliikenteen luotettavammaksi tekemiseksi on saatava tuntuva pelote, ettei tuhansien matkustajien matkat myöhästy raiteille väärinpysäköityjen autojen takia. 500 euron sakkomaksu edellyttää kuitenkin lainmuutosta.

PRIMAVERA

Pullman Barin kabinettitilat (http://www.avecra.fi/asemaravintolat/pullman-bar/kokoustilat/)

Enemmistön Vespa eli kevätlehti lähti keskiviikkona 27.3 ykköspostissa jäsenille pääsiäisiloksi. Teemana on raitiovaunu eli ratikka eli spåra. Lehteä myydään kerrassaan yhden euron hinnalla pääsiäisen jälkeen Espan Akateemisen mielipidehyllyillä kolmen kuukauden ajan. Viikon kuluttua keskiviikkona 3.4. klo 18:00 ratikkaharrastaja ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri alustaa aiheesta "Ratikkaliikenteen nykytila ja visio" ravintola Pullmanin isossa kabinetissa (2 krs.) yhdistykselle sopivalla Helsingin Päärautatieasemalla.
Lämpimästi tervetuloa kaikki!

MOOTTORIKELKKOJEN MIELETÖN VAUHTI

http://gamma.nic.fi/~kaarmat/images/PC260028_640.jpg (19.3.2013)

Pakko on tuoda mielipide tämän surullisen Utsjoen onnettomuuden jälkeen. Jokainen niin Suomenlahden jäillä kuin Lapin metsissä hiihtänyt on pilannut etsimäänsä luonnonrauhaa moottorikelkkojen ylimielisisen kaahailun takia.. Yhtäkkiä läheltä voi suhahtaa yli 100 km. tuntivauhdilla kelkkaporukka, joka vähät välittää muista. Typeryyksissään he jopa voivat luulla, että heidän moottorimaailmaansa arvostetaan. Ajakaa asialliseti ja kunnioittakaa niitä, jotka omilla lihaksillaan etsivät luonnonrauhaa.

Risto Larjavaara

RUNEBERGINKADULTA MECHELININKADULLE

http://www.mad.fi/fillari/isot/echetiukka2.jpg (4.3.2013)

Historia toistaa itseään Helsingin liikennesuunnittelussa. 1970-luvulla yksityisautoistumisen myötä ratkaistiin Töölössä ongelmat helposti. Runeberginkadulla kavennettiin jalkakäytäviä ja kadunvarsipysäköinti poistettiin. Näin saatiin katutlilaan yhdet lisäkaistat. Kura lensi jalankulkijoiden päälle helpommin, kun pysäköityjen autojen rivistöt poistuivat.

Nyt on vuorossa toinen Töölön pääväylistä eli Mechelininkatu. Siellä jo entisestään kapeat jalkakäytävät ovat arkisin päivällä jakeluautojen ja laittomasti "toviksi"pysäköityjen henkilöautojen tukkeuttamia. Iltaisin kadunvarsipysäköinti on sallittua ja jalkakäytävät siten miellyttävämpiä. Nyt kadusta suunnitellaan ympärivuorokautista autoliikenteen imuria, kun kadunvarsipysäköinti poistetaan. Mediassa aasukasviihtyvyyden syntipukiksi on löydetty suunnitellut pyöräkaistat. vaikka autoliikenteelle ja rekkaliikenteellekin tässä pedataan sujuvampia läpiyön väyliä.

Ikävä kyllä on melkoisen varmaa, että pyöräilijää tulee ärsyttämään pyöräkaistoilla ajo, koska kadunvarsipysäköintiä ei enää ole. Tällöin laittomasti pysäköidyt autot ja ymmärrettävästi välttämättömät jakeluautot tulevat tukkimaan väylät.

Risto Larjavaara

POLKUPYÖRÄN JALKATUKI

kuvat: Sampsa Luokkanen

Miksi Suomessa myytävissä pyörissä on niin surkeat jalkatuet? Yleensä se on yksi hutera rautapuikko, joka vääntyy ja löystyy nopeasti. Saat varautua pyörän toistuvaan kaatumiseen ja sitä myötä monet osat hajoavat. Peili ensimmäisenä.

.
Tässä mallia Japanista. Siellä tällaiset tuet ovat lähs kaikissa pyörissä. Kovassakin tuulessa fillarit pysyvät varmasti pystyssä. Ennenvanhaan Suomessakin näitä käytettiin. Tervetuloa takaisin!

Sampsa Luokkanen

KEKKOSTA LISÄÄ

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9a/Kekkonen3.jpg (18.2.2013)

Viisi blogia aikaisemmin (13.1) oli puhetta Kekkosen Uudenvuodenpuheesta. Jatketaan Kekkosen linjalla. Arkistojen kätköistä löytyi Viikkosanomista 1/1972 presidentin haastattelu liikenneasioista. Lainataampa yksi kohta.

