tiistai 30. joulukuuta 2014

Hyvää uutta vuotta 2015

http://www.tunturisusi.com/joulu/joulukuva102.jpg (30.12.2014)

Taasen on vuosi purkissa. Blogejamme oli keskimäärin kolme kuukaudessa.

Nyt on kauan kaivattu uusiutumisen aika. Enemmistön verkkopalvelu aukeaa 1.1.2015.

Avaamme uudet sivut osoitteessa: www.enemmisto.fi

Tervetuloa uudistuneeseen Enemmistö verkkopalveluun kaikki vanhat ja uudet lukijamme!


              Johtokunta


keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Metro rakennetaan sadoiksi vuosiksi


http://www4.pictures.zimbio.com/gi/Londoners+Dress+Up+Santa+SantaCon+Pub+Crawl+9zvfPQIfrmfl.jpg
 http://www4.pictures.zimbio.com/gi/Londoners+Dress+Up+Santa+SantaCon+Pub+Crawl+9zvfPQIfrmfl.jpg (24.12.2014)

Eiköhän vihelletä peli poikki pariksi lisävuodeksi. Sinä aikana keskeneräiset asemat rakennetaan täyspitkiksi kolmea vaunuparia varten. Matinkylästä eteenpäin homma ei ole ongelma, koska projekti on vasta suunnittelupöydällä. Vielä on mahdollisuus korjata lyhyiden laitureiden virhe. Siten automaattimetron tulo voidaan siirtää vaikka hamaan tulevaisuuteen.                                                                                                                                                      
Valtion on tultava pikaisesti lisärahoituksella apuun. Se on kansantaloudellisesti pitkällä tähtäyksellä ehdottoman viisasta.

    Risto Larjavaara

maanantai 15. joulukuuta 2014

Eurooppalaisia liikennekokemuksia



Pidin Enemmistön syyskokouksessa 15.10. esityksen omakohtaisista liikennekokemuksista Euroopassa. Eurooppa on enemmistöläisittäin hieno maanosa. Täällä on paljon historiallisia ja etäisyyksiltään tiiviitä kaupunkeja, joihin tutustumiseen ei autoa tarvita. Kävelijä näkee enemmän.
Esityksen kaari alkoi Venetsiasta ja päätyi toiseen hienoon kohteeseen – Helsinkiin.
Venetsia on enemmistöläisen unelma. Kaupunki melkein ilman autoja. Mikä ilo onkaan seurata vilkkaita kanavia teiden metelin ja pakokaasujen sijasta. Tai kävellä kävelykaduilla ja ihailla uljaita rakennuksia.

Etelä-Euroopassa on myös Nizza. Ainakin vielä muutama vuosi sitten yhden euron lipulla sai matkustaa julkisilla kulkuvälineillä minne vaan koko provinssin alueella. Vaikka Monacoon kauniita rantateitä pitkin. Ei siinä auto houkutellut. Keskustassakin on panostettu uusiin raitiovaunuihin.
Entä Barcelona? Vanhojen kaupunkien parhaat paikat ovat kävelykeskustoja. Sekä asiakkaat että liike-elämä ovat tyytyväisiä.

Budapestissa oli erikoinen kokemus. Moottoriteiden solmukohdassa kaupungin laidalla oli bussiasema, josta piti lähteä bussin Belgradiin. Näin netissä. Kun menin paikalle, ei linjaa kuulemma ollutkaan. Minua pallotettiin neuvontatiskiltä toiselle mutta aina vastaus oli sama ” Ei sellaista bussia ole. Jos onkin, se lähtee jostain muualta” No päädyimme ostamaan junaliput ja juna toki vei meidät Serbiaan. Mutta vauhti ei ollut hääppöinen. Vajaan 400 km matkaan kului virallisesti 8 tuntia, myöhästymiset huomioiden 9 tuntia. Toista ovat Suomen tai Ydin-Euroopan nopeat rautatieyhteydet.
Berliinissä minua ihastutti kattojen tasalla läpi keskustan kulkeva S-bahn. Näkymät olivat paljon paremmat, kuin metrossa. Olisi Helsingin metrokin voitu jatkaa Espooseen Länsiväylän viereen, niin matkalaiset voisivat ihailla merinäkymiä. Hyvä silti, että jatko vihdoin tulee.
Messukaupunki Frankfurtissa messujen hintaan kuuluu automaattisesti koko messuajan voimassaoleva kaupungin joukkoliikennelippu. Tässä on ideaa muuallekin.

Pyöräilykaupunki Amsterdamin ja Kööpenhaminan kautta päädyimme lopulta Helsinkiin. Tämä on rakas kotikaupunkini. Monet asiat ovat menneet hyvään suuntaan. Kaupunkikeskustaa suunnitellaan nykyisin aiempaa enemmän ihmisten eikä autojen ehdoilla. Pyöräteitä ja kävelyalueita on enemmän.
Enemmistö on aina ollut aikaansa edellä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Miten esimerkiksi varmistetaan elävien kivijalkaliikkeiden menestys kilpailussa automarkettien kanssa? Tai miten pelastetaan näivettyvä syrjäseutujen bussiliikenne? Keskustelu yleisötilaisuudessa jatkui vilkkaasti esityksen jälkeen muun muassa näistä teemoista.

Tuomas Mänttäri

Enemmistön varapuheenjohtaja


sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Järjetön hiekoitusvimma ihmetyttää

http://s667.photobucket.com/user/steelman_2/media/tappajasepeli001.jpg.html (7.12.2014)


Vuosi sitten joulukuussa Helsinkiin tuli pieni lumimyräkkä, joka pian suli pois. Yli-innokas hiekoitus jäi monille tahoille pitkäksi vaivaksi.

Kaksi viikkoa sitten viikonlopuksi satoi pikkuisen lunta pääkaupunkiin. Tällä kertaa jätettiin onneksi laajemmalti pikahiekoittamatta. Lukuisat tahot kiittävät tästä. Etenkin pyöräilijät, veron- ja yhtiövuokrienmaksajat, koirantassujen omistajat, laiskat kotisiivoajat ja hiekkaharjutkin.

Laitetaan "tappajasepeli" laajemmin kiertoon vasta pysyvämmän lumen tullessa. Jokainen Hesassa talvipyöräilevä tietää, miten mielellään väistelee turhia hiekkoja kuivalla asvaltilla kahdesta syystä. Ne hidastavat ja puhkovat!