VS: Mitä mieltä olette yksityisautoliikenteen rajoittamisesta tai kieltämisestä suurimpien kaupunkien keskustoissa?
UKK: Tämä on mielenkiintoinen ajatus, jota voitaisiin käytännössä kokeilla. Ilman mitään laskelmia tai tilastollisia todisteluja pelkästään aistejaan käyttämällä havaitsee, että esimerkiksi Helsingin keskustassa jalankulkijat ovat jäämässä yksityisajoneuvoliikenteen puristukseen ja että julkisen liikenteen palvelukyky on ruuhkien vuoksi pahasti supistunut. Jalankulkuympäristönä nykyinen Helsinki on paljon huonompi kuin se kaupunki, johon itse 50 vuotta sitten tulin opiskelemaan.

En ole ainoa, joka ajattelee Helsingin osalta näin. Eräässä syksyllä 1970 toimeenpannussa kotihaastattelussa peräti 80 % kaikista vastaajista katsoi, että henkilöautoliikenteen rajoittaminen Helsingin keskustassa olisi paikallaan.

Suositeltu rajoittaminen tietenkin edellyttää, että samanaikaisesti bussien, raitiovaunujen, paikallisjunien palveluksia parannetaan nykyisestään. Siihen tarvitaan ilmeisesti kaluston ja vuorotiheyden lisäämistä sekä omien kaistojen varaamista joukkokuljetusliikenteelle. Viime kädessä on liikenteen järjestelyssä kysymys maankäytöstä. Rakentaminen on suunniteltava siten, ettei asukkaiden joustava ja vaivaton liikkuminen esimerkiksi työ- tai ostosmatkoilla edellytä yksityisauton käyttöä. Toisenlainen suunnittelu asettaa väestön enemmistön, vähävaraiset, vanhukset, lapset ja liikuntavammaiset syrjittyyn asemaan.

RATIKKALIIKENTEEN NYKYTILA JA VISIO

http://funini.com/train/finland/tram201/08.jpg

Aiheesta alustaaa Helsingin ap.kaup.joht. ja "spårafani" Pekka Sauri Enemmistön kevätkokouksessa keskiviikkona 3.4 klo 18.00 Päärautatieaseman Pullman-ravintolan kabinetissa. Se sijaitsee toisessa kerroksessa. Väkeä mahtuu 50 eli sana kiertämään!

Kevätlehtemme teemana on ratikkaliikenne. Helmikuun aikana voi vielä toimittaa juttuja osoitteeseen orkoneva@nic.fi Varsinkin erikoiset tai hauskat sattumukset ja kertomukset ovat tervetulleita.

HESARIN JUTTU KATTONOPEUKSISTA

Ville Komsi (wikipedia)

Sinulle Helsingin Sanomien lukijalle, joka keksit tulla kurkistamaan sivujamme "Tappavia ylinopeuksia on suitsittu neljä vuosikymmentä" -jutun (su 3.2) perusteella, kehoitamme siirtymään neljä blogia alaspäin otsikon "Kekkonen 40 vuotta sitten" alle. Sieltä löytyy erittäin mielenkiintoinen linkki kattonopeussota.blogspot.fi.

Hesarin jutussa kerrotaan rajoituksien aiheuttaneen paljon parranpärinää. Esimerkiksi otettiin joukkoliikenteen ja jalankulkijoiden puolestapuhuja Enemmistö ry:n Ville Komsin mielipidekirjoitus 16.6.1974:
"Sitkeimmät vauhtihullut väittävät vieläkin, että ihmishenkien säästyminen kattonopeuden aikana on vain jokin kirottu juoni tai sattuma, joka ei todista mitään."

TUKHOLMAN UPEA JOUKKOLIIKENNEMUSEO

http://www.dotoday.se/pics/stockholms-sparvagsmuseum-1101312197138_n.jpg (27.1.2013)

Enemmän: http://sparvagsmuseet.sl.se/

Harva punaisilla Viking-laivoilla Tukholmaan tuleva tietää, että vain noin puolen kilometrin päässä laivalta Södermalmissa sijaitsee SPÅRVÄGSMUSEET. Pinta-alaa on kerrassaan 6400 neliömetriä. Rakennus on vanha bussivarikko. Siellä riittää vanhoja raitovaunuja, busseja ja metrojakin. Lapsille on oma kiertelevä pikkujuna. Lisäksi samassa rakennuksessa on mainio Leikkikalumuseo.

Kaupungin taholta on vakavasti uhattu rakentaa paikalle uutta asutusta. Siksi museossa kerätään nimiä, jotta erittäin toimiva ja laajentumisvarainen rakennus säilyisi nykykäytössään.

Jospa sittenkin metrolla Laajasaloon

Laajasalon ja Kruunuhaan välille suunniteltu Kruunuvuoren silta. Yle.fi

Jossitelluista vaihtoehdoista ei ole pulaa. Aluksi oli ratikka plus kevytliikennesilta Kruununhaan kautta Laajasaloon. Krunikkalaiset torppasivat sen totaalisesti. Sitten vaihdettiin ratikkareitti Hakaniemestä lähteväksi. Lauttayhteyttä on esitetty Tukholman malliin. Myös jopa köysirataa on esitetty realistisena vaihtoehtona. Viimeinen ehdotus tulee Kokoomuksen taholta. Laitetaan sillalle ratikat, yksityisautot ja kevyt liikenne. Huh huh! Krunikkalaiset pelkäsivät menettävänsä Liisankadun autojen kadunvarsipaikkoja ratikkakiskojen myötä.

Minkähänlaiset ruuhkat tulisivat Krunikan kapeille kaduille Laajasalon autoarmadojen myötä! Kallein vaihtoehto on metroyhteys. Jossitellaan kuitenkin. Jos se lähtisi Kampin tai Rautatieaseman joukkoliikennekeskittymistä seuraavin asemin: Espa/Kauppatori, Olympialaituri, Katajanokka (laivaterminaalista maanalainen yhteys), Korkeasaari, Laajasalon asemat ja joskus kaukaisessa tulevaisuudessa jatko Santahaminan jättisaareen. Metro olisi aluksi tosikallis, mutta kymmenien vuosien kuluessa se voisi osoittautua kansantaloudellisesti viisaaksi ratkaisuksi teoreettisine väestönsuojineen jne. Näin on jo käynyt tynkämetrollekin. Jos sittenkin?

Risto Larjavaara

KEKKONEN 40 VUOTTA SITTEN

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj25-qs86It7tdHSZPXfGdIw4tR6CV1vJSif9YFbFLrcVrH7DQ8B7tQDqOZLp7BxhJNhRifsbzCGp-0c2wVBmZIqn40wROYhWacsSkBjF-m-F7oqGywLQys5NmdN1vINSZKBv6gZCtW3E/s640/Taljan+turvavy%25C3%25B6mainospiirros+1963.jpg (13.1.2013)

Tulipa viesti Enemmistön alkuaikojen aktivistilta Tuomakselta: "Nopeusrajoitusten 40-vuotisjuhlaa voisi Enemmistökin viettää. Kutsuttaisiin vaikka Autoliitto mukaan!"

Uudenvuodenpuheessaan 1.1.1973 Tasavallan Presidentti Urho Kaleva Kekkonen jyrähti: "Liikenneolojen vertailussa Pohjoismaiden kesken kiinnittyy huomio lähinnä siihen, ettei meillä - Ruotsista ja Norjasta poiketen - ole vieläkään yleisiä nopeusrajoituksia."   Tämän jälkeen saatiin pikavauhtia laki kattonopeuksista 30.3.1973.

Edeltävinä vuosina oli käyty kiihkeä kampanja kattonopeuksia vastaan. Johtohahmona toimi Klaus Bremer ja Moottoritoimittajat ry.  Aseina käytettiin mm. VIP -nimistä miestenlehteä. Liikenneturvaa edeltänyttä Taljaa hutkittiin armotta. Näistä ajoista löytyy mielenkiintoista  ja värikästä tietoa osoitteesta  kattonopeussota.blogspot.fi

Nykyisin kattonopeudet ovat yleisesti hyväksytty asia. 1970-luvulla kattonopeuksien tultua voimaan liikennekuolemat vähenivät jyrkästi.

GÖTEBORG SEURAA TUKHOLMAA

Göteborgin ruuhkamaksualue

http://www.direktpress.se/Global/Direktpress%20G%C3%B6teborg/Hisingen/2010/JUNI/Karta.jpg (8.1.2013)

Seitsemän vuotta sitten Tukholma otti malllia Lontoosta ja aloitti ruuhkamaksut. Aluksi vain 30 prosenttia kannatti, mutta nykyään jo lähemmäs 70 % hyväksyy tietullit. 2007 pääkaupungissa kokeiilu otettiin pysyvään käyttöön, Keskustassa liikenne on vähentynyt 15 %, Pelottelut kauppojen tappioista ja asuntojen halpenemisista ovat osoittautuneet turhiksi. Aluksi kallis investointi tuottaa nykyisin rutkasti tuohta uusiin liikennehankkeisiin.

Göteborg on väkiluvulltaan paljon pienempi eikä siellä ole metroa. Sielläkin luvataan maksujen menevän paikallisiin liikenneinfrastruktuuriin.

Tulevaisuus näyttää, onko edessä seitsemän lihavaa vai seitsemän laihaa vuotta!