   Risto Larjavaara


torstai 27. marraskuuta 2014

Kolme liikenneaiheista elokuvamainosta peräkkäin

http://mhstatic.de/fm/1/IS_%C3%84rger_im_Auto_450.1905576.jpg (27.11.2014)

Tulipa käytyä elokuvissa pari kertaa viime viikolla. Ennen varsinaista elokuvaa on mainoksia 15 minuuttia. Niiden joukossa oli kolmen peräkkäinen "liikennerypäs".

Ekassa nuori pari oli haikean oloisia. Lopussa luki, että on lähdettävä pois ja Matkahuolto josta saa aikataulut. On hyvin ymmärrettävää, että Matkahuolto mainostaa, koska Onnibus rynnii heidän reviirilleen. Yhtiö ei pääse esim. Helsingissä eikä Tampereella virallisille linja-autoasemille.

Toinen mainos oli hyvin lyhyt Liikenneturvalta. Piirroskuvissa muistutettiin pitämään turvaväli.

Kolmannessa sänkimachomies kiihdyttää Nissan Qashqaita eli kansankielellä "Kassihaita" kierroksille. Vieressä on jenkkiurheiluauto väsyneenä. Kaupunkimaasturi ampaisee valtavalla vauhdilla kaahailuun. Toisella kerralla leffassa tajusin, että alue on Vuosaaren suljettu satama-alue.

Tämä kaaharimainos toi mieleen vuoskikymmenten takaiset alkeelliset automainokset. Silloin autojen merkeissäkin oli enemmän Avenger (kostaja) -tyylisiä nimiä ja huippunopeudet keskeisesti esillä.


Risto Larjavaara

lauantai 15. marraskuuta 2014

Tanskalaisarkkitehti Jan Gehlin upeat visiot

http://commons.newvillagepress.net/commons/wordpress/wp-content/uploads/2014/04/Jan-Gehl1-small.jpg
 http://commons.newvillagepress.net/commons/wordpress/wp-content/uploads/2014/04/Jan-Gehl1-small.jpg (15.11.2014)

Ylen Teemalla esitettiin 13.11 hieno tiededokumentti "Mittapuuna ihminen". Kannattaa katsoa kuukauden ajan Areenasta.

Tässä ranskalaisin viivoin hajahuomioita:

- Kööpenhaminan keskustassa pyöräilijöitä jo 35 % ja autoilijoita 24%. Hyvät pyöräväylät ja kävelykadut muuttaneet keskustan miellyttäväksi.

- New Yorkissa aikoinaan jalankulkumääriä ei  laskettu keskustassa, mutta yksioikoisesti tyyliin autoja 90 %. Nyt Times Square ja Broadwayn aukioita rauhoitettu ja kaupunkilaiset tyytyväisiä.

- "Yksityisautodiktatuurin Mekassa" eli Los Angelesissa 100.000 kansalaista valtaa keskustan katuja kerran vuodessa.

- Italian Sienassa toteutuu se Italian tunnettu kotoisa turistiviihtyminen. Kapeilla autottomilla kaduilla aistitaan värit, hajut ja miellyttävät kävelyetäisyydet.

- Melbournessa keskustan kujat ahdistavia rännejä. Nyt 500 kujaa  viihtyisiä väyliä jalankulkijoille pikkuravintoloineen.

Tanskalaisarkkitehti  Gehlin mielestä n. kuusikerroksiset talot ovat sopivia miellyttävään kaupunkiasumiseen. Liian korkeista taloista on liian pitkä matka mukavaan liikkumiseen.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Nettisivumme uusiutuvat



Rakkaat lukijamme! Sivumme kokevat lähes täydellisen uudistuksen. Kuukausittain tulee sarjakuvia ynnä muita.

Johtokuntamme uusi jäsen Mika Välipirtti on uudistuksen takana.

Malttakaa odottaa. Viimeistään vuoden loppuun mennessä ne avautuvat.


lauantai 25. lokakuuta 2014

Linja-auto alkaa olla uhanalainen laji tyhjenevällä maaseudulla!

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-125asNVRxwAwhFBcIS4eH0RorjdjsegWm-wi_-LWAE8AgZM4Lpgh-t3Yq8pG1b1uZ_EBvDLo08R_p1t1yUZrzBVFLVWpFOT4Hrojx-f0ivWxLAmI_P05kD034bZVg8BQGlRn2vIy1n11/s1600/00+TKH-57+JL+somero.jpg
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-125asNVRxwAwhFBcIS4eH0RorjdjsegWm-wi_-LWAE8AgZM4Lpgh-t3Yq8pG1b1uZ_EBvDLo08R_p1t1yUZrzBVFLVWpFOT4Hrojx-f0ivWxLAmI_P05kD034bZVg8BQGlRn2vIy1n11/s1600/00+TKH-57+JL+somero.jpg

Entinen liikennöitsijä ja nykyinen linja-autohistorioitsija Voitto Tähtivuori nosti syyskokouksessamme 15.10 erittäin ajankohtaisen aiheen eli linja-autoliikenteen tulevaisuuden. EU:n palvelusopimusasetus avaa kaukoliikenteen kilpailulle. Nykyinen siirtymaika ulottuu vuoteen 2019. Kilpailu tulee mullistamaan asetelmat. Maaseudun vuorot ovat kadonneet yhä kiihtyvää vauhtia. Vielä nykyäänkin liikennöitsijät ajavat maaseudulla myös tappiollisia vuoroja. Tämän on mahdollistanut velvoitteet, tuottoisempien pääväylien vuorot sekä joukkoliikennetuet. Halpayhtiön liikennejohtaja sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa, ettei ole edes ekologisesti järkevää viedä yhtä mummoa bingoon 50 matkustajan bussilla. Tottahan tuokin on. Maaseutu tyhjenee ja kierre synkkenee. Kannattaa muuten lukea tämä 9-sivuinen "Kuka pysyy kyydissä" - artikkeli numerosta 32/2014.

Halpabussiyhtiöt Onnibus ja Onniexpress keräävät kermat valtakunnallisilla pikavuoroverkoilla. Skottimiljonääri Sir Brian Souter häärii taustalla. Nuori polvi osaa näppärästi käyttää verkkopalveluja ja hyötyä halpatarjouksista. Syrjäseutujen vanhempi väki on siirtynyt lakkautettujen linjurivuorojen jälkeen taksikyyteihin, jotka Kela korvaa. Kunnat ja valtio ovat maksumiehinä.

Tietysti olkaamme tyytyväisiä, jos yksityisautoilijat siirtyvät käyttämään kaksikerroksisia linjureita isojen kaupunkien välillä mutta mutta...


Risto Larjavaara

 

torstai 9. lokakuuta 2014

Ikuinen valitus bensan kalleudesta epärehellistä

http://yle.fi/aihe/sites/aihe/files/migrated/tiede_blogit/body_images/20120216-1635_jpeg_img_2010_00073896.jpg (9.10.2014)

Eurostat julkaisi äskettäin hintavertailuja 28 euroa käyttävän valtion keskuudessa. Karkeasti yleistäen totuus Suomen erityisestä kalleudesta on aikamoinen harhaluulo, sillä halvat maat ne saattavatkin olla kalliita. Esim. Virossa viina on virolaisille 9 prosenttia kalliimpaa kuin euroja käyttävissä maissa keskimäärin. Yksinkertainen ja oikaudenmukainen selitys on palkkatasot ja ostovoima.

Kuinka tuttua on tv-uutisista toistuvasti esitetty näytelmä, miten bensapumpun ääressä autoilijat voihkivat, miten kipuraja on jo ylittymässä. Kertaakaan en ole nähnyt uutisissa kysyttävän bensanhinnoista jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä tai joukkoliikenteen käyttäjiltä.

Eurostatin tilastojen mukaan sähkön ja polttonesteiden hinnoissa Suomi on peräti 12 prosenttia euroa käyttävien valtioiden alapuolella! Esimerkiksi Portugalissa bensan hinta on samoissa lukemissa kuin Suomessa, mutta palkat siellä ovat reilusti puolet alempia. Viimeisen 20 vuoden aikana Virossa bensan hinta on kolminkertaistunut ollen nykyään hiukan yli 1,30 euroa (Latvia samoissa lukemissa). Suomessa hinta on tällä hetkellä runsaat 1,50 euroa. Palkkataso on Härmässä kuitenkin aivan toista luokkaa kuin Baltian maissa.

Rehellisyys kunniaan!! Ja nyt puhuin nimenomaan bensan hinnoista verrattuna nettopalkkatuloihin enkä mistään muusta (autoilun kokonaiskustannukset, autoverojen osuus jne.).


   Risto Larjavaara

lauantai 27. syyskuuta 2014

Enemmistö toimii

Mika Välipirtti toisessa rivissä oikeimmalla

http://www.hepo.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/09/pyoraliitto-perustamiskokousvaki.jpg (27.9.2014)


Tampereella perustettiin 14.9 Pyöräliitto, joka toimii pyöräilijöiden valtakunnallisena edunvalvojana. Samalla se liittyi ECF (European Cyclists` Federation) liittoon. Enemmistön edustajana Mansessa oli Mika Välipirtti.

Eilen postitettiin jäsenille Enemmistö 2/2014 -lehtinen.

Syyskokouksessa ke 15.10. yhdistyksen vpj. Tuomas Mänttäri kertoo liikennekokemuksistaan Euroopassa alkaen klo 18.00. Sitä ennen 17.30 Enemmistön sääntömääräinen kokous.

Paikkana on kahvila Annan Ostari Fredrikinkatu 32:ssa Hesassa.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Suomalaisella ratikalla Saksaan

http://www.transtech.fi/image.php?blob_id=668 (17.9.2014)

Johan on aikoihin eletty! Berliinissä on 23-26.9 maailman suurimmat kiskoliikenteen messut. Sinne lähti Otanmäen Transtechin uusi upea ratikka, joIta on jo nähty Helsingin liikenteessä.

Ensi vuoden lopussa niitä alkaa tulla pääkaupunkiin kolmen viikon välein kuin "makkaroita makkaratehtaasta", kuten HKL:n kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä luonnehtii Hesarissa 16.9. Helsinki on tilannut niitä yhteensä 40 kappaletta.

Berliinin messuille lähtenyt mallikappale on väritykseltääm poikkeava eli valkoista ja kultaa. Aikoinaan Helsingissä tehtiin emämöhläys, kun ratikoita alettiin maalata ikävän harmaan ja oranssin sekamelskaksi.. Onneksi virhe tajuttiin ja palattiin perinteisiin keltaisen ja vihreän väreihin. Suuren kunnian väritaistelun voittamisessa kuuluu Enemmistön perustaja-aktiiville ja pitkäaikaiselle kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenelle Lauri "Lasse" Nordbergille.

Olisi se upeaa, jos suomalaisille ratikoille löytyisi maailmanmarkkinat. Monissa maanosissa on nimittäin parhaillaan tapahtumassa raitioliikenteen uudelleen tuleminen.

maanantai 8. syyskuuta 2014

Ruotsalaiset suomalaisia huomaavaisempia suojateillä

http://www.kaupunkifillari.fi/wp-content/uploads/2012/05/tukholma_esteett%C3%B6myys.jpg (8.9.2014)

Naapurimaissa matkustellessa huomaa helpolla, miten Virossa autoilijoiden huomaavaisuus on parantunut olennaisesti suojateiden luona. Ruotsihan on ollut perinteisesti Suomen edellä suojatiekohteliaisuudessa jo siitäkin syystä, että siellä sakotetaan törkeyksistä ripeästi.

Liikenneturva kartoitti heinäkuussa Ruotsissa ja Suomessa kansalaisten mielipiteitä suojatieturvallisuudesta. Ruotsissa 84 % piti autoilijoiden toiminnan suojatiellä olevan huomaavaista, kun suomalaisista näin arvioi vajaa 60 %. Ruotsalaisista kuljettajista melkein kaikki ilmoittivat antavansa lähes aina jalankulkijalle tietä suojatiellä.

Kyselytutkimuksesta löytyy tarkemmat tiedot otsikon mukaisesti Liikenneturvan verkkosivuilta. https://www.liikenneturva.fi/fi/ajankohtaista/tiedote/ruotsalaiset-suomalaisia-huomaavaisempia-suojateilla

Toistettakoon tässä se tuttu Suomen lain kohta, jossa ajoneuvon kuljettaja velvoitetaan antamaan esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.

lauantai 30. elokuuta 2014

Asuntoja ja raideliikennettä

http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/Uutisen%20kuvat/aamuruuhka.jpg (30.8.2014)

Alkuviikosta valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat sopivat runsaasta asuntotuotannosta, joka liittyy paljolti ratahankkeisiin. Helsinki saa 100 miljoonaa Pisara-rataan, Espoo saa 240 miljoonaa länsimetron jatkoon. Vantaalla kehärata on valmistumassa ja sen liityntäpysäköintiin tulee löytymään rahaa. Kyllä Enemmistö luonnollisesti kannattaa tiiviimpää asuntorakentamista raideliikenteeseen liittyen.

Lähitulevaisuudessa metro valmistuu Matinkylään asti. Silloin Länsiväylän joukkoliikennekaistat ovat uuden tilanteen edessä. Annetaanko ne yksityisautoille? Silloin väylä houkuttelee entistä enemmän ajamaan Helsingin keskustaan, jolloin Ruoholahti tukkeutuu ruuhka-aikana entistä enemmän. Keskusta ei kertakaikkiaan kaipaa lisääntyviä automääriä. Jätetäänkö joukkoliikennekaistat takseille, vähemmän saastuttaville henkilöautoille ja harvemmalle linjuriliikenteelle vai tehdäänkö väylästä moderni kaupunkibulevardi?

perjantai 22. elokuuta 2014

Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä

http://www.raitio.org/ratikat/ruuhkara/tt1.jpg
http://www.raitio.org/ratikat/ruuhkara/tt1.jpg (22.8.2014)

UKK-instituutin tiedotteessa 7.8.14 tuotiin jälleen esille runsaan istumisen isot vaarat. Toki kuolema tulee väistämättä jokaiselle ennemmin tai myöhemmin. Monien tuki- ja liikuntaelimien vaivojen taustalla on pitkäkestoinen istuminen. Siksi suositellaan vahvasti kävely- ja pyöräilymatkojen lisäämistä.

Viesti on jälleen luja tuki ikiaikaiselle enemmistöläiselle ajattelulle. Mehän olemme saarnanneet yli 40 vuotta jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikenteellä matkustamista. Emme sentään ole esittäneet suositusta seistä busseissa, ratikoissa ja junissa. Tosin ruuhka-ajat ovat edesauttaneet seisomista. Yksityisautoilijoille ei teknisistä syistä voida antaa suositusta ohjata tai olla matkustajana seisaaltaan.

   Risto Larjavaara

maanantai 11. elokuuta 2014

Pohjanmaan rata

http://portal.liikennevirasto.fi/portal/pls/portal/docs/1/32604004.JPG  
http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/@Bin/129154/Etel%C3%A4-pohjanmaa%20juna.jpg (11.08.2014)
http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/@Bin/129154/Etel%C3%A4-pohjanmaa%20juna.jpg 
http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/@Bin/129154/Etel%C3%A4-pohjanmaa%20juna.jpg (11.08.2014)

Pohjanmaan rata on Suomen tärkeimpiä rataosuuksia. Se tarkoittaa 335 kilometrin osuuttaa välillä Seinäjoki - Kokkola - Ylivieska - Oulu.  Rata valmistui vuonna 1885. Nykyaikana ihmetyttää, miten 1800-luvulla tällainenkin pitkä osuus rakennettiin muutamassa vuodessa.

Rataa on hitaasti ehostettu. Työmaat ovat kesäisin haitanneet vuodesta toiseen. Ei ole mukavaa hypätä junasta linjuriin ja taasen takaisin  raskaiden matkatavaroiden kanssa.

Edistystä kuitenkin tapahtuu. Ouluun on valmistunut uusi junavarikko. Junat voidaan huoltaa Helsingin lisäksi Oulussa. Kaksiraiteiset osuudet lisääntyvät pätkittäin.  Käytännössä Tikkurila-Oulu väli voidaan ajaa jopa 200 kilometrin nopeudella.

Nyt valtion lisäbudjetissa esitetään 17 miljoonaa euroa ratakorjausten loppuunsaattamiseksi. Kaukaisessa tulevaisuudessa pitäisi Ylivieska-Oulu osuus saada kaksiraiteiseksi (=kaksi raideparia). Enemmistö toki toivoo kaukaisen sanan korjaantuvan lähitulevaisuudeksi!

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Kriittisiä pyöräretkiä jo kaukaa viime vuosituhannelta

https://fbcdn-sphotos-f-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn2/t31.0-8/c0.35.851.315/p851x315/1244031_591268977581171_1724255972_o.jpg (30.7.2014)

Helsingissä on järjestetty niitä kaiketi jo vuodesta 1987. Taustatahoja ovat viime vuosina olleet Maan ystävät ja Helsingin Polkupyöräilijät. Kesäkuussa pyöräilitiin Hämeentien pyöräväylien puolesta. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee suunnitelmaa Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi. Kuntalaisaloitteen voi kirjoittaa osoitteessa http://hameentie.fi/

Seuraava reissu on 12.8 klo 17.30 ja lähtö Narinkkatorilta. Tänä vuonna pyöräillään 9 kertaa.

Täytyy antaa kaikki kunnia järjestäjätahoille. Vielä elää voimissaan kansalaisaktivismi!

http://kriittinenpyoraretki.fi/

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Kyllä autoala jaksaa lobata valtiota!

http://im.mtv.fi/image/366210/landscape16_9/1024/576/df0bcf6c08845128548623daeb1930bc/ep/1461930.jpg (16.7.2014)

Autoala esittää, että tuettaisiin jopa 1500 eurolla autoilijaa, joka vaihtaisi yli kymmenvuotiaan romuttamiskuntoisen kärrynsä uuteen. Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmien mukaan autoala maksaisi 500 ja valtio 1000 euroa. Huh! Mitkähän romuautoilla ja romutustodistuksilla syntyvät mustan pörssin markkinat syntyisivät?

Hei!

Miksei valtio voisi tukea 1000 eurolla vanhasta autosta suomalaiseen polkupyörään siirtyjään. Näin pyöräkauppa elpyisi ja suomalainen teollisuus saisi lisää työpaikkoja ja ennenkaikkea saastuttaminen vähenisi.

Hei!

Miksei valtio voisi tukea 1000 eurolla vanhasta autosta luopujaa, joka siirtyisi joukkoliikenteen käyttäjäksi. Näin joukkoliikenne saisi lisää matkustajia ja ennenkaikkea saastuttaminen vähenisi.

  Risto Larjavaara

torstai 3. heinäkuuta 2014

Aavekuskin arvoitus

http://kirjasto.poytya.fi/kilpailu/kummitusauto.jpg (3.7.2014)

Laitetaan näin sydänkesän kevennykseksi tositarina parin vuosikymmenen takaa Alahärmän (nyk. Kauhavaa) taajamasta. Jutun lähetti tamperelainen lukijamme.

Enemmistö/Majoritet 1/2014 muistutti taas aiheesta, josta olen aikonut lehteen kirjoittaa jo ajat sitten. Tämä on humoristinen tarina mutta samalla tositarina parin vuosikymmenen takaa Alahärmän (nyk. Kauhavaa) taajamasta.


Oli syksyn sumuinen ilta.

Löhösin sohvalla yksin kotona omakotitalossa Alahärmän Liinamaantiellä. Ovikello soi ja oven takana seisoi hiukan nuhjuinen mieshenkilö:"Autoni sammui tuohon kadulle,tulisitko vähän työntämään ....". Siinä asia.

Lähdimme tutkimaan tilannetta ja totesin etten noin kookasta autoa lähde työntämään, otetaan pihassa seisova kuplavolkkari ja vedetään sammunut käyntiin. Ehdotus sopi vieraalle,hinausköysikin löytyi ja saatiin kiinnitetyksi. Vieras istui autoonsa ja sitten minä kuplaan. Lisäsin asteittain kuplaan kierroksia ja kiihdytin nopeutta sopivan tasaisesti. Sitten tuli risteys,käännös jyrkästi oikealle. Ja yllätys. Hinattava puskikin suoraan ja kuplankin perä luisti kadun reunaan.

Hämmästykseni oli suuri. Hinattava auto oli tyhjä. Ovet kiinni ja auto aivan ehjä.

Tienoo täysin hiljainen.

Alahärmässä liikkui tuolloin juttuja mustapukuisesta liftarista joka hävisi yhtäkkiä jälkiä jättämättä. Kunnanjohtajallekin kuulemma oli käynyt näin :).

Minä tiedän nyt miltä tuntuu kun fyysisesti täysin havaittava ihminen katoaa autostaan. Se tunne ei unohdu koskaan.

No, löytyi kuitenkin selityskin. Olin juuri lähdössä takaisin tutkimaan outoa tilannetta kun vieras kävelee vastaani (valaisemattomalla kadulla) ja nolona selittää:"Jäin autosta". Sinähän menit autoosi, näin selvästi, kummastelin. "Joo mutta sitten huomasin että avaimet jäivät takaluukkuun ja lähdin hakemaan niitä kun sinä lähdit vetämään, huusin mutta et kuullut".

Tapahtuneen taustamuuttujia olivat tietysti valaisematon katu, Kuplan sumuiset ikkunat ja kierroksia ottavan Kuplan järeä ääni.

MUTTA -vielä juridiikkaa. Jos tuossa risteyksessä olisi tullut kolari jossa kolmas osapuoli olisi loukkaantunut tai muuten kärsinyt. KUKA OLI SYYLLINEN/VASTUULLINEN?

Kyselee
Pentti Kauppi, mies joka hinasi tyhjää autoa.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Myönteiset raideliikenneuutiset jatkuvat

http://portal.liikennevirasto.fi/portal/pls/portal/docs/1/24812004.JPG (24.6.2014)

Edellisessä blogissamme "Ratikkahistorian havinaa Mansesta" iloitsimme Tampereen päätöksestä. Heti samalla viikolla uudessa hallitusohjelmassa lyötiin mainiot juhannuslöylyt raideliikenteelle. Ei sentään höyryjunia vaan riihikuivaa rahaa tulevaisuuden Pisara-radalle, länsimetron jatkamiseen Matinkylästä ja Tampereen ratikkasuunnitelmille.

Kerrassaan viisaita päätöksiä sadoiksi vuosiksi ja tämän hetken työllistämiseen!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Ratikkahistorian havinaa Mansesta

http://www.kaupunkiliikenne.net/tampere.htm (18.6.2014)

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.6 selvällä enemmistöllä 48-18, että Tampereelle rakennetaan kaksi raitiovaunureittiä. Pitkään jatkanutta suunnittelua jatketaan yleissuunnitelman pohjalta. Juku, Suomeen saataisiin toinen ratikkakaupunki. Aikoinaan oli Viipurissa ja vielä 1970-luvulle Turussa.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on viime vuosina tapahtunut varsinainen renessanssi raitiovaunujen paluusta kymmeniin kaupunkeihin.

Viime vuoden kevätnumeromme teemana oli raitiovaunut mm. Tampereella ja Turussa. Toivottavasti kyseiset kaupungit tulevat kilvoittelemaan, kumpi rakentaa komeamman verkoston.

Hesassa spåra, Mansessa mikä?

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Amsterdam. Amsterdam

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c7/Cycling_in_amsterdam.JPG (13.6.2014)

Uusimmassa ET -lehdessä nro 10 (28.5) on mainio monisivuinen juttu esimerkkikaupungista pyöräilyn suhteen. Siinä hehkutetaan asiallisesti oikeata kaupunki- ja liikennesuunnittelua.

Annetaan suomalaisen Tuula Keson, joka on asunut yli puolet elämästään Amsterdamissa eli 33 vuotta sanoa mielipiteensä:

Hollannin ja Suomen pyöräilytavoissa on selkeä ero. Suomessa fillaristeille ei ole aina merkitty selkeää ajorataa eli he voivat joutua jalkakäytävillä ajamaan jalankulkijoiden rinnalla.. Hollannissa pyöräilijöillä on melkein aina omat YKSISUUNTAISET kaistat, joten vastaantulijoita tai kävelijöitä ei tarvitse varoa.

Tuula Karo kauhistelee Helsingissä kaaosta, jossa pyöräilijät puikkelehtivat samaa kaistaa molempiin suuntiin ja välillä melkein jalankulkijoita hipoen.

Kannattaa lukea "Ajamisen mallia Amsterdamista" -artikkeli kokonaan!

lauantai 24. toukokuuta 2014

Pitkäsilta vain joukkoliikenteelle ruuhka-aikana

http://www.raitio.org/news/uutis11/uukuva11_5/pitkasilta_10_jyla.jpg (24.5.2014)

Jokainen Helsingin liikennesuunnittelua viime vuosikymmeninä seurannut muistaa, miten Krunikasta Merihakaan yksityisautoilun edistämiseksi valmistuneen Hakaniemen sillan jälkeen Pitkästäsillasta tehtiin joukkoliikennesilta ruuhka-aikana ruuhkan suuntaan. Se oli aikanaan hyvin edistyksellinen ratkaisu, jota ei olisi pitänyt lopettaa!

Nyt tuhannet ja tuhannet ovat myöhästyneet ties mistä, kun liikennekaaos jumiutti liikenteen kiskotöiden takia. Ruuhka-aikana lähes jokaisessa bussissa on yhtä monta matkustajaa kuin keskimäärin 40 yksityisautossa, jotka vievät tilaa kymmeniä kertoja enemmän kuin bussikaistojen linjurit.

Enemmistö ry. vaatii Pitkäsillan palauttamista joukkoliikennesillaksi ruuhka-aikoina!

maanantai 19. toukokuuta 2014

Kiinan utooppiset raidesuunnitelmat

http://deserttan.pbworks.com/f/russia-MapAlaskaBeringSea.gif (19.5.2014)
Kevätkokouksessamme alustin paitsi Pohjois-Korean junamatkastani Pekingistä Pjongjangiin myös Kiinan mahtipontisista rautatiesuunnitelmista. Nyt Kiina panee vielä paremmaksi. Äskettäin ilmestyneessä China Daily -lehdessä heitetään hurja suunnitelma! Beringinsalmen alittavaan 200 kilometrin pituiseen tunneliin sukellettaisiin luotijunamaisin vauhdein eli noin 350 km/t.

Rata Siperian, Alaskan ja Kanadan kautta Yhdysvaltain suuriin kaupunkeihin toisi mittaa noin 13 000 kilometriä eli huomattavasti enemmän kuin maailman pisimmällä Siperian radalla.

Lehden mukaan Kiina rahoittaisi koko projektin. Utopioita pitää olla ja hyvä niin!!

Risto Larjavaara

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Helsinginkadun ylittävä kevyen liikenteen silta

http://www.hs.fi/kaupunki/a1397273371365 (7.5.2014)

Hesarin (5.5) mukaan HIFK voikin saada jäähallinsa Mäntymäelle. Samassa artikkelissa hahmotellaan kevyen liikenteen siltaa Helsinginkadun ylitse pääradan vieressä. Toistettakoon Enemmistön kanta sillan oikeasta paikasta. Luontevin reitti Nordenskiöldinkadun komealta Auroransillalta kulkee Uimastadionin ja Talvipuutarhan ohitse Töölönlahdelle yli vilkasliikenteisen Helsinginkadun Mäntymäen reunalta eikä Pääradan reunalta. Miksi pyöräilijöiden pitäisi kiertää näin kaukaa päästäkseen jatkamaan sujuvasti Töölönlahden loistavaa väylää pitkin ydinkeskustaan.

Aiheesta enemmän löytyy klikkaamalla yläpalkin Arkistoa ja sieltä Enemmistö 2 /2013 -lehden pääkirjoitus!
 

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Pyöräilyelokuvia kesällä 13.7.-17.8.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/3/3a/Polkupy%C3%B6r%C3%A4varas_ital_juliste.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/3/3a/Polkupy%C3%B6r%C3%A4varas_ital_juliste.jpg (23.4.2014)
KAVAssa eli Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa eli yksinkertaisemmin entisellä nimellään Suomen elokuva-arkistossa esitetään sydänkesällä fillarileffoja Polkupyörävarkaista Lystikkäisiin kirjeenkantajiin. Bellevillen kolmosissa mennään animaatiomuodossa Tour de Franceen. Paikkana tietysti Helsingin Orion -teatteri (https://kavi.fi/)

Enemmistön kevättilaisuus pidettiin kahvila Annan Ostarissa ja tila täyttyi täydellisen sopivasti.

Kevätpörriäisemme on postitettu jäsenille ja jaettu  lukuisiin paikkoihin (mm. Helsingin kaupunginvaltuustolle ja Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolle).

Lähikuukaudet Enemmistö 1/2014 -lehteämme on myynnissä Espan Akateemisen Kirjakaupan lehtihyllyillä kohtuuttomaan yhden euron hintaan!

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Autottomin paikka ydinkeskustassa

http://www.hs.fi/juttusarja/kaisaniemi/artikkeli/Maine+ja+pimeys+luovat+pelkoa+Kaisaniemen+puistoa+kohtaan/1135229999514 (18.4.2014)

Näin pääsiäisen hiljaisuuden aikana annan rauhallisen vihjeen paikasta Helsingin ytimessä, jonne ei ikinä eksy yksityisautoja. Se sijaitsee Päärautatieaseman pitkien laiturien päässä lähellä Kaisaniemen ravintolaa. Sinne on rauhoittavaa kävellä eikä siellä ole juuri ikinä ketään muuta. Valoa ja aurinkoa riittää. Ainoa liikennemelu on lähtevät ja tulevat junat, jotka ovat minulle mieluisia ääniä.

Viime ajat on voinut seurata radan varteen valmistuvia taloja. Monet ovat suuttuneet. kun avoin panoraama Eduskuntatalolta Siltasaareen on käytännössä katkennut. Voi kuitenkin kysyä, miksi ihmeessä pääkaupungin ydinkeskustassa pitäisi olla tuollainen rakentamaton jättialue. Mielestäni kiinteyttäminen on ollut välttämätöntä.

Alueesta on tulossa ihan mielenkiintoinen. Toivottavasti vuonna 2018 valmistuva puuarkkitehtuuria edustava Keskustakirjasto kruunaa alueen. Vanhan tiilimakasiinin rippeet on syytä kunnostaa muistoksi alueen rautatiehistoriasta.

   Risto Larjavaara

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Enemmistön lehti ja kevätkokous


https://fbcdn-sphotos-c-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc1/c0.0.851.315/p851x315/335663_209212752542259_254552681_o.jpg (9.4.2014)

Postitamme Enemmistö 1/2014 -lehden tiistaina 8.4 kakkospostissa eli se tullee jäsenille torstaina. Lehti on 16-sivuinen "matkailunumero". Viron liikennemaailma on keskeisesti esillä.

Kevätkokouksemme pidetään Fredrikinkatu 32:ssa kahvila Annan Ostarissa tiistaina 22.4.
Pj. Risto Larjavaara kertoo junamatkastaan Pekingistä Pjongjangiin Pohjois-Koreaan. Myös Kiinan kehittyvät rautatiet tulevat esille.
Alustus alkaa 18.00.
Sääntömääräinen kevätkokous puoli tuntia aikaisemmin eli 17.30.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Kulkulaari on kävelyn ja pyöräilyn tietopankki

http://www.poljin.fi/sites/default/files/styles/page_main_image/public/kulkulaari.jpg?itok=wGbicuZ5 (1.4.2014)

Kansallinen tietopankki tarjoaa ajankohtaisia julkaisuja kävelyn ja pyöräilyn teemoista. Tietoa löytyy liikennejärjestelmistä, maankäytöstä, terveystekijöistä ja esim. seminaareista. Kulkulaariin on kerätty myös ohjelmia ja parhaita käytäntöjä sekä malliesimerkkejä kansalliselta ja kansainväliseltä tasolta. Pyöräilykuntien verkosto ylläpitää Kulkulaaria. http://www.kulkulaari.fi/fi

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Mallia Mannermaalta

Helsingin kekuskatu
http://finstone.fi/lehti/kuvat/09_2/helsingin_keskuskatu.jpg (23.3.2014)

Jokainen Eurooppaa kierrellyt on oppinut ihailemaan kävelykeskustojen toimivuutta. Helsinki matkasi vuosikymmeniä pahasti jälkijunassa, mutta viime vuosina ollaan edistytty. Kampin alue on toimiva ja Keskuskatu valmistuu tulevana kesänä todella oikeaoppiseksi kävelykaduksi. Sen on mahdollistanut laaja huoltotunneliverkosto. Ydinkeskustan alla on myös laaja parkkihallien verkosto, joihin pääsee kätevästi ja vapaata tilaa löytyy aina. Kauppakamarien kaltaisten vastustavien piirien kannattaisi tarkistaa kantojaan ja ymmärtää, että toimiva kävelykeskusta on suuri brändietu sekä Helsingille että sen liike-elämälle. Turistit valitsevat myös jaloillaan kaupungin miellyttävyyden ja viestittävät edelleen, että Suomikin on liittynyt moderniin eurooppalaiseen kaupunkisuunnitteluun.

   Risto Larjavaara

lauantai 15. maaliskuuta 2014

PARIISIA JA PÄÄKAUPUNKISEUTUA


 http://hs13.snstatic.fi/webkuva/taysi/560/1305799952546?ts=917 (15.3.2014)

Enemmistön mediaseuranta noteeraa uutisen Pariisista. Tänä viikonloppuna perjantaiaamusta sunnuntai-iltaan joukkoliikenne on maksutonta merkittävien terveysriskien vuoksi. Näin rohkaistaan autoilijat jättämään kotteronsa kotiin, jotta runsaat ilmansaasteet vähenisivät.

Mediaseuranta ilahtui juuri julkaistusta HSL:n liikkumistutkimuksesta, jonka mukaan Helsingin seudulla joukkoliikenne kasvaa nopeammin kuin yksityisautoilu ekaa kertaa 50 vuoteen. Osuuksien muutos on vain prosenttiyksikön luokkaa, mutta vastaavaa ei siis ole tapahtunut koskaan aikaisemmin. Ehkä valistunut muutos on tapahtumassa pikkuhiljaa. Toivotaan niin!

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Onnistunut Viron matka

http://www.kansanuutiset.fi/images/articleimages/2980640.jpg (7.3.2014)

1.3. Enemmistön johtokunta teki yhdistyksen historian ensimmäisen ulkomaanmatkan. Laivalla päätimme tiukasti jatkaa ainakin vuoteen 2018, jolloin yhdistyksemme täyttää 50 vuotta. Silloin Suomen itsenäisyys on puolet enemmän eli 100 vuotta.

Ajoimme uudella Flirt -sähköjunalla Keilan pikkukaupunkiin. 26 kilometrin matka maksoi 6.80 neljältä henkilöltä (kaksi eläkeläistä). Olemme edelleen ylpeitä siitä, ettemme saa emmekä pyydä yhteiskunnalta senttiäkään. Jäsen- ja ennen kaikkea tukimaksujen voimin pysymme pystyssä. Säästimme vuodenvaihteessa pitkän sentin ostamalla 1000 kpl. postimerkkejä. Toukokuussa lopetamme kalliin postilokeron tarpeettomana. Posti tulee puhenjohtajan osoitteeseen.

P.s. Kekkonen oli tasan 50 vuotta sitten Virossa. Hän piti historiallisen puheen viroksi Tartossa. Seuraavana vuonna alkoi matkustaja-alus Vanemuine liikennöinnin Tallinnan ja Helsingin välillä.

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Enemmistön sivut ajantasaistettu

Hannu Peltola
http://vaunut.org/kuva/83919?s=1 (26.2.2014)
Flirt Tallinnassa

Sivuille on lisätty linkkejä ja mm. viime vuoden kummatkin lehdet löytyvät arkistosta.

Enemmistön johtokunta tekee koko yhdistyksen lähes 50-vuotisen olemassaolonsa aikana ensimmäisen ulkomaanmatkan ja kerrassaan Tallinnaan asti la 1.3. Tutustumme uusiin Flirt-juniin. Niitä on hankittu sinne kerrassaan 20 diesel- ja 18-sähkökäyttöistä. Vihdoinkin Virossa aletaan ajanmukaistaa raideliikennettä. Nuo sveitsiläisvalmisteiset junat ovat tuttuja pääkaupunkiseudullamme. Viron vastaavat on valmistettu lisenssillä Puolassa. Kirjoitamme Tallinnan joukkoliikenteestä kevään lehdessämme. Lehden teemana on ulkomailta löydettäviä uusia liikenneideoita. Ehkä muistojakin. Tämän blogin lukijoilta toivotaan juttuja lehteemme maaliskuun aikana (s-postitse pj:lle).

perjantai 14. helmikuuta 2014

Innostava esitys kävelykeskustan laajentamiseksi

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlRn77Iywdr6dmE-ol1E6OXsNELvb52l3lH0M6UFS8Bj-e8XSS3ZyrM4mWVko_6vnqXPVnnRGhmBB1BoKCazRoHnuEU9pBEwlMUQXfSyWlZsL4qzDElMM9ZBakEE4IIMrwL6EZwOv16hk/s1600/Pohjoisesplanadi.JPG
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlRn77Iywdr6dmE-ol1E6OXsNELvb52l3lH0M6UFS8Bj-e8XSS3ZyrM4mWVko_6vnqXPVnnRGhmBB1BoKCazRoHnuEU9pBEwlMUQXfSyWlZsL4qzDElMM9ZBakEE4IIMrwL6EZwOv16hk/s1600/Pohjoisesplanadi.JPG (14.2.2014)

Helsingin kaupunginvaltuuston enemmistö kannattaa Mannerheimintien itäpuolen jalkakäytävien laajentamista ratikkakiskoihin saakka Erottajan ja Sokoksen välillä. Autoliikenne siirtyisi länsipuolelle. Kesällä valmistuu komeasti Keskuskadun Makkaratalon puolikin leveäksi kävelykaduksi.

Vihdoinkin alkaa hitaasti toteutua Enemmistö ry:n lähes 50 vuotinen unelma toimivasta kävelykeskustasta. Yhdistyksen ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1969 ilmestynyt Kävelykatu -vihkonen, jossa mm. esiteltiin ulkomailla toteutuneita kävelykatuja. Kävely-Aleksista käytiin aikanaan kiivas taistelu. Nyt jälkeenpäin on pakko todeta, että nykyinen toteutus ei ole ihanteellinen. Huolimatta valtavista huoltotunneleista jalkakäytävät täyttyvät arkisin kaikenlaisista peltilehmistä. Itse katukin on varjoisa. Parempi kävelykatu olisi Pohjois-Espa, jossa on valoisuutta ja puisto keskellä. Monet ravintolat ja kahvilat voisivat luontevasti levittäytyä kohti puistoa. Tämä olisi todella edustava sisääntulo Kauppatorilta ydinkeskustaan. Siinä sopisi varsinkin kesäisin turistilaumojen laivoiltaan tepastella ja nauttia virvokkeita aurinkoisilla terasseilla.

Risto Larjavaara

lauantai 1. helmikuuta 2014

Jälleen yksi lisäsyy olla onnellinen autoton

Hyrylän, Keravan ja Järvenpään A-katsastusasemien päällikkö Raimo Tanskan
http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/100316-nopat-tai-navigaattori-poistettava-tuulilasista (1.2.2014)

Äskettäin uutisoitiin virolaisesta varasjengistä, joka kirjasi ylös Helsingin satamassa laivoihin ajavien autojen rekisterikilpiä. Niiden avulla selvitettiin kotiosoitteet ja käytiin putsausreissulla. Mitä korskeampi ja ökympi kaupunkimaasturi, sitä varmempi nakki! Kuinka onnellisia olemme me autottomat ulkomaille matkaajat. Ei huolta kämpän tyhjentämisestä. Jos kuitenkin suunnittelemme auton ostoa, niin kannattaa hankkia kärry mallia "Pokka pitää". Siis sellainen, josta laivalaiturilla pakoputki pamahtaa ja ympäristöön leviää savuntussahdus. Lisäksi hansikaslokerosta kannattaa nostaa isot karvanopat näkyvästi esille.
P.S. Katso myös etusivumme muut 50 syytä olla onnellinen autoton.

   Risto Larjavaara

perjantai 24. tammikuuta 2014

Sanokaa mielipiteenne Hesan Kävely-Robasta

http://s.omakaupunki.hs.fi/news/images/uploads/iso%20roba.540x405.jpg (24.1.2014)

Vuonna 1983 Fredan ja Yrjönkadun välinen osuus muutettiin kävelykaduksi. Se oli ensimmäinen laatuaan Hesassa. Alusta alkaen idea romuttui, koska asukkailla oli parkkipaikkoja sisäpihoilla ja välttämättömän huoltoliikenteen oli myös kuljettava kävelyalueella. Nykyään kävelykadut suunnitellaan alusta alkaen paremmin kuten esim. Kampissa ja Jyväskylässä on tapahtunut. Kaupunkisuunnitteluvirasto on avannut nettikyselyn, johon voi vastata erityisesti tavaraliikenteen osalta. Vastaaminen onnistuu 5 minuutissa. Kyselyyn voi vastata 9. helmikuuta saakka osoitteessa http://digiumenterprise.com/answer/survey.asp?sid=1120700&answerer=1505&chk=NW8GWX2J&dt=41663.6272378819&THIS_IS_YOUR_PERSONAL_ANSWERING_LINK=DO_NOT_SHARE

Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää Iso Roobertinkadun kävelykadun kehitystyössä ja uuden yleiskaavan yhteydessä tehtävän citylogistiikan toimenpideohjelman laadinnassa. Lisäksi kysely on osa "Tavaralogistiikka ja sen vaikutukset jalankulkuun ja pyöräilyyn Helsingin kantakaupungissa kaupunkiviihtyvyyden näkökulmasta" -aiheista diplomityötä.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Yksiraiteisuus on ongelman ydin


Helsingin ja Turun välinen rantarata valmistui vuonna 1903. Kirkkonummelta länteen se on yksiraiteinen. Toisen raideparin puuttuminen on yli sadan vuoden hankaloittanut junaliikennettä. Ymmärrettävästi pienikin myöhästyminen tai kaluston rikkoutuminen matkalla voi aiheuttaa suuria ongelmia koko reitille.

Nyt on suunnitelmissa lopettaa Karjaan ja Inkoon lähijunaliikenne kokonaan. Eikö nyt vihdoinkin olisi aika tehdä kansantaloudellisesti järkevä päätös seuraavaksi vuosisadaksi eli rakentaa toinen kiskopari Kirkkonummelta Karjaalle. Se kyllä tulee maksamaan moninkertaisesti itsensä takaisin tulevaisuudessa.

Risto Larjavaara
Julkaistiin Hesarin Mielipide -sivulla to 16.1.2014.

lauantai 4. tammikuuta 2014

SUOMESSA EU:n TYYTYVÄISIMMÄT JUNAMATKUSTAJAT


Enemmistö ry. ymmärrettävästi on aina puolustanut junaliikennettä. Vuodesta toiseen on harmittanut, miten herkästi varsinkin iltapäivälehdistö on heti alkanut ronskin haukkumisen, kun ensiviistolumimyrskyt sekoittavat junaliikennettä. Samoin suhteeton italialaisten Pendolinojen haukkuminen on ärsyttänyt. Medialla on taipumus haukkua kaikkea valtio- ja kunnallishallintoon liittyvää, koska ei ole vaaraa joutua taloudelliseen vastuuseen. Yksityispuolelle on paljon vaarallisempaa lähteä uhittelemaan. Lisäksi joukkoliikenteellä ei ole Autoliiton kaltaisia isoja etujärjestöjä. Siksi otsikon uutinen on ilahduttava. Suomalaisten kokonaistyytyväisyys junaliikenteeseen oli korkein kyselyssä. Tyytyväisyys täsmällisyyteen ja luotettavuuteen parani eniten verrattuna vuoden 2011 vastaavaan kyselyyn. Junien siisteys, henkilökunnan määrä, tiedotus ja lippujen oston helppous saavat kehuja